Keskustelu:Ródos

Artikkeli Ródos on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
4.–22.2.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
24.2.–10.3.2010	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Saaren nimi kirjoitetaan kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan Rodos. Tuo kirjoitusasu vastaa myös kreikan kirjoitustapaa. H-kirjain on laina ruotsista ja saksasta. Siirränkö sivun? -Jean d'Arc 25. helmikuuta 2005 kello 17:53 (UTC)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Arkistoitu vertaisarviointi

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 4.–22.2.2010

Pian suomalaiset taas sankoin joukoin ryntäävät Rodokselle, jonka vuoksi saaresta kertova artikkeli pitäisi saada kuosiin. Punaista on joo, ja johdantoonkin voisi jotain kai vielä laittaa... Aikamoinen raakilehan tuo vielä on, mutta jos viimeistään huhti-toukokuussa saisi äänestykseen. Roquai 4. helmikuuta 2010 kello 20.02 (EET)

Erinomainen artikkeli josta määrätietoisella työllä saisi suositellun vaikka heti. Toisaalta välivaiheena voisi käyttää hyväksi artikkeliksi ensin ja sen jälkeen vasta suositelluksi. Huomion ainakin sen että punaisista linkeistä oli suurin osa erillaisia lintu tai kasviheihin liittyviä, joten saa tehdä töitä oikein hartiavoimin. Siten olisi hyvä jos saisit 2-3 muuta kaveria tekemään näistä artikkeleita niin ei tuntuisi liian suurelta urakalta. D100a 4. helmikuuta 2010 kello 20.25 (EET)

Nykyisiin kasvi- ja eläinlinkkeihin rakennettu ainakin tynkä. Pitäisikö lisää lajeja linkittää ? --Tappinen 4. helmikuuta 2010 kello 23.28 (EET)

Ohoooh! Kiitoksia kauhian paljon! Linkitin ne kasvit ym. loputkin. Alun perin jätin linkittämättä, kun muutenkin noita punaisia linkkejä tuli liikaa. Itse aluksi keskityn mielenkiintoisimpiin punaisiin eli maantieteellisiin artikkeleihin. Roquai 5. helmikuuta 2010 kello 14.37 (EET)

Nykyisin-sanat voisi muuttaa aikaneutraaleiksi vaihtamalla ne esimerkiksi muotoon "vuonna x". Pikaisella vilkaisulla näyttää aika kivalta. --Mpadowadierf 4. helmikuuta 2010 kello 20.29 (EET)

Muuttelin niitä nyt, ei ihan kaikkia pystynyt... Roquai 5. helmikuuta 2010 kello 14.37 (EET)

Kulttuurihistoriasta kaipaisin lisää tietoa. Saarella on mittava kuvanveistohistoria, mutta siitä ei kerrota kuin hyvin vähän. Fajanssin valmistuksesta ei taida olla sanaakaan. Toisekseen pääkaupungista kertova artikkeli on melkoinen tynkä. --Jannex 5. helmikuuta 2010 kello 23.00 (EET)

Jep, pääkaupunkiartikkelia voisi vähän parantaa. Se on mun jäljiltä joskus vuodelta nakki. --PtG 6. helmikuuta 2010 kello 01.08 (EET)

Pääkaupunkia on ollut jo usean kuukauden ajan tarkoitus laajennella. :D Samoin yritän katsella jotain juttua tuosta kuvanveistosta. Roquai 6. helmikuuta 2010 kello 01.12 (EET)

Fajanssi on nyt mainittu. Ei se kuvanveistohistoria nyt niin kummalliselta vaikuta, kun ei tahdo mitään hyvää lähdettä löytyä. ;-) Roquai 11. helmikuuta 2010 kello 14.03 (EET)

Hienoa! Vielä jos saisi tietoa 200-luvulla eaa vaikuttaneesta kuvanveistokoulusta ja sen tuloksista, niin äänestäisin ehdottomasti suositelluksi. --Jannex 21. helmikuuta 2010 kello 11.51 (EET)

Jotain sain raavittua vielä kuvanveistostakin. Roquai 22. helmikuuta 2010 kello 20.02 (EET)

Nyt kaikki urheiluosion punaiset linkit ovat sinisiä. Jakakaa kaikki tylsät aiheet keskenään :) – EtäKärppä⁹⁹ 5. helmikuuta 2010 kello 23.47 (EET)

