Keskustelu:Pakkoruotsi/Arkisto9

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Pakkosuomi ei läheskään samassa luokassa kuin pakkoruotsi

Käsite pakkoruotsi on yleinen ja vakiintunut[1], "pakkosuomi" (tvångsfinska) taas ei.[2] Sen takia sen maininnassa pitää kertoa, että termiä käytetään "joskus" tai "harvoin", jos mainitaan ollenkaan. Sen ei myöskään pitäisi olla lihavoituna. Aivan eri luokassa nuo käsitteet ovat. Se, että Kalamies ei halua asian olevan näin, ei muuta sitä. Pakkosuomi on siis muuten tvångsfinska s:lla, artikkelissa se on kirjoitettu ilman s:a. Muokkausesto on turha, "vandalismi" on aiemminkin poistettu noin minuutin sisällä. --Jaakko Sivonen 14. maaliskuuta 2007 kello 16.29 (UTC)

Google-osumien perusteella ei Wikipediassa arvioida käsitteiden merkittävyyttä eikä yleisyyttä. Pakkosuomi-termin vakiintuneisuudeta on annettu ihan uskottavia lähteitä. Minkä lähteen mukaan sitä käytetään "harvoin"? Artikkelin johdannossa lihavoidaan ne sanat, jotka ovat uudelleenohjattu kyseiseen artikkeliin, se ei ole mikään termin arvostuksen mitta.--Joonasl (kerro) 14. maaliskuuta 2007 kello 17.13 (UTC)

Ei ihan noinkaan mene. Todellakaan kaikkia sanoja ei lihavoida, joista on tehty uudelleenohjaus artikkeliin. Joskus uudelleenohjattavaa sanaa ei löydy artikkelista ollenkaan. --Inzulac 14. maaliskuuta 2007 kello 17.23 (UTC)

"Mikäli termi on sellainen, että se ei ole tämän eikä minkään muun artikkelin otsikkona, mutta se määritellään tässä artikkelissa ja siihen viitataan esimerkiksi uudelleenohjaussivulta, se tulisi mainita johdannossa ja sekin lihavoidaan.". Ohje:Tyyliopas/Artikkelin_rakenne#Johdanto. --Joonasl (kerro) 15. maaliskuuta 2007 kello 07.53 (UTC)

Niin mikä hinku oli alunperinkään yhdistää pakkosuomi artikkeli tähän, kun kuitenkin kyse on täysin erilaisesta ja erikokoisesta ilmiöstä. Tyhmästä päästä kärsii koko wikipedia. --Inzulac 15. maaliskuuta 2007 kello 07.57 (UTC)

Artikkelissa sanotaan käytetään, ihan kuin sanaa tuputettaisiin käytettäväksi. Todetaan faktana, että sitä käytetään ehdottomasti. Miksi "voidaan käyttää" pitää poistaa? En kyllä ymmärrä yhtään miten se muka neutraalimpi lause. Tietääkseni Wikipedian tarkoitus ei ole laittaa ihmisille sanoja suoraan suuhun. --Pudeo 15. maaliskuuta 2007 kello 13.14 (UTC)

Siinähän todetaan, että vastaavasti "pakkoruotsin" kanssa käytetään termiä "pakkosuomi" (ja annetaan tästä esimerkkejä lähteissä). Myös "pakkoruotsi"-termin sijaan käytetään muita ilmauksia kuten "toisen kotimaisen kielen opetus". --Joonasl (kerro) 15. maaliskuuta 2007 kello 13.20 (UTC)

Pakkoruotsi ja toisen kotimaisen kielen opetus eivät ole vastineita toisilleen. Pakkoruotsi on paljon laajempi käsite ja siihen kuuluu muutakin kuin pelkkä kielen opettaminen. Yleisesti sanottuna pakkoruotsi käsittää kaiken valtiovallan ylläpidon ja toimet, joilla tuetaan ruotsinkieltä suomenkielisten ja muiden kustannuksella. Tähän on päästy, että missään muualla maailmassa ruotsin kokoinen vähemmistökieli ei ole toisessa maassa yhtä merkittävässä asemassa kuin Suomessa. --Inzulac 15. maaliskuuta 2007 kello 13.32 (UTC)

Samalla logiikalla "pakkosuomi" tarkoittaisi kaikkia niitä toimia, joilla valtio tukee suomen kieltä. Jälkimmäinenkään väite tuskin pitää paikkaansa. Esimerkiksi Intiassa paljon pienemmän vähemmistön äidinkielenään puhuma englannin kieli lienee vähintään yhtä merkittävässä asemassa. Jos vähän aiheesta saa sivuun hypätä, niin kaksi- tai useampikielisyys on nykymaailmassa enemmän normi kuin harvinaisuus. --ML 15. maaliskuuta 2007 kello 13.36 (UTC)

tavallaan kyllä, jos Ruotsi toteuttaisi toimiaan suomenkielen hyväksi... --Inzulac 15. maaliskuuta 2007 kello 13.41 (UTC)

Ihan oikeasti olet sitä mieltä, että käsitteeseen "pakkosuomi" sisältyvät ne toimet, joilla Ruotsi tukee suomen kieltä?--ML 15. maaliskuuta 2007 kello 13.43 (UTC)

Niin, hypoteesina jos Ruotsi alkaisi opettaa suomea yleisesti, lähettää suomenkielistä TV-ohjelmaa, julkaisee katunimiä suomeksi, perustaa suomenkielisen yliopiston, terveyslaitoksen, ja vielä pitää suomenkieltä pakollisena kaikilla kouluasteilla peruskoulusta korkeakouluun tai vaikka suomalaisen kansanpuolueen, joka ajaisi vahvaa suomalaisuutta Ruotsiin jnee... niin tällöin sitä voisi pitää pakkosuomena ruotsalaisia kohtaan. --Inzulac 15. maaliskuuta 2007 kello 13.51 (UTC)

Ja tämä on loogista, koska Suomi-nimisen valtion kielenä tulee olla (vain ja ainoastaan) suomi aivan kuten Itävallassa puhutaan itävaltaa ja Austraaliassa austraaliaa. Inzulacilla on varmaan esittää jokin lähde, jossa termi "pakkoruotsi" on määritelty hänen esitämällään tavalla? --Joonasl (kerro) 15. maaliskuuta 2007 kello 14.34 (UTC)

Ja Belgiassa belgia....??? Oletko kuullut valtiosta, jonka nimi on Ruotsi ja jossa asuu miltei puoli miljoonaa suomenkielistä? Sulauttamispolitiikan ansiosta suoraavan sukupolven aikana tämä väestönosa Ruotsissa tulee supistumaan murto-osaan. Samoin tapahtuu myös Venäjän Karjalassa, Inkerissä ja Vepsänmaalla, jossa venäläistäminen on jo edennyt viimeiseen vaiheeseen. --Inzulac 15. maaliskuuta 2007 kello 16.10 (UTC)

Itävalta ja Australia ovat erilaisia valtioita kuin Suomi. Australia on maahanmuuttajien luoma valtio, eikä mikään kansallisvaltio. Itävaltalaisia taas pidettiin vielä ennen Saksan yhdistymistä ja sen jälkeenkin yleisesti saksalaisina ja Itävalta oli vain yksi saksalainen valtio niin kuin Preussi, Saksi tai Baijeri. Suomi taas on selkeä kansallisvaltio, jossa nykyään yli 92 prosenttia väestöstä jakaa äidinkielen (olisi vieläkin suurempi ilman maahanmuuttajia). --Jaakko Sivonen 15. maaliskuuta 2007 kello 16.56 (UTC)

Sen sijaan, että puututte kommentin humoristiseksi tarkoitettuun osaan, olisitte mielummin voineet vastata vakavaksi kysymykseksi tarkoitettuun osaan, joka on se, jolla on artikkelin kannalta jotain merkitystä. --Joonasl (kerro) 15. maaliskuuta 2007 kello 17.20 (UTC)

Se, että Google löytää tvångsfinskan vain joitain satoja kertoja (verrattuna pakkoruotsin yli 55 000 kertaan) kertoo siitä, ettei siitä juurikaan puhuta keskusteluissa, se ei siis ole vakiintunut. Jos kaikki nimet lihavoidaan, jotka uudelleenohjautuvat artikkeliin, miksei Munsalan soutukerho[3] ole sitten lihavoituna artikkelissa Munsalan radikalismi? --Jaakko Sivonen 15. maaliskuuta 2007 kello 16.49 (UTC)

Koska täällä pätee tiedoittajan laki...Joonasl on aina oikeassa...? --Inzulac 15. maaliskuuta 2007 kello 16.54 (UTC)

jaa-a, enpä osaa sanoa. Tyyliopas (jota en ole kirjoittanut) kuitenkin toteaa: "Mikäli termi on sellainen, että se ei ole tämän eikä minkään muun artikkelin otsikkona, mutta se määritellään tässä artikkelissa ja siihen viitataan esimerkiksi uudelleenohjaussivulta, se tulisi mainita johdannossa ja sekin lihavoidaan." (lihavointi lisätty) --Joonasl (kerro) 15. maaliskuuta 2007 kello 16.56 (UTC)

Lihavoin Munsalan soutukerhon noiden oppien mukaisesti. Et varmaan vastusta. --Jaakko Sivonen 15. maaliskuuta 2007 kello 16.59 (UTC)

Kuka on kirjoittanut tyylioppaan ja miksi häntä tulisi pitää auktoriteettina? --Jaakko Sivonen 15. maaliskuuta 2007 kello 17.06 (UTC)

Millä perusteella se, että muutamat ruotsinmieliset kielifanaatikot käyttävät sanaa pakkosuomi, tekee siitä vakiintuneen? --Jaakko Sivonen 15. maaliskuuta 2007 kello 17.07 (UTC)

Jokainen suomessa tietää mitä tarkoittaa sana pakkosuomi, moni myös käyttää sitä. Esimerkiksi koko media käyttää sitä. Kuten lähteissäkin käy ilmi myös muun muassa Helsingin Sanomat, YLE ja MTV3 jne... käyttävät termiä. Silloin kuin kaikki puhuvat sekä pakkosuomesta, että pakkoruotsista on ne kummatkin syytä mainita artikkelissa. Tietenkin kummallekkin sanalle on myös korvaavia nimityksiä kuten "oikeus opiskella ruotsia ja /tai suomea".--kalamies 26. maaliskuuta 2007 kello 15.18 (UTC)

Vaikka google ei olekkaan mikään mittari siinä mikä on tärkeää tai kuinka usein jotain sanaa käytetään. Katson tarpeelliseksi oikaista täällä esitetyt virheelliset luvut. Suora lainaus:"Se, että Google löytää tvångsfinskan vain joitain satoja kertoja (verrattuna pakkoruotsin yli 55 000 kertaan)". Oikeat luvut ovat siis Pakkoruotsi 45 200, ja pakkosuomi 1 150.--kalamies 26. maaliskuuta 2007 kello 15.25 (UTC)

Google antaa vähän erilaisia tuloksia riippuen mistä hakee, mikä on hakuhistoria, onko google accounttia jne. Tarkkoja lukuja ei kannata tuijottaa liian paljon. Itse sain 38000 ja 1100. --Harriv 26. maaliskuuta 2007 kello 17.42 (UTC)

Ahvenanmaan lukioissa on pakollinen suomi, pakkosuomi. Artikkelissa on virhe. Ja erityisesti Ahvenanmaalla termi pakkosuomi on verrannollinen manner-Suomen pakkoruotsiin.VH 13. huhtikuuta 2007 kello 22.10 (UTC)

Juuripas niin. Ruotsin puhujista suurin osa asuu Ruotsissa, ei Suomessa. Siksi termi on lähinnä vain suomalaisten ruotsinkielisten vakiinnuttama termi. --Höyhens 13. huhtikuuta 2007 kello 22.28 (UTC)

Kuinka kauan suojausta aiotaan oikein pitää? Ei kovin Wikipedian perustusidean mukaista.. Jos kerran häiriköitä on, niin estoa vaan, ei tarvitse koko artikkelia estää näin kauaksi aikaa. --Pudeo 20. huhtikuuta 2007 kello 11.55 (UTC)

Ei Wikipedian mutta "vahvan ruotsalaisuuden" ideologian mukaista kylläkin (vrt. Otakantaa.fi:n fasistinen sulkeminen v. 2005). --Totuus esiin 26. huhtikuuta 2007 kello 09.59 (UTC)

Artikkelin nykyinen, selkeästi kantaa ottava asu vaarantaa Wikipedian uskottavuuden. --Jaakko Sivonen 9. toukokuuta 2007 kello 18.35 (UTC)

Tämän artikkelin fasistinen lukitseminen kertoo lähinnä Wikipedian ruotsinmielisen ylläpidon puolueellisesta toiminnasta sallia artikkeliin vain pakkoruotsia puoltavaa materiaalia. --Totuus esiin 25. huhtikuuta 2007 kello 15.54 (UTC)

Astérix* est là --88.114.67.22 25. huhtikuuta 2007 kello 16.08 (UTC)

Muutoksia artikkeliin

1.) Poistettava suorastaan mielisairasta pakkoruotsia puoltavaa propagandaa artikkelista: "Yksikään Suomen eduskunnassa olevista puolueista ei puolueohjelmassaan aja muutoksia ruotsin kielen pakollisuuteen opetuksessa". Artikkelissa voisi yhtä hyvin lukea esim. 'Yksikään Suomen eduskunnassa olevista puolueista ei puolueohjelmassaan vastusta ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta' tmv, mitä puolueohjelmassa ei lue. --Totuus esiin 25. huhtikuuta 2007 kello 16.28 (UTC)

Se on viittaus siihen että ajamallasi asialla ei ole kannatusta. Lähtökohtaisesti laeilla on eduskunnan kannatus, ei sitä tarvitse erikseen mainita. --88.114.67.22 25. huhtikuuta 2007 kello 16.46 (UTC)

Ei sitten mainita artikkelissakaan, jos sitä ei kerran erikseen mainita. Toisekseen päätelmäsi on väärä: Suomen lain mukaan vaimon sai maata väkisin aina vuoteen 1994. Lähtökohtaisesti oletettuna, tällä lailla oli tuota logiikkaa käyttäen muka kannatus mutta kun se sitten otettiin käsittelyyn, niin kumottiin samantien; ei ollutkaan kannatusta. Pointti on se, että koko lause on sen luokan spekulaatiota tai pikemminkin ruotsinmielistä valhepropagandaa, että se on artikkelista välittömästi poistettava. --Totuus esiin 26. huhtikuuta 2007 kello 08.40 (UTC)

Tuo on kyllä oikea pointti, vaikka esitätkin sen provokatiivisesti. En huomannutkaan tuota aikaisemmin, minäkin ajattelin, että nämä puolueet vastustavat vapaaehtoista ruotsin opetusta. Mutta eihän se niin ole. Ne vaikenevat tästä poliittisesti arasta aiheesta. Jonkun ehdotuksen puuttumisesta puolueohjelmasta ei voida tulkita mitään. Wikipedia ei saa omaan tulkintaansa pohjautuen antaa sellaista kuvaa, että tässä on nyt joku yksimielisyys maan poliittisen vallan huipulla Tuohirulla 26. huhtikuuta 2007 kello 10.09 (UTC)

Lähtökohta, että puolueet "vaikenevat tästä poliittisesti arasta aiheesta" on perusteetonta spekulaatiota. Puolueohjelmat esittelevät puolueiden poliittiset tavoitteet ja ruotsin kielen pakollisuuden poistaminen ei siis kuulu näihin.--Joonasl (kerro) 30. huhtikuuta 2007 kello 13.39 (UTC)

Otetaan lause sitten pois artikkelista. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa myös puolueiden kannattavan länsimaisia demokraattisia ihmisoikeuksia, vaikka puolueohjelma ei niistä sanallakaan mainitsisikaan. Poistettava ruotsinmielisten tahojen sairaana propagandana. --Totuus esiin 30. huhtikuuta 2007 kello 13.46 (UTC)

En ymmärrä miten esittämäsi vertaus liittyy asiaan. Lisäksi puolueiden ohjelmissa ja kannanotoissa kyllä nimenomaisesti mainitaan ihmisoikeudet ja demokratia esim. SDP, Kokoomus, vihreät.. joten aiheesta ei ole tarpeellista lähteä spekuloimaan.--Joonasl (kerro) 30. huhtikuuta 2007 kello 14.02 (UTC)

Se, ettet sinä ymmärrä tai halua ymmärtää ruotsinmielisen propagandaan suhtautuvaa kritiikkiä, ei minua varsinaisesti yllätä. Äläkä sönkötä, puhe oli puolueohjelmista ja pointti se, ettei sieltä puuttuvista asioista voi vetää johtopäätöstä suuntaan eikä toiseen, riippuen tietysti kuinka ruotsinmieliset lähtökohdat henkilöllä on. Toisekseen vaikka siellä ihmisoikeuksista mainittaisiinkin, niin hyvänä yksittäistapauksena, joka kumoaa väitteesi, on juurikin tuo vaimon väkisinmakaamisoikeus ja sen potentiaalinen kannatus. Lause pois artikkelista niin kuin olisi jo! Ruotsinmielinen propaganda pois! --Totuus esiin 30. huhtikuuta 2007 kello 14.11 (UTC)

Muutin lausetta toiseen muotoon, jossa ei tehdä enää tehdä kritisoimaasi johtopäätöstä. --Joonasl (kerro) 30. huhtikuuta 2007 kello 14.18 (UTC)

Korvasit vain propagandaa toisella. Mitä ihmettä tuo nyt oikein oli? -Totuus esiin 30. huhtikuuta 2007 kello 14.37 (UTC)

Artikkelin suojaus pois. Artikkelin suojaus sotii Wikipedian ideologiaa vastaan ja siksipä se on välittömästi poistettava. Koska se on suojattu erittäin ruotsinmieliseen versioon, niin voidaan perustellusti olettaa suomenkielisen Wikipedian ylläpidon olevan asiassa vähintäänkin puolueellinen. --Totuus esiin 30. huhtikuuta 2007 kello 13.49 (UTC)

Katsotaan pystytäänkö tätä artikkelia muokkaamaan nyt asiallisesti. --Joonasl (kerro) 30. huhtikuuta 2007 kello 14.08 (UTC)

Tein melko radikaaleja muutoksia artikkeliin. Poistettu mm. täysin mielisairasta ruotsinmielisistä propagandaa tiedätte kyllä keiden levittämänä. --Totuus esiin 2. toukokuuta 2007 kello 06.41 (UTC)

Joonasl sabotoi artikkelia

Ylläpitäjä Joonasl sabotoi artikkelia poistamalla siitä linkit youtube:en pakkoruotsista mediassa käytyihin keskusteluihin. --Totuus esiin 30. huhtikuuta 2007 kello 14.29 (UTC)

Tässä todisteet: [4] --Totuus esiin 30. huhtikuuta 2007 kello 14.32 (UTC)

Wikipedia ei ole linkkikokoelma ("Wikipedia ei ole..linkkikokoelma, olivat linkit sitten Wikipedian sisäisiä tai ulkoisille sivuille ohjaavia.") ja tänne ei tulla liittämään jokaista kansanedestajan ikinä esitäämää ruotsin vapaaehtoistamisen puolesta esitettyä kommenttia. Lähteiden tarkoitus on tehdä väitteistä tarkistettavia. Poistin listasta PS:n kansanedustajat, koska puoleen kanta esitetään alempana ja jätin yhden linkin per esitetty kansanedustaja. Palautin lisäämäsi lauseen, joka oli uutta tutkimusta. --Joonasl (kerro) 30. huhtikuuta 2007 kello 14.37 (UTC)

Eikä tämä käsittääkseni myöskään ole mikään henkilökohtainen pakkoruotsin vastustuksen vähättelysivustosi tms. Siinä on ääni- ja kuvamateriaalia, voithan toki väittää niiden olevan lavastettuja mutta eiköhän Yleisradiolta löydy alkuperäiset nauhat kaikille pakkoruotsittajillekin katseltaviksi. --Totuus esiin 30. huhtikuuta 2007 kello 14.42 (UTC)

Tämä ei liity vastustuksen vähättelyyn tai liioitteluun millään tavoin; en myöskään epäile nauhoituksien aitoutta, mutta sekään ei liity asiaan. --Joonasl (kerro) 30. huhtikuuta 2007 kello 14.45 (UTC)

Asterix yllyttää Suomi24:n foorumilla väkeä sabotoimaan artikkelia [5] --88.114.67.22 2. toukokuuta 2007 kello 06.58 (UTC)

Kuka se Asterix oikein on? Lopeta sekoilu. Lopeta myös se sukkatarran lisääminen keskustelusivulleni. --Totuus esiin 2. toukokuuta 2007 kello 07.05 (UTC)

Sukkanukke-epäilyn poistaminen on kiellettyä. Pyydä sitä ylläpitäjältä. --88.114.67.22 2. toukokuuta 2007 kello 07.41 (UTC)

Sinulla ei ole mitään perusteita lätkiä hallusinaatioidesi tuotoksia minun keskustelusivulleni. --Totuus esiin 2. toukokuuta 2007 kello 08.07 (UTC)

Pakkoruotsittajat vandilisoivat artikkelia

Eräät käyttäjät vandalisoivat artikkelia palauttamalla sen aina tiettyyn versioon osaamatta perustella, miksi edellinen on muka huonompi. Tämä on melkoisen alhaista toimintaa. --Totuus esiin 2. toukokuuta 2007 kello 08.48 (UTC)

Muokkaukset on tehty NPOV-säänön perusteella. --88.114.67.22 2. toukokuuta 2007 kello 09.12 (UTC)

No ei muuten ole. --Totuus esiin 2. toukokuuta 2007 kello 09.21 (UTC)

Kaksi artikkelia

- Tämä kun on ikuisen riidan artikkeli. Olisiko mitään järkeä, että laadittaisiin kaksi eri artikkelia, tai jopa kolme, jossa yhdessä olisi fennofiilinen arikkeli, toisessa pakkoruotsia kannattava artikkeli ja kolma olisi neutraaliuteen pyrkivä artikkeli. Hakusana ohjaisi tiedostoon, jossa tarjottaisiin näitä kolme vaihtoehtoa ja selaaja saisi valita mieleisesa. --AM 2. toukokuuta 2007 kello 09.18 (UTC)

Ei mitään sellaista. Jos pakkoruotsia fanaattisesti kannattavat henkilöt, joita mitä ilmeisemmin on Wikipedian ylläpitoonkin soluttautunut, eivät pysty hyväksymään faktoja ja realiteetteja, niin sehän ei ole mikään syy joustaa vähääkään. Pois tuo pakkoruotsia puoltava propaganda artikkelista. --Totuus esiin 2. toukokuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

Hyvä ajatus, Alexius, mutta tietysti vain kaksi, ei kolmea - kenenkään mielestä kukaan muu ei ole kelvollinen kirjoittamaan siihen neutraaliin... --Tappinen 2. toukokuuta 2007 kello 09.25 (UTC)

Tuota kutsutaan nimellä en:POV Fork, ja se on aika lailla perusidean vastainen (kuka haluaa tänne oikeasti yhtä ainutta propagandisesta näkökulmasta kirjoitettua artikkelia?). Sitä paitsi luulen, että tuo ei edes auttaisi, pikemminkin soturit kävisivät edelleen toistensa artikkelien ja neutraalin artikkelin kimppuun. --Tynkänen 2. toukokuuta 2007 kello 09.25 (UTC)

Vaihtoehtoisesti "suomenkielisen Wikipedian linjaan" suomenruotsalaisuutta käsittelevissä artikkeleissa kyllästyneet voisivat perustaa oman Finnopedian, jossa saisivat vapaasti mellastaa. Mielestäni tämä artikkeli on (jatkuvan muokkaussodan takia) huono, mutta silti neutraali. --88.115.240.153 2. toukokuuta 2007 kello 09.31 (UTC)

Ei käy. Google rankkaa tämän artikkelin ykköseksi käytettäessä hakusanaa pakkoruotsi. Eihän sellainen saa tietenkään sisältää mitään pakkoruotsia puoltavaa valhepropagandaa tms. --Totuus esiin 2. toukokuuta 2007 kello 09.34 (UTC)

Wikipedian fundamentaalisesta neutraali näkökulma-periaatteesta ei luovuta Google PageRank-algoritmin tuottaman Googlen hakutuloksen perusteella. Wikipediassa toimitaan Wikipedian periaatteilla ja mikäli haluat kirjoittaa kantaaottavia esseita aiheesta, tulee se tehdä jonnekin muualle.--Joonasl (kerro) 2. toukokuuta 2007 kello 13.02 (UTC)

Tämä [6] versio alkaa olemaan jo suhteellisen hyvä. --Totuus esiin 2. toukokuuta 2007 kello 09.37 (UTC)

Höpsistä hyvä ystävä, kun Google antaa sivun pakkoruotsi, niin se johtaa kokoomasivulle, josta lukija saa itse valita mieleisensä artikkelin. Tuo kiihkoulu aiheuttaa sen, että Wikipedia ei ole enää kivaa, jota se on ollut. Mielestäni kaikkien kukkien pitää saada kukkia, myös sinun tiukkaa vastustamistasi edustavan kannan. Näin tuo usean artikkelin ratkaisu oli kaikille osapuolille helpotus ja palauttaisi ilon tehdä tätä tietosanakirjaa. --AM 2. toukokuuta 2007 kello 09.48 (UTC)

Älähän valehtele: [7] Sitäpaitsi, jos koko Wikipedia ei ole enää kivaa sen vuoksi, ettei yksi mitätön Pakkoruotsi-artikkeli sisällä riittävästi standardejen mukaista ruotsinmielistä propagandaa, on vika jossain muualla kuin minussa. --Totuus esiin 2. toukokuuta 2007 kello 10.04 (UTC)

Kyllä ruotsalaisuus -linja on edennyt muihinkin artikkeleihin. Hyvänä esimerkkinä Puotinen ja Kumpyöli artikkelit, jotka väenvängällä on muutettu ruotsinkieliseen ulkoasuun. Toisena esimerkkinä Skoone ja Upsala artikkelit, jotka myös ovat ruotsinkielisellä nimellä. Ja nämä ovat vain esimerkkejä suomenkielisten nimien syrjimisestä... --Inzulac 2. toukokuuta 2007 kello 11.06 (UTC)

Kyllä tuo Asterixinkin antama linkki vie kokoomasivulle. --88.114.67.22 2. toukokuuta 2007 kello 10.06 (UTC)

Arvoisa Totuus esiin, en minä suinkaan sinua syytä, se on vain tämä koko touhu ja edes ja takaisin vispaaminen. Juuri tuolla erilaisilla vaihtoehdoilla rakennettu kokonaisuus olisi ehkä parasta mitä tälle voimakkaita tunteita herättävälle asialla voitaisiin tehdä. Meidän ei joissain hankalissa tilanteissa tulisikaan aina jähmettyä vain ja ainoastaan neuraalin näkökulman taakse. Olisi syytä antaa kaikkien erilaisten tutkintojen päästä esille. Ehkä me näin vosimme osoittaa suvaitsvaisuutta ja laaja-alaista näkemystä.--AM 2. toukokuuta 2007 kello 10.47 (UTC)

Minusta neutraali näkökulma on sellainen perusperiaate, ettei siitä pidä luopua. Sen sijaan voitaisiin keskustella siitä, kuinka paljon ruotsin kieltä vastustaville argumenteille annetaan tilaan. Ongelmana on se, ettei edes perusväitteille löydy luotettavia lähteitä, jotka kelpaisivat eräille ylläpitäjille. Toinen, mistä pitäisi kirjoittaa laajemmin, on ruotsinkielen yhteiskunnallinen merkitys 1970-luvun alussa. Nyt artikkelin historiaosio antaa perusteet erilaisille järjettömille väittämille, joiden mukaan pakkoruotsi on jonkinlainen kommunistien ja ruotsalaisten salaliiton tulos. Mitenkään ei tuoda esille sitä, että 1970-luvulla pohjoismaat olivat Suomelle nykyistä tuntuvasti tärkeämpi viiteryhmä, että satojatuhansia suomalaisia muutti Ruotsiin kielitaidottomina tai että silloisissa oloissa kaikki pohjoismainen yhteistyö tehtiin ruotsiksi. (Nykyäänhän näistä asioista yksikään ei pidä paikkaansa.) Lisäksi kahden pakollisen kielen järjestelmällä yritettiin pitää huoli, että koko ikäluokka voisi saavuttaa lukiokelpoisuuden. Tasoryhmää saattoi vaihtaa vielä yhdeksännellä. Sen sijaan peruskoulukomitea ehdotti, että valinta yhden ja kahden kielen välillä tehtäisiin seitsemännellä luokalla. Yhden kielen valinta olisi peruuttamattomasti estänyt lukio-opinnot. (Kukaan ei ehdottanut pakkoruotsin poistamista lukioista.) Tämä antaisi artikkelille syvyyttä. En kuitenkaan ehdota muutoksia toteutetteviksi ennen kuin etsin asiaan viitteet. --M. Porcius Cato 2. toukokuuta 2007 kello 11.09 (UTC)

Pohjoismaista ulottuvuutta ja ruotsin kielen laajempaa yhteiskunnallista asemaa käsitellään artikkelissa Suomen kielipolitiikka. --Joonasl (kerro) 2. toukokuuta 2007 kello 13.02 (UTC)

Ystävä hyvä, olet täysin oikeassa, mutta eihän tässä tapauksessa varmaan mikään tosiasia ei tyydytä fanaattisia asiansa ajajia. Itse olen kokenut tuon ajan ja peruskoulun synnyn ja samaa muistan kuin sinäkin. Kun vain saisiosapuolet ymmärtämään moisen. --AM 2. toukokuuta 2007 kello 11.21 (UTC)

Virheellista sontaa

"Eduskuntavaaleissa 2007 oli ehdokkaina useita pakkoruotsin vastustajia, ketään heistä ei valittu. Näkyvin vastustaja, Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja Heikki Tala sai vain 334 ääntä." Ei pidä paikkansa, mm. Perussuomalaisten vaaliohjelmassa mainitaan pakkoruotsista luopuminen. Näin ollen kyseinen väite on pelkkää valheellista sontaa.

Lainaus Perussuomalaisten eduskuntavaali -ohjelmasta: "Opetuksen on oltava monipuolista ja sen on tuettava erilaisia taipumuksia. Tämän vuoksi myös taide- ja käsityöaineiden nykyistä suurempaan tuntimäärään olisi paineita. Resursseja voisi vapauttaa tekemällä pakkoruotsi vapaaehtoiseksi aineeksi myös peruskouluissa.

Ylioppilastutkinnossa tämä pakollisuus on jo poistettu, eikä seurauksena ole ollut minkään luokan katastrofia. Kuitenkin resurssit ovat lukioissakin yhä kiinni ruotsinkielen opiskelussa, koska lukiolaisten tulee suorittaa useita pakollisia ruotsin kursseja vaikka eivät itse ainetta ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaisikaan. Siihen nähden, miten paljon käytännön hyötyä ruotsin kielestä useimmille työelämässä tai jatko-opinnoissa on, voidaan puhua yhteiskunnan resurssien huonosti harkitusta kohdentamisesta. Pakko on tämän päivän näkökulmasta erikoinen tapa motivoida opiskelijoita. Vapaaehtoisuus ja valinnaisuus ovat mielestämme parempia vaihtoehtoja kuin pakko."

http://www.perussuomalaiset.fi/ohjelmat/eduskuntavaaliohjelma_2007.pdf

Näin ollen väite, että eduskunnassa ei olisi pakkoruotsin vastustajia, ei pidä paikkansa. Siksi moinen väite on poistettava. --Inzulac 3. toukokuuta 2007 kello 11.30 (UTC)

--Inzulac 3. toukokuuta 2007 kello 11.12 (UTC)

Tämä voitaneen yksimielisesti poistaa? Lauseita ei ollut edellisessä lukitussa versiossa, vaan ne lisättiin sinne viimeisen muokkaussodan aikana. Samulili 3. toukokuuta 2007 kello 11.34 (UTC)

Tässä syyllinen: [8] IP aka Frank. --128.214.69.72 3. toukokuuta 2007 kello 13.39 (UTC)

No missä se poisto viipyy? Tästä taas näemme ylläpidon ruotsinmielisyyden, kun heidän kannattamaansa propagandaa saa artikkelissa olla ja valhepropagandankin poistoissa kestää ja kestää mutta odotapas, kun joku muokkaa artikkelia puolueettomaan tai neutraalin suuntaan, niin sillä sekunnilla muokkaus kumotaan ja laitetaan jopa lukitus päälle. Tämähän on jo ihan sairasta! --128.214.69.72 3. toukokuuta 2007 kello 16.38 (UTC)

Otetaan nyt ihan rauhassa, kohta on poistettu. Lukitun artikkelin muokkamista ennen yleensä vain halutaan varmistaa, että aiheesta vallitsee konsensus ja siksi pitää vähän aikaa odotella.--Joonasl (kerro) 3. toukokuuta 2007 kello 17.20 (UTC)

Tarvitaanko konsensusta virheellisen ja valheellisen väitteen poistamiseksi? Jos kerran väite on todistettu vääräksi niin tällöin ei ole mitään syytä pitää sitä harhauttavasti näkyvillä. --Inzulac 3. toukokuuta 2007 kello 17.22 (UTC)

Voidaan muuttaa muotoon että eduskuntaan valittiin vain harvoja vastustajia, tai että Perussuomalaisten lisäksi ei vastustajia valittu. Imatralainen-lehti laati ison jutun Kymen vaalipiirin pakkoruotsin vastustajista, joista yksikään ei päässyt läpi. --88.114.67.22 3. toukokuuta 2007 kello 16.13 (UTC)

Asenteellista moskaa. Kyllä muidenkin puolueiden valituissa edustajissa on yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat ns. pakkoruotsia vastaan. Näin varsinkin itäisten vaalipiirien edustajat. --Inzulac 3. toukokuuta 2007 kello 16.17 (UTC)

Keitä ne sitten ovat? --88.114.67.22 3. toukokuuta 2007 kello 17.44 (UTC)

Artikkelissa on lueteltu joitain ruotsin vapaaehtoistamisen puolesta puhuneita (ei perussuomalaisia) kansanedustajia. --Joonasl (kerro) 3. toukokuuta 2007 kello 17.45 (UTC)

Vain kaksi noista on nykyisiä kansanedustajia. Voisiko korjata siltä osin, tai mieluummin tehdä luettelo pakkoruotsia vastustavista kansanedustajista ja kertoa heidän tavoitteensa? Joka tapauksessa lista on lyhyt, ja se pitää saada esiin että äänestäjien tukea pakkoruotsin vastustajilla ei juuri ole. Esimerkki Heikki Talan vaalituloksestakin poistettiin ilman perusteita. --88.114.67.22 3. toukokuuta 2007 kello 17.50 (UTC)

Eiköhän se ilmene tarpeeksi selvästi lauseesta "Nykyisin Suomen eduskunnassa olevista puolueista ainoastaan Perussuomalaiset ovat esittäneet muutoksia ruotsinkielen opetukseen" Talan vaalituloksesta ei oikein voi vetää kauaksi meneviä johtopäätöksiä, pieneen äänimäärään voi olla monia muitakin syitä (esim. pieni vaalibudjetti, jotkut muut näkemykset, vähäinen tunnettuus, jne) --Joonasl (kerro) 3. toukokuuta 2007 kello 18.08 (UTC)

Ei se homma kuule niin toimi, että ensin sinä valehtelet niin, että korvat heiluvat Kiinaan asti, ja sitten "voidaan [muka] muokata" tätä valehtelua. Pois tuo Frankin - tai kuka lie onkaan - ruotsinmielinen propaganda artikkelista. --128.214.69.72 3. toukokuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

Ole ystävällinen äläkä enää esitä henkilökohtaisia hyökkäyksiä.--Joonasl (kerro) 3. toukokuuta 2007 kello 17.21 (UTC)

Eihän se nyt voi olla henkilökohtainen hyökkäys, jos oikaisee toisen virheellisen tai suorastaan valheellisen väittämän. --128.214.69.72 4. toukokuuta 2007 kello 08.39 (UTC)

Se että joku on väärässä ei tee hänestä valehtelijaa. --Harriv 4. toukokuuta 2007 kello 08.41 (UTC)

Kun levittää toistuvasti, kuten kyseinen käyttäjä onkin ansiokkaasti tehnyt, väärää informaatiota ja vieläpä mitä ilmeisemmin tahallisesti harhaanjohtamisen tarkoituksessa, niin valehtelun kriteerit täyttyvät erinomaisen kirkkaasti. --128.214.69.72 4. toukokuuta 2007 kello 09.08 (UTC)

Tee sitten oma artikkelinsa Luettelo pakkoruotsin vastustajista eduskunnassa, korjataan sitten tarvittaessa. --88.114.67.22 4. toukokuuta 2007 kello 09.27 (UTC)

Keskityn nyt tähän artikkeliin sekä siihen, ettei se sisällä ruotsinmielistä valhepropagandaa. --128.214.69.72 4. toukokuuta 2007 kello 09.31 (UTC)

Eihän se sisälläkään. --88.114.67.22 4. toukokuuta 2007 kello 11.21 (UTC)

Tein tuon sitten itse. Korjailkaa jos on virheitä, mutta ei mitään muuta kuin nimiluettelo ja viite että vastustaa pakkoruotsia. --88.114.67.22 4. toukokuuta 2007 kello 11.43 (UTC)

Kylläpäs sisältää. Tosin nyt hitusen vähemmän, kun sieltä poistettiin tuo viimeisin tuotoksesi. --128.214.69.72 4. toukokuuta 2007 kello 11.44 (UTC)

Miksi merkitsit luettelon roskaksi? --88.114.67.22 4. toukokuuta 2007 kello 11.48 (UTC)

Miksi et halua noudattaa Wikipedian käytäntöjä eli keskustella artikkelien sisällöistä niille kuuluvilla keskustelusivuilla? --128.214.69.72 4. toukokuuta 2007 kello 11.54 (UTC)

Esimerkiksi joidenkin uskonnollisten liikkeiden edustajat levittävät omaa propagandaansa jatkuvasti todennäköisesti uskoen siihen täysin, vaikka tavallisesta kaduntallaajasta ko. teoriat ovat vähintäänkin toiselta vuosisadalta. Heitä ei silti pidetä valehtelijoina. Joillakin on uskoa asiaansa niin paljon että raja faktan, fiktion ja oman mielikuvituksen välillä hälvenee. --Harriv 4. toukokuuta 2007 kello 12.42 (UTC)

Tässä ei olekaan kyse mistään uskonnollisesta kiihkosta tai vastaavasta vaan systemaattisesta ja laskelmoidusta virheellisen tiedon levittämisestä. Se on valehtelemista se. --128.214.69.72 4. toukokuuta 2007 kello 12.55 (UTC)

Kato, Asterix puolustaa minua kun Harriv vertaa minua hihhuleihin. --88.114.67.22 4. toukokuuta 2007 kello 12.57 (UTC)

Tuo systemaattisesti Asterixiksi nimitteleminen alkaa olla jo henkilökohtainen hyökkäys. --128.214.69.72 4. toukokuuta 2007 kello 12.59 (UTC)

Ehdotus ongelman ratkaisemiseksi

Kun artikkeli on lukittuna, niin sen pitäisi olla sisällöltään tyhjänä. On joksenkin sairasta aina suojata se siihen ruotsinmielistä propagandaa sisältävään versioon. --128.214.69.72 4. toukokuuta 2007 kello 10.09 (UTC)

Meta:Väärä versio. --Tynkänen 4. toukokuuta 2007 kello 10.11 (UTC)

Jos sivu olisikin tyhjä, olisi se puolueetonta kumpaakin osapuolta kohtaan eli ruotsinmielisiä ja neutraaleja. --128.214.69.72 4. toukokuuta 2007 kello 10.16 (UTC)

"Ruotsinmielinen propaganda" on nyt kyllä katsojan silmässä. Wikipedistien enemmistön näkemyksen mukaan artikkeli on varsin neutraali ja asiallinen. --Joonasl (kerro) 4. toukokuuta 2007 kello 12.36 (UTC)

No tottakai se on ruotsinmielistä propagandaa koulussa ym. itseensä absorboineiden mielestä muka neutraali. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, joiden perusteeksi voi esittää vedenpitävää argumentaatiota ja faktoja. Kuvittelihan suurin osa jengistä maapallon olevan litteä aikoinaan. --128.214.69.72 4. toukokuuta 2007 kello 12.57 (UTC)

Mikäli et ole vielä sitä tehnyt, suosittelisin lukemaan läpi ajatuksen kanssa neutraali näkökulma-käytäntö. Wikipedia ei kerro mikä on "oikein" ja mikä "väärin" eikä mikä "vastaa todellisuutta", vaan se yksinkertaisesti esittelee eri näkemykset kustakin asiasta kiihkottomasti ja puolueettomuuteen pyrkien. Mikäli haluat kirjoittaa pakkoruotsinvastaisen pamfletin, Wikipedia ei ole sille oikea areena. --Joonasl (kerro) 4. toukokuuta 2007 kello 14.39 (UTC)

Mikäli et ole vielä huomannut, niin artikkeli on erittäin ruotsinmielinen tällä hetkellä eikä se todