Keskustelu:Pankki

Pankki

Jos pankki menee konkurssiin, menettävätkö pankkiin rahaa laittaneet ihmiset rahansa?  –Kommentin jätti 85.157.112.224 (keskustelu – muokkaukset)

Eivät ja kyllä. Suomessa on olemassa talletussuoja. "Lakisääteinen talletussuoja takaa Suomessa pankkitalletukset aina sadan tuhannen euron talletussummiin asti asiakasta ja pankkia kohti." http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/03/31/taman-takia-talletussuoja-on-meillakin-mielikuvakupla/20134664/170 Talletussuojan ylittävä osa talletussummasta kuitenkin menetetään. Tätä voi kiertää tallettamalla rahaa useisiin pankkeihin, sillä talletussuoja on pankkikohtainen. --Hartz (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 08.14 (EET)

Artikkelin parantelu

Pankit ovat niin jokapäiväinen ja ihmisten elämään vaikuttava instituutio, että artikkelia pitäisi laajentaa. Laitoin etusivulle korjattava-mallineen. Olisiko tästä esim. viikon yhteistyöartikkeliksi? Yksi ongelma on, että finanssialalla työskentelevät taitavat olla niin kiireisiä, etteivät ehdi kirjoittaa Wikipediaan :-). --Vesa Linja-aho 2. tammikuuta 2011 kello 01.44 (EET)

Käyttäjä pxos haluaa poistaa kyseisen tekstin artikkelista: "Pankki ei tuota fyysisiä tuotteita, vaan pankin liiketoiminta perustuu lailliseen koronkiskontaan, koska ainoan laillisen vaihdon välineen tuotanto on monopolisoitu pankkien muodostaman laillisen kartellin haltuun. Näin poliitikot ovat järjestelmän rakentaneet."

Mikä väitteistä ei pidä paikkansa?

1. "Pankki ei tuota fyysisiä tuotteita,..." -Tosiasia

2. "...pankin liiketoiminta perustuu lailliseen korkonkiskontaan..." -Tosiasia

3. "...ainoan laillisen vaihdon välineen tuotanto on monopolisoitu pankkien muodostaman laillisen kartellin haltuun." -Tosiasia

4. "Näin poliitikot ovat järjestelmän rakentaeet." -Tosiasia

--Tvirtanen 23. lokakuuta 2011 kello 00.23 (EEST)

Tässä on kysymys siitä ettei rahalla itsellään voi tehdä bisnestä. Korko on siis laitonta kiskontaa. Valtioiden keskuspankit laskevat vain tietyn määrän rahaa liikenteseen, sellaisen määrän, jolla he arvioivat olevan katetta realitaloudessa. Ei ole olemassa mitään erillistä korkorahaa, jolla voitaisiin tehdä kauppaa. Korkoihin sidottu raha on siis pois jostakin muusta. Se on korko keinottelijoiden käsissä ja aiheuttaa vahinkoja realitaloudelle.--Zindox (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 12.23 (EEST)

Tekstin sanavalinnat eivät noudattaneet neutraalin näkökulman periaatetta, eikä väitteiden esittäjä ilmennyt tekstistä. Kumosin lisäyksesi. -Ochs 23. lokakuuta 2011 kello 00.26 (EEST)

Tekstiviitteet lisätty ja käytetty neutraaleja sananvalintoja.--Tvirtanen 23. lokakuuta 2011 kello 01.09 (EEST)

Voisitte muuten itsekin tehdä jotain itse artikkelin sisällön laadun eteen pelkän poistamisen sijaan...näin siis ihan kansalainen kansalaiselle--Tvirtanen 23. lokakuuta 2011 kello 01.23 (EEST)

Lähdettä kaipaillaan näköjään seuraavalle väitteelle: "Euroalueella pankit edelleenlainaavat siis vakuudetonta fiat-rahaa ja perivät siitä korkoa asiakkailta."

Lähde on jo esitelty edellisissä lauseissa: Vähimmäisvarantojärjestelmä, LIBOR, sekä samassa lauseessa sivustolla fiat-raha.