Jopas, nehän tuli äkkiä! Kiitoksia!! Roquai 6. helmikuuta 2010 kello 01.12 (EET)

Kiehtoi kirjoittaa artikkeli antiikin urheilijoista, ja nuo kaikki vain linkittyi jotenkin toisiinta. – EtäKärppä⁹⁹ 6. helmikuuta 2010 kello 18.33 (EET)

Nyt vasta kaikki puaniset pois, kukaan ei sanonut että tuo yksi jäi. Lisäsin myös wikin tänne, jotka siis järjestettiin Rodoksella. Eli nyt urheiluosio on sininen. – EtäKärppä⁹⁹ 9. helmikuuta 2010 kello 21.29 (EET)

En kehtaa toisia käskeä sinistyshommiin, kun en itsekään ikinä viitsi mitään tehdä, ja kun kuitenkin jo läjän sinistit. ;-) Kiitos! Roquai 11. helmikuuta 2010 kello 14.03 (EET)

Minua vähän tökkivät sulkuihin laitetut tieteelliset nimet silloin, kun kasvilla/elikolla on suomennettu nimi ja wikissä oma artikkelinsa – varsinkin jos lajinimestä on muodostettu määreellä jokin yhdyssana, jolloin vaikutus voi olla hivenen koominen tai epäselvä: "välimerensypressimetsä (Cupressus sempervirens)", "kuusipeurakannan (Dama dama)". Tämä on toki epäilemättä makuasia, mutta omasta mielestäni hyperlinkityksen käyttökelpoisuuden aliarvioimista luettavuuden kustannuksella. Ja ihan toisen asian suhteen, pitäisikö johdantoon saada ympättyä jotain siitä, että saarta aika usein suomeksikin kutsutaan (ja monella kielellä ihan virallisesti) Rhodokseksi. Yksi lähdekirjoistakin (1980-luvulta) näyttäisi kirjoitusasua käyttävän, mutta itse artikkelissa siitä ei mainita halaistua sanaa. – Haltiamieli 6. helmikuuta 2010 kello 19.12 (EET)

Rhodos-kirjoitusasun voisi tosiaan jossain kohdassa mainita. Vielä 90-luvulla se näyttäisi olleen suositeltu muoto, ainakin Osmo Ikolan Nykysuomen käsikirjan 3. painoksessa (1991) ja Terho Itkosen Kielioppaan 6. painoksessa (1997). Nykyinen suositus on toki Rodos. --Ryhanen 6. helmikuuta 2010 kello 19.44 (EET)

Voisi mainita. Ihanko näin vain: Rodos (kreik. Ρόδος, Ródos, [ˈro̞ðo̞s]; ital. Rodi; ladinoksi Rodi, Rodes; osmaniksi ردوس‎, Rodos; suom. aiemmin Rhodos) on... Vai jotain pitempää jaarittelua? (Silmäni vuotivat taas tänä aamuna verta, kun Ilkka puhui Rhodoksesta. Teki saman aiemminkin tällä viikolla. :D) Roquai 7. helmikuuta 2010 kello 12.59 (EET)

Jos esim. Ryhasen viittaamien kielenoppaiden ja muiden mahdollisten lähteiden perusteella olisi kirjoitettavissa lauseen tai parin analyysi siitä miten ja milloin (ja miksi?) kirjoitusasun ohjeistus muuttui, niin ei sekään minusta liiallista olisi, mutta lyhytkin maininta on toki hyvä jo itsessään. Minä ehkä tuon Rhodos-muodonkin lihavoisin, kun veikkaan kuitenkin aika usean hakijan sillä hakusanalla artikkeliin yhä päätyvän. – Haltiamieli 7. helmikuuta 2010 kello 14.32 (EET)

Ei minustakaan olisi liiallista kirjoittaa muutamaa lausetta, muttei ainakaan minulla ole myöskään tarkempaa tietoa nimisuositusten muuttumisesta. Lyhyt maininta suluissakin vaikuttaa ihan hyvältä. --Ryhanen 7. helmikuuta 2010 kello 21.08 (EET)

Noissa mainitsemissasi kielioppaissa ei ole mitään tarkempaa analyysia, miten/milloin/miksi kirjoitusasu muuttui? Kyllähän mä kirjastosta nuo opukset saisin, mutta jos niissä ei sen kummemmin mitään ole muuta kuin, että ”Rhodos” on suositus. Rhodoksen lihavointi on ainakin tässä artikkelissa tosiaan paikallaan! Roquai 7. helmikuuta 2010 kello 22.55 (EET)

Kielikello 4/1991 sanoo: ”Kreikan oma kirjoitustapa on Rodos; klassisenkaan kreikan kannalta ei h:ta pidetä perusteltuna. h:llinen asu on tullut suomeen germaanisten kielten välityksellä. Lautakunta kannatti asua Rodos.” Roquai 7. helmikuuta 2010 kello 23.43 (EET)

Tältä pohjalta voisi varmaan jo jonkin maininnan muotoilla, ehkä se sopisi Etymologia-osioon? :) – Haltiamieli 10. helmikuuta 2010 kello 23.20 (EET)

No mä panin sinne etymologiaan jotakin nyt. Roquai 12. helmikuuta 2010 kello 21.49 (EET)

Kasvilajeista: Samaa mieltä Haltiamielen kanssa noista esimerkkitapauksista, kun lajilla on suomalainen nimi. Mitäs pidätte siitä, että silloin kun lajilla ei ole suomenkielistä nimeä mutta suvulla tao jlllain sukulaisella on, tungin ne sinne että hyperlinkkiä painamatta saisi jonkunlaisen kuvan siitä millainen kasvi on kyseessä ( kotoperäistä ambrapuulajia Liquidambar orientalis ), kotoperäinen kukonkannuslaji Consolida arenaria, ruiskaunokin sukulainen Centaurea lactucifolia ja kohokkeihin kuuluva Silene salamandra ... ? --Tappinen 6. helmikuuta 2010 kello 19.58 (EET)

Minusta tuollaiset Tappisen lisäykset ovat kannatettavia. Itse ainakin yleensä tehnyt näin lajin kohdalla, jolla ei ole suomalaista nimeä. Selventää huomattavasti. --PtG 6. helmikuuta 2010 kello 20.21 (EET)

Samaa mieltä! Hyviä lisäyksiä. Omat kasvisto- ja eläimistökappalelisäykseni eri artikkeleissa ovat aina perin sekavia, mutta tuolla tavalla saadaan jotain tolkkua. Otan tieteelliset nimet pois artikkelista, jos on suomenkielinenkin nimi. Alun perin laitoin tieteelliset nimet kaikkien perään sen takia, jotta ompahan sitten kaikissa. Roquai 7. helmikuuta 2010 kello 12.59 (EET)

Lämpötilataulukon luvut tarkoittavat nähdäkseni koko kuukauden keskilämpötilan vaihteluväliä. Nykyiset otsikot korkein lämpötila ja matalin lämpötila vaikuttavat hiukan harhaanjohtavilta, ja parempi olisi mielestäni käyttää esim. muotoja korkein keskilämpötila ja matalin keskilämpötila. (Otsikot taitavat kuitenkin tulla mallineesta, joten suora muokkaus ei liene mahdollista.) Toiseksi, tekstissä mainitaan Talviaikaan saarella sataa jonkin verran, ilma on kostea ja keskilämpötila on 10 °C., mutta ainakin taulukon perusteella koko talven keskilämpötila olisi jonkin verran korkeampi. --Ryhanen 7. helmikuuta 2010 kello 21.23 (EET)

Näinkö? Ilmastotaulukkomallineen ohjeessakin oli jo, että keskimääräisiä lämpötiloja pitää syöttää, joten muutin sitten mallinetta vähäsen. Ja tuon talven 10 asteen keskilämpötilan poistan. Roquai 7. helmikuuta 2010 kello 22.34 (EET)

Mallineen ohjetekstin keskimääräinen korkein lämpötila kuukaudelle celsiusasteina voisi kai myös ymmärtää tarkoittavan korkeimpien lämpötilojen keskiarvoa, mikä on eri asia kuin korkein keskilämpötila. En kuitenkaan ole yhtään perehtynyt aiheeseen, enkä tiedä mitä mallineessa on tarkoitettu. Tämän artikkelin osalta tulos näyttää kuitenkin nyt hyvältä. --Ryhanen 7. helmikuuta 2010 kello 23.26 (EET)

Hmm, en kyllä itse ymmärrä nyt, mikä ero on korkeimpien lämpötilojen keskiarvolla ja korkeimmalla keskilämpötilalla. Pitänee kysyä asiasta huomenna mallineen luojalta Str4ndilta. Roquai 7. helmikuuta 2010 kello 23.43 (EET)

Kuukausitasolla: korkeimpien lämpötilojen keskiarvo on päiväkohtaisten maksimilämpötilojen keskiarvo. Korkein keskilämpötila lasketaan joko niin että lasketaan joka vuorokauden keskiarvo ja valitaan niistä korkein, tai niin, että haetaan lämpimimmän vuoden keskilämpötila. Tuo ensinmainittu on se jota matkatoimistot käyttävät. --Tappinen 7. helmikuuta 2010 kello 23.50 (EET)

Vaissoo, kamalan monimutkaisesti pitää lämpötilojakin ilmoitella! Ilmastotaulukkomallineessa keskimääräinen korkein lämpötila kuukaudelle celsiusasteina tarkoittaa korkeinta keskilämpötilaa (Keskustelu_käyttäjästä:Str4nd#Malline:Ilmastotaulukko). Eli muutetaanko mallineen ohjetta keskimääräinen korkein lämpötila kuukaudelle celsiusasteina --> korkein keskilämpötila kuukaudelle celsiusasteina? Vai miten? Roquai 8. helmikuuta 2010 kello 20.24 (EET)

Ei muuteta. Huomaan että MSN käyttää eri sanastoa suomeksi kuin minä; "korkein keskilämpötila" on sama kuin BBC:n "average max". vaikkapa täällä. EDIT Täällä graafinen esitys, haluamme tuon ylimmän yhtenäisen viivan. Luulenpa että olisi aika kirjoittaa tästä osio sivulle Lämpötila. --Tappinen 8. helmikuuta 2010 kello 20.53 (EET)

OK. Roquai 9. helmikuuta 2010 kello 17.16 (EET)

Todella kattavalta ja hyvälaatuiselta artikkelilta vaikuttaa, mutta en nyt iltasatuna jaksanut lukea kuin liikenneosioon asti. Pari ajatelmaa nousi mieleen. Maantiedeosiossa voisi myös mainita jotain Rodoksen vesistöistä (luonto-osuudessa jotain käykin ilmi). Mikä ihme on Etelä-Aigeian kaari (kasvisto-osiossa)? Liikenteeseen voisi kirjoittaa jotain tieverkostosta. Ei paljoa, mutta pari lausetta. --PtG 9. helmikuuta 2010 kello 00.28 (EET)

Etelä-Aigeian kaari on luultavasti en:South Aegean Volcanic Arc. Otan tuon Etelä-Aigeian kaaren pois, melkein jätin alun perinkin sen pois. Voi koko miljoonien vuosien takaiset saaren liikkeet jättää poiskin. Lisäsin myös pari lausetta tiestöstä. Vesistöistä kehittelen myöhemmin jotain... Roquai 9. helmikuuta 2010 kello 17.16 (EET)

Nyt on vähäiset vesistötkin mainittu. Roquai 12. helmikuuta 2010 kello 21.49 (EET)

Huikeaa työtä olet taas tehnyt! Pitää yrittää tikusta tehdä asiaa: johdanto-osio voisi olla vähän laajempi, pari lausetta historiasta ym. olennaisimpia seikkoja. Kuntataulukossa voisi olla väkilukusarakkeessa vuosiluku 2001, kun ovat jo aika vanhoja tietoja (tiedän että uudempia ei ole, vaikea ymmärtää kreikkalaista väestökirjanpitoa). Nykyajan kulttuuria -osio on aika suppea, löytyisikö ketään kirjailijaa, kuvataiteilijaa, muusikkoa? Muslimeja on uskonto-osiossa käsitelty ehkä turhankin laajasti, pienehkö vähemmistö kun kuitenkin ovat - enemmän ortodoksiuskonnosta? On ehkä turha mainita uskontojen osuuksia uudestaan väestöosiossa. Ja väestön jakautumisen kannalta varmaan olisi muita merkittävämpiäkin vähemmistöjä kuin 40 juutalaista. Olisiko väestön ikärakenteesta mitään tietoja? --Hrrkrr31 10. helmikuuta 2010 kello 00.50 (EET)

Hivenen voisi minunkin mielestäni johdantoa laventaa ainakin juuri jonkinlaisella tiukalla historiatiivistelmällä. Johdannon maininta kolossista mietityttää minua hieman myös, itse kuvittelisin kolossin olevan näin pitkälti antiikin jälkeenkin vähintään tunnetuimpien Rodos-juttujen joukossa ellei vallan tunnetuin (vrt. "Antiikin aikana saari tunnettiin...")? Lisäksi minusta on vähän hassua, ettei kolossia kuvailla johdannossa muuten kuin rakentamisen ja pikaisen sortumisen suhteen – olisiko joku kuvailevampi luonnehdinta johdantoon osuvampi? "Rodoksen kolossista, Rodoksen sataman suulla seisseestä suuresta auringonjumala Heliosta esittävästä patsaasta, joka tuhoutui kuitenkin maanjäristyksessä vain alle 70 vuotta pystyttämisensä jälkeen." ...tai jotakin vastaavaa? – Haltiamieli 10. helmikuuta 2010 kello 23.20 (EET)

Itse asiassa minä muutin tuon muotoon "Antiikin aikana saari tunnettiin...", koska alkuperäinen muotoilu antoi ymmärtää, että kolossi olisi vieläkin olemassa. --Hrrkrr31 11. helmikuuta 2010 kello 10.56 (EET)

Kiitoksia kommenteista ja kiitoksia kielenhuollosta! Katson saanko jotain kehitysehdotuksia toteutettuakin tässä lähiaikoina...

Kolossi on varmasti yhä Rodoksen tunnetuimpia asioita, ja siitä saari tunnetaan. Samoin Siwa tunnetaan homoistaan ja Koskue Essostaan, vaikka Siwassa homoseksuaalisuus on nykyisin kielletty ja Koskuen Essokin suljettu. Laitoin tuohon johdantoon luonnehdinnan kolossista Haltiamielen ehdotuksen mukaan. Samaten laitoin kolossin kuvatekstiin maininnan, ettei kolossi seissyt sataman suulla.

Sitten laitoin kuntataulukkoon sen vuosiluvun ja pari tunnettua Rodoksella syntynyttä henkilöä, arkkitehti Soriano ja ääninäyttelijä Lionello (kumpikaan ei ole kreikkalainen), löytyi. Otin myös uskontojen osuudet pois väestökappaleesta. Roquai 11. helmikuuta 2010 kello 14.03 (EET)

Noista vähemmistöistä en ole tosiaan löytänyt mitään juttua. Albaaneja siellä nyt ainakin on töissä, veikkaan ma. Suomalaisyhteisökin on Ateenan jälkeen toiseksi suurin (ja tälle taisi olla lähdekin). Roquai 12. helmikuuta 2010 kello 22.02 (EET)

Johdannossa on nyt lisää juttua. Roquai 13. helmikuuta 2010 kello 15.37 (EET)

En tiedä mitä tuosta ortodoksisuudesta kertoisi, melko samanlaista se on Rodoksella kuin muuallakin. Jostain pääsiäisestä ehkä voisi pari sanaa saada lisättyä... Toisaalta samat asiat saa luettua artikkelista Pääsiäinen. Pitäisikö muslimeista kertovaa osuutta karsia? Roquai 15. helmikuuta 2010 kello 18.51 (EET)

Niin ja Tapahtumat, juhlapäivät ja juhlat -otsikon alla olevat tiedothan ovat aika pitkälti ortodoksisuutta. Lisäsin sinne vielä vähän juttua mm. pääsiäisestä ja paastosta. Roquai 15. helmikuuta 2010 kello 21.58 (EET)

Ei löytyny ikärakennetta tai vähemmistöjäkään. Jotain huuhaata pistin pari lausetta sinne väestöön vielä. Roquai 21. helmikuuta 2010 kello 22.38 (EET)

Jäin ihmettelemään tätä lausetta: "Nimellisesti saari oli kuulunut vuodesta 395 lähtien Bysantin valtakuntaan, mutta joutui itse huolehtimaan puolustuksestaan." Saari oli tietenkin "aina" kuulunut Bysantille, eikä vain nimellisesti. Rooma jaettiin tietysti vuonna 395 itä- ja länsiosaan (ei toki ensimmäistä kertaa). Tätä kohtaa tulisi selventää. Myös tuo puolustusjuttu on kumma. Ilmeisesti sillä ei ole tekemistä vuoden 395 kanssa, vaan kyse on jostain muusta aikakaudesta. -- Jniemenmaa 11. helmikuuta 2010 kello 10.04 (EET)

Rodos kuului vuodesta 395 lähtien Bysantin valtakunnalle ja sitä ennen Rooman valtakunnalle. Bysantti ei Rodosta auttanut, kun merirosvot, persialaiset ja arabit ym. siellä mellastivat eli joutui huolehtimaan puolustuksestaan itse. Roquai 12. helmikuuta 2010 kello 18.17 (EET)

Vuonna 395 ei välttämättä ollut Bysanttia ollenkaan. Mitään yleisesti hyväksyttyä alkuvuotta ei ole. Se että saari olisi vain "nimellisesti" ollut osa Bysanttia vaatii paljon paremman lähteen kuin jonkun sattumanvaraisen verkkosivun. Ilmeisesti puolustusjutun lähteenä ollut Bennetin kirja on matkaopsa? [1] Historiaosioon tulisi hankkia paremmat lähteet. -- Jniemenmaa 13. helmikuuta 2010 kello 10.27 (EET)

Eri lähteiden mukaan Rodos nyt vain kuului vuodesta 395 lähtien Bysanttiin ja eri lähteiden mukaan Bysantti oli tuolloin olemassa. Voin listata lähteitä vaikka kuinka pitkän listan tuonne. En ymmärrä miksei Bennettin suomenkielinen kirja kelpaa lähteeksi, kuitenkin päivitetään jatkuvasti... Roquai 13. helmikuuta 2010 kello 13.57 (EET)

Odotan mielenkiinnoilla tuota listaa (pistäpä sitaattien kanssa tänne). Matkaoppaat ovat selvästi huono lähde historialle. -- Jniemenmaa 13. helmikuuta 2010 kello 14.51 (EET)

Esim. näistä käy ilmi, että vuonna 395 saari liitettiin Bysantin valtakuntaan: [2] [3] [4]. Miksi matkaoppaat ovat selvästi huono lähde? Roquai 13. helmikuuta 2010 kello 15.37 (EET)

Lähteissäsi käytetään sanoja "became part of", "included in" ja "assigned to". Ehdotan lauseen muuttamista muotoon "Kun Rooman valtakunta jaettiin itä- ja länsiosiin vuonna 395 niin Rodoksesta tuli osa Itä-Roomaa eli Bysantin valtakuntaa." -- Jniemenmaa 13. helmikuuta 2010 kello 15.51 (EET)

Aivan kuinka vain, laitan noin. Roquai 13. helmikuuta 2010 kello 18.33 (EET)

Panin historia-kappaleeseen näön vuoksi nyt sitten lisää lähteitä. Roquai 22. helmikuuta 2010 kello 17.58 (EET)

Toivottavasti linnustosta on tulossa vielä jotain juttua? :) – Haltiamieli 11. helmikuuta 2010 kello 17.23 (EET)

Joo. Roquai 12. helmikuuta 2010 kello 18.17 (EET)

Löysithän tän: Fatbirder--Tappinen 12. helmikuuta 2010 kello 18.19 (EET)

En vielä mitään etsinytkään. Kiitos! Roquai 12. helmikuuta 2010 kello 21.49 (EET)

Olen juuri tekemässä tuosta IBA-alueesta artikkelia (ettei tule päällekäistä työtä). –☆Makele-90 13. helmikuuta 2010 kello 18.23 (EET)

Olkaa hyvät ja kiitos! Itse en ole tekemässä mitään juuri nyt, mutta jos vaikka Kamiroksen sinistäisi nyt. Roquai 13. helmikuuta 2010 kello 18.33 (EET)

Minä ja Makele-90 (mistä kiitos hänelle!) lisättiin tuonne vähän linnuista. Vai pitääkö listata ehkä enemmän lintulajeja? Roquai 15. helmikuuta 2010 kello 18.51 (EET)

Tuossa lintukohdassa, jossa luetellaan lintoja, linnut on yksikössä eli tällä suojelualueella pesisi vain yksi haukka yms. Mitäisikö kuitenkin "haukkoja" yms. ? – EtäKärppä⁹⁹ 16. helmikuuta 2010 kello 21.20 (EET)

Aivan sama. Muutan tuon joskus, kun teen muitakin muutoksia. Roquai 16. helmikuuta 2010 kello 22.28 (EET)

Muutettu. Roquai 21. helmikuuta 2010 kello 22.38 (EET)

Artikkelin nimi

Eikös artikkelin nimi pitäisi olla Rodos? Suomen kielessä ei ole ó-kirjainta.

Kreikan translitteroinnista on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan nykykreikalle käytetään pääasiallisesti ELOT 743 -translitterointia aksenteilla. --Tomisti (keskustelu) 4. syyskuuta 2023 kello 22.37 (EEST)