Keskustelu:Pohjoismaiden maantiede
Tämän artikkelin poistamista ehdotettiin, mutta poisto ei saanut vaadittavaa kannatusta. Poistoehdotuksen syy oli: Artikkeli on roikkunut helmikuusta asti poistokeskustelussa, jossa sen poistamista on sekä kannatettu että vastustettu ahkerasti. Artikkelin ehdottaminen poistettavaksi tällä syyllä uudelleen ei ole suotavaa ilman erityisiä syitä. |
Poistokeskustelu
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Lähteetön artikkeli, jonka rajaus on ongelmallinen siksi, että Pohjoismaat eroavat maantieteeltään huomattavasti toisistaan. Yleispätevää "pohjoismaalaista maantiedettä" ei siis ole olemassa. Mielestäni artikkelia ei tarvita, vaan maakohtaiset maantiedeartikkelit riittävät. – ComradeUranium (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 17.56 (EET)
- Kannatus poistolle yllämainituin syin. Muita kieliversioitakaan en Wikidatasta löytänyt. --Kissa21782 (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 18.53 (EET)
- Itse asiassahan Pohjoismaat muodostavat maantieteellisesti nimenomaan hyvin yhtenäisen kokonaisuuden, josta pääosa tunnetaan nimellä Fennoskandia. Tosin Tanska, Islanti ja Färsaaret eivät kuulu Fennoskandiaan ja vastaavasti osia Venäjästä kuuluu. Toisaalta kulttuurisesti ja historiallisesti pohjoismaat ovat hyvin yhtenäinen alue. Lisäksi on myös artikkeli Pohjoismaiden ilmasto. Tätä vasten artikkelin olemassaolo on nähdäkseni perusteltu. Eli pohjoismaat on aluekokonaisuutena merkittävä, ja sen takia sitä on aiheellista vähintään lyhyellä yhteenvedolla käsitellä tältäkin kannalta. Kehittämisen varaa toki on, mutta se on taas toinen asia.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 11.38 (EET)
- Pois. Artikkelin nimi on kuitenkin "Pohjoismaiden maantiede", joten sitä ei oikein voi perustella kulttuurilla ja historialla. Kokonaisuutta on uskoakseni käsitelty artikkelissa Pohjoismaat ja Fennoskandiaa artikkelissa Fennoskandia. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 12.13 (EET)
- Päin vastoin, aiheesta on jopa oppikirjoja, joista yhden juuri lisäsin. Lähteiden perusteella aiheesta on täysin mahdollista ja myös perusteltua kirjoittaa laajempikin artikkeli, kuka vain sattuu ehtimään jossain välissä. Kun tuossa on kymmenien eri pohjoismaista olevien maantieteen professorien kirjolittama kirja, niin se osoittaa, että aihe on perusteltu ja myös lähteissä laajasti käsitelty. --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 12.19 (EET)
- Artikkeli Pohjoismaat kyllä on, mutta silti on myös artikkeli Suomen maantiede vaikka on artikkeli Suomi. Työnjaossa näille löytynee paikkansa, vaikka tuo nykytila onkin hyvin luonnosmainen.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 12.22 (EET)
- Pohjoismaat muodostavat kokonaisuuden kyllä monin muin tavoin mutta eivät maantieteellisesti. Artikkelissa Pohjoismaat voidaan kertoa sellaista joka koskee kaikkia Pohjoismaita ja jonka paikka ei varsinaisesti ole yksittäisten maiden artikkeleissa. Tämä artikkeli taas kertoo asioista, jotka eivät ole yhteisiä eri maille, muuten kuin että maat sijaitsevat pohjoisella pallonpuoliskolla. Muuta yhteistä maantiedettä en keksi. Keinotekoinen kaiken kokoamminen maa-artikkeleista luo kokonaisuuden jollaista ei oikeasti ole. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 12.30 (EET)
- Tuo on uutta tutkimusta. Lähteet, jotka jo mainitsin, puhuvat toista. Artikkelin nykytila on satunnainen raapaisu, jossa vain korjasin nopeasti yleistiedolla määritelmässä olleen yksinkertaistuksen. Kun pohjoismaat on alue, johon usein kohdistuu tiedontarvetta, niin sitä kohdistuu myös alueen maantieteeseen Wikipedian ulkopuolisissa lähteissä, ja siksi lähteitä on kirjoitettu.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 12.39 (EET)
- Uskottavuutesi sai pahan särön. Ja huomaa että minä en ole kirjoittanut artikkeliin mitään, en edes lähteetöntä. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 12.48 (EET)
- Kyseessä on aihepiiri, jonka tunnen hyvin ja jonka lähteitä hallitsen. Voisin lyödä Lidlin Siti-vissypullosta vetoa, että lisäykseni on noin 97,5 prosenttisesti oikein. Kirjastoon ehdin jos ehdin, mutta kirjasto jossa tuo on, ei välttämättä ole edes viikonloppuna auki ja vaikka olisikin, niin kirja ei välttämättä ole avokokoelmassa.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 13.32 (EET)
- Lisäsit artikkeliin kilokaupalla lähteetöntä tietoa, mitä ei odottaisi pitkäaikaiselta käyttäjältä. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 12.34 (EET)
- Olen lukenut Kirjallisuutta-osioon lisäämäni kirjan. Olen noin 97,5 % verran varma, että joka sana lisäyksessäni löytyy ao. kirjasta. Ainoa mitä en muista, ovat sivunumerot. Karjalan kannaksen osalta tieto löytyy Matti Saarniston artikkelista teoksessa Viipurin läänin historia I. Kirjallisuudeksi lisäämäni kirjan voisi hyvin lainata kirjastosta, mutta epäilen, onko kirjasto, jossa kirja on, juuri nyt auki. Saarniston kirja kyllä löytyy todennäköisesti lähimmäästä kunnallisesta pääkirjastosta nytkin.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 13.32 (EET)
- Odotan mielenkiinnolla, mikä kirja tulee tukemaan muotoiluasi "Pohjoismaiden maantiede on hyvin erilaista mutta myös samanlaista eri valtioissa." On se meinaan niin hupaisa lause. -Ochs (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 14.12 (EET)
- Sehän tuli selostettua jo tekemässäni lisäyksessä. Artikkelin aloittaja väitti (mielestäni vastoin sittemmin lisäämiäni tosiasioita) että on erilaista ja perusteli sitä erilaisilla tunnuslavuilla. Minä väitin että ei ole erilaista vaan samanlaista ja perustelin sitä mainituista lähteistä muistamillani faktoilla, jotka jokainen pystyy tarkitamaan pääosin jo esim. likittämistäni artikkeleista. Kun artikkeli kirjoitetaan uudestaan, niin tällaiset yksinkertaistukset tietenkin poistetaan kokonaan. Riippuu kai vähän siitä, käytetäänkö lähteenä peruskoulun jonkun asteen maantiedon kirjaa vai yliopiston oppikirjaa.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 21.43 (EET)
- Artikkelin aloittajallekin varmaan on tapana ilmioittaa poistokeskustelusta, vaikka tässä mallineessa sitä ei jostain syystä sanotakaan. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 12.36 (EET)
- Oikeastaan voisi ottaa pohdittavaksi menettelyn, että poistokeskustelusta ilmoitettaisiin aloittajalle vastaavalla tavalla kuin merkittävyyskeskustelusta.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 13.32 (EET)
Kannatan poistoa, koska sokea Reettakin ymmärtää, että Islannin maantiedettä, eikä Tanskankaan, ei kannata käsitellä samassa artikkelissa kuin Fennoskandian maantiedettä. Fennoskandian maantieteen yhteisille piirteille on artikkeli Fennoskandia ja niin edelleen. -Ochs (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 14.15 (EET)
- Valitettavasti mielipiteesi on uutta tutkimusta koska sokea reettakin näkee kirjaston tietokannasta ainakin vammaisapuvälineillä, että aiheesta on kirjoitettu yliopiston oppikirjoja (edellä jo kerran mainitsemani Ahlmann: Norden i Text och kartor, aivan varmasti muitakin). On erikoista, että joissain aiheissa tieteellisesti informoimattomalla mutulla halutaan ohittaa tieteelliset tosiasiat vastoin jopa samassa keskustelussa ilmoitettuja lähteitä. Mithän tieteenalaa itse lähtisin vastaavasti mestaroimaan? --Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 08.07 (EET)
Vastustan poistamista. Tähän saa mielenkiintosta asiaa alueen vertailusta: pohjoimaiden pisimmät joet, suurimmat järvet, suurimmat kaupungit, onko reykjavik lämpimämpi kuin helsinkl ja missä sataa eniten. --Tappinen (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 18.46 (EET)
- Arvaisin, että vertaileva tutkimus saa leiman "omaa tutkimusta". --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 18.59 (EET)
- Eihän tuo ole kuin pieni sirpale aluemaantieteellisestä tutkimuksesta. Niin kuin jo viittasin, niin aiheesta on kirjoitettu yliopiston oppikirjoja. Tuossa viittasin jo yhteen pohjoismaita käsittelevään yleisestitykseen, ja niitä on varmaan muitakin, ja artikkelissa Fennoskandia on Fennoskandian fyysistä maantiedettä käsittelevä, Suomessa toimitettu Oxfordin yliopiston julkaisema kirja, mutta yhtä lailla Pohjoismaista löytyy muitakin lähteitä, koska Pohjoismaista eri yhteyksissä tarvitaan tietoja (hyllyssäni on tuossa myös esim. "Suuri Pohjolan kasvio"). Jossain Guinnesin ennätysten kirja -tyyppisessä lähteessä tai peruskoulun maantiedon kirjoissa voi ehkä olla tuollaista knoppitietoakin. Ulkoa opetettavan knoppitiedon tärkeyttä koulussa on toistanut moneen otteeseen päiväkirjoissaan ainakin Matti Klinge. Joka tapauksessa kun heti löytyy kaksi likimain aiheesta kirjoitettua kirjaa, niin käsittely on laajaa.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 21.54 (EET)
- Nythän ei ole kyse merkittävyydestä vaan tiedon järkevästä jakamisesta eri artikkeleihin. Valtioilla on perinteisesti omat maantiedeartikkelinsa, vaikka saman valtion sisällä voi ollakin hyvin erilaisia alueita. Luontevimmin omat artikkelinsa ovat maantieteellisillä kokonaisuuksilla kuten maanosilla, vuoristoilla, saaristoilla, ilmastovyöhykkeillä jne. Pohjoismaat ei ole kuitenkaan maantieteellinen, vaan historiallinen ja kulttuurinen kokonaisuus. Jos Pohjoismaiden maantieteitä käsitellään samassa artikkelissa, tulos on sirpaleinen luettelo, josta puuttuu punainen lanka. Yhtä hyvin voidaan kirjoittaa viiden valtion maantiedeartikkelit putkeen peräkkäin. Tästä artikkelista ei oikeasti koskaan synny mitään hyödyllistä. Mutta mikäs siinä, odotan jo ihan kybällä artikkeleita Nato-maiden maantiede, Brittiläisen kansainyhteisön maantiede, Opec-maiden maantiede ja Suomen lakkautettujen kuntien maantiede. Eiköhän niihinkin tietoja kirjoista löydy. -Ochs (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 23.36 (EET)
- Edelleenkin koko pohdintasi on uutta tutkimusta koska aiheesta on olemassa yliopistotason oppikirjoja, joista yksi on jo esitetty sekä artikkelissa että tässä keskustelussa. Koko pohdintasi on siis edelleenkin täysin itse kkeksittyä yksityisajattelua ja uutta tutkimusta vastoin sekä artikkelissa että keskustelussa jo kerran esitettyjä lähteitä, joita tästä aiheesta nimenomaisesti on. Ei tätä tosiasiaa muuteta itse keksityllä väitteellä, ettei näin ole. Tunnettu tosiasia myös on, että maantiede ei ole pelkkää luonnonmaantiedettä. Tämänkin näkee kuka tahansa joko Wikipediasta tai yhtä lailla aiheen oppikirjoista. --Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 08.28 (EET)
- Jos kaikki maantieteen alanimikkeille kehitellyt aihepiirit aiotaan kattaa tässä artikkelissa, mennään yhä heikommille jäille. Katsoin juuri artikkelia Poliittinen maantiede, johon ei ole kyetty rakentamaan edes määritelmää. Lisää maantieteitä luokassa Ihmismaantiede. Meinasitko että kaikki se katetaan Pohjoismaiden osalta tällä artikkelilla? --Abc10 (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 08.45 (EET)
- Muistaakseni tuossa aiheelle omistetussa yliopistollisessa oppikirjassa käsiteltiin sekä ihmis- että luonnonmaantiedettä niin kuin aluemaantieteen oppikirjoissa normaalisti yleensäkin. Muistan esim. että kirjassa oli maaperäkartta, josta kävi ilmi, että Jyllannin niemimaalla maaperä on hiekkamoreenia ja suomalaisen talousmaantieteilijän Pentti Yli-Jokipiin laatima kartta, miten meijerit sijoittuvat pohjoismaiden kartalle. Kun kirjastot joskus aukeavat, niin yliopistojen kirjastoista voi ehkä löytyä uudempia oppikirjojakin. Miksi artikkelien pitäisi poiketa siitä, mitä lähteissä on, ja mikä on jonkin aiheen vakiintunut käsittelytapa jollain tietenalalla? Vaikuttaa että täällä Wikipediassa eri alojen maallikot määrittelevät milloin minkäkin tieteenalan sisältöjä ja käsitteitä pelkällä omalla mutullaan vastoin lähteitä, joita eivät tunne, ja lisäksi vielä säännöllisesti eivät usko lähteitä, kun niitä esitetään. --Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2020 kello 12.32 (EET)
- Muistelisinko että kun jollain isolla työpaikalla, mistä säännöllisesti lähettiin porukkaa eri tehtäviin ympäri maapalloa, tarvittiin eri maiden maantieteestä yleisesityksiä Suomeksi kirjoitettuna, niin joku toimeksi saanut henkilö keksikin kirjoittaa ne Wikipediaan. Kun tämä työpaikka nyt sijaitsi pohjoismaissa, niin esitystä pohjoismaista ei ehkä tarvittu, mutta jos työpaikka olisikin sijainnut vaikka Kaakkois-Aasiassa, ja sieltä olisi lähetetty porukkaa tänne, niin silloin olisi varmaan pitänyt kirjoittaa myös pohjoismaista ihan normaalin aluemaantieteen kaavan mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2020 kello 22.01 (EET)
- Älä pahastu, mutta Pohjoismaat kirjoitetaan isolla P:llä. Sain kerran pahasti turpiin kun neuvoin erästä käyttäjää, meinasi tulla uloslento Wikipediasta. Jäi trauma. --Abc10 (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 08.45 (EET)
- Täällä keskustelun puolella lisään isoja alkukirjaimia erisinimiin vain silloin tällöin kohteliaisuudesta. --Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 08.51 (EET)
- Älä pahastu, mutta Pohjoismaat kirjoitetaan isolla P:llä. Sain kerran pahasti turpiin kun neuvoin erästä käyttäjää, meinasi tulla uloslento Wikipediasta. Jäi trauma. --Abc10 (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 08.45 (EET)
Kieltämättä, varsin erikoinen otsikointi, en ole aikaisemmin nähnyt tai kuullut tälläista, eikös tämän pitäisi olla Fennoskandian maantiede. Epäluonteva todellisen maantieteen kanssa. Poistaisin sen.--Zindox (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 09.09 (EET)
- Kummatkin ovat mahdollisia ja kummastakin on kirjoitettu yliopistollisia oppikirjoja: Fennoskandiasta luonnonmaantoieteen osalta, koska se on luonnonmaantieteellinen alue, Pohjoismaista yleismaantieteen näkökökulmasta, koska se ei ei ole erityisesti luonnonmaantieteellinen alue vaan yleisesti maantieteellinen alue. --Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 09.15 (EET)
Säilytettävä. Hyödyllinen artikkeli, jota tosin ei ole enwikissä. –Vyörykkä (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 19.36 (EEST)
- Tämä on nyt roikkunut puoli vuotta keskustelussa, joten vein artikkelin poistoäänestykseen, jossa tälle poistokeskustelulle saadaan ehkä joku ratkaisu. Ping @Urjanhai: ja @Abc10:.--Henswick (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 17.52 (EEST)
- Äänestys on täysin vailla perusteita. Olisi pitänyt lukea keskustelu, teghdä joohtopäätökset sanotusta ja sulkea keskustelu.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 18.07 (EEST)