Koska euroalueella käytössä oleva valuutta on ns. "fiat-rahaa", jonka arvo siis määritelmänsä mukaan perustuu vain lakiin eli viimekädessä valtion väkivaltakoneiston pakkoon, jonka hinta pankeille perustuu LIBORiin, ja jonka hinta asiakkaalle perustuu pankin nyhtämään korkoon (huom. positiivinen, negatiivinen tai nolla), niin yllä olevalle lauseelle ei mielestäni mitenkään ole enää oleellista kysellä lähdettä. Jos jaksaa klikata niitä linkkejä ja lukea mitä siellä lukee, niin asian pitäisi olla selvä (etenkin jos jaksaa vielä lukea ne englanninkieliset versiot). Luetun ymmärtämisessä en voi auttaa. Parannusehdotuksia otetaan vastaan (kiitokset RaTa:n viitteen korjauksesta).--Tvirtanen 23. lokakuuta 2011 kello 13.20 (EEST)

Tässä linkki lähteistykseen: Wikipedia:Merkitse lähteet. Lähteenä ei voi käyttää toisten artikkelien sisältöä eikä myöskään ketjumenetelmää, jossa Jumala loi ensin maailman, ja sitten lopulta kaikki johti fiat-rahaan. --Pxos 23. lokakuuta 2011 kello 13.55 (EEST)

"Lähteenä ei voi käyttää toisten artikkelien sisältöä eikä myöskään ketjumenetelmää, jossa Jumala loi ensin maailman, ja sitten lopulta kaikki johti fiat-rahaan". Mutta näinhän juuri kävi, paitsi siitä en ole varma, että loiko Jumala ensin maailman vai loiko Jumala ensin fiat-rahan, vai loiko fiat-raha Jumalan. Palataan asiaan.--Tvirtanen 23. lokakuuta 2011 kello 15.20 (EEST)

Viittaukset Jumalan fiat-rahan luontioperaatioihin lisätty--Tvirtanen 30. lokakuuta 2011 kello 00.44 (EEST)

Nordea ei ole suomalainen pankki, joten poistettu. 88.112.210.244 1. maaliskuuta 2012 kello 03.38 (EET)

Pankki on yritys EIKÄ MIKÄÄN INSTITUUTIO, HALOO HYVÄT YSTÄVÄT JA VÄHÄN REALISMIA. Missä on sellainen lähde jossa mainitaan pankki instituutiona. Osuuspankki, Säästöpankki ja liikepankki ovat yhtiömuotoja aivan kuin Ky, Oy tai Oyj. Niiden toiminta määräytyy yhtiölain mukaisesti. Jos pankki keikahtaa, se on normaali konkurssimenettely.--Zindox (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 09.13 (EET)

Pankki on yritys joka tarjoaa omia palvelujaan toisille yrityksille ja yksityisille ihmisille: Ottaa vastaan talletuksia, rahoittaa asiakkaitaan ja hoitaa jokapäiväistä rahaliikennettä. Pankit jaetaan keskuskuspankkeihin ja vähittäispankkeihin. Pankki ei ole mikään viranomainen, niinkuin ne nykyään itse mielellään esiintyvät. Artikkeli pitäisi aloittaa jotenkin tämän suuntaisesti.--Zindox (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 06.05 (EET)Lähtökohtaisesti pankin asema muodostuu siitä, että se palvelee talouselämän yleisiä tarpeita. Keskuspnkki säätelee korkoja ja vähittäispankki vastaavasti tukee rahoituksellaan yritysten ja muiden yksityisten asiakkaiden rahoitus tarpeita. Yleisemmin sanottuna pankki on rahoitustarpeiden apuväline.--Zindox (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 07.50 (EET)

Pankit toimivat samalla tavalla kuin muutkin yritykset. Jos kirkonkylässä on kolme pankin konttoria, nämä kyseiset pankit taistelevat keskenään markkinaosuuksista, siitä mitä konttoria paikallisen alueen asiakkaat käyttävät ja mihin pankkiin nämä tallettavat rahansa. Vastaava tapahtuu luotonannon puolella. Kyseiset pankin konttorit vahtivat toisiaan, missä pankissa asiakkaat asioivat ja yrittävät houkutella näitä omaan kontttoriinsa erilaisilla keinoilla. Tämä jo käytännössä todistaa pankin olevan yritys, eikä suinkaan mikään instituutio. Karkeasti sanottuna pankki on juutalainen bisness, jossa lainataan rahaa ja vaaditaan hieman suurempi summa takaisin, tällä erotuksella lainaaja elättää ja pyörittää bisnestään. Lisäksi lainaaja pyrkii varmistamaan erilaisilla keinoilla takaisin maksun.Tästä alkuperäisestä lähtökohdastaan pankki ei ole kehittynyt yhtään miksikään, liikeidea on säilynyt samana hamasta menneisyydestä nykypäivään.--Zindox (keskustelu) 21. maaliskuuta 2012 kello 06.41 (EET)

Artikkelissa kannattaa puhua otto- ja antolainauksista (vastaanottaa talletuksia ja myöntää luottoja). Kaikki pankit eivät vastaanota talletuksia suurelta yleisöltä, vaan tarjoavat CD- ja MMA-tuotteita tyypillisesti yrityksille. Pankkijärjestelmän näkökulmasta sillä ei ole väliä mihin pankkiin rahat talletetaan. --Hartz (keskustelu) 26. lokakuuta 2013 kello 21.22 (EEST)

Offshore-sanan tarkennusta

"Tällaiset pankit perustetaan tavallisesti ns. veroparatiiseihin ja tällöin niistä voidaan käyttää nimitystä offshore-pankki (offshore bank) viitaten veroystävällisiin saarialueisiin." Offshore-pankki on mikä tahansa pankki, joka on "merentakainen" (ei asiakkaan kotivaltiossa), sillä ei missään nimessä tarkoiteta vain "veroparatiiseissa" olevia pankkeja. Pankki on "onshore", silloin kun se on asiakkaan omassa kotivaltiossa, ja pankki on "offshore", silloin kun se on jossakin muualla. Englanninkielinen materiaali on myös usein väärässä tästä asiasta. 88.113.50.207 11. helmikuuta 2014 kello 05.08 (EET)

Miksi kukaan laittaisi rahojaan johonkin kaukaiseen pankkiin (ja vieläpä samassa valuutassa), ellei siitä olisi jotain (verotuksellista tai muuta?) hyötyä? Muutenhan luulisi, että se oman kylän osuuspankki kelpaisi siinä missä Cayman-saarten pankki? Verohyötyjen lisäksi saattaa olla muitakin hyötyjä, kuten pankkisalaisuus eli rahat voidaan piilottaa... "Offshore banking simply means you have a bank account in a location outside the country you're living in. This location is usually a low tax jurisdiction." https://www.expat.hsbc.com/1/2/hsbc-expat/why-hsbc-expat/offshore-banking Offshore-pankkeihin liittyvä ongelma on "repatriation of funds" http://www.getareferral.com/Offshore-Repatriation.cfm --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2014 kello 05.52 (EET)

Sikäli kyllä merkitystä että talletus vahvistaa kyseistä pankkia. Jos tallettaa osuuspankkiin, kyseinen pääoma vahvistaa moninkertaisesti kyseisen pankin tasetta ja kykyä antaa lainaa eteenpäin, joka osuuspankin tapauksessa menee paikallisten maanviljeljöiden tai muiden suokkien hyödyksi. Jos laittaa rahan Nordeaan, niin silloin se todennäköisesti hyödyttää liike-elämän pääomatarpeita. Talletus pankkiin on epäsuoratuki jollekkin sektorille. Talletus ulkomaille voi olla ihan järkevää, koska globaalisti toimiva pankki sijoittaa sellaisiin paikkoihn, jossa yritystoimintaa on järkevää harjoittaa esim. kustannusrakenteen vuoksi, tällöin talletus hyödyttää mahdollisimman optimaalisesti jotain sektoria.--Zindox (keskustelu) 11. helmikuuta 2014 kello 09.46 (EET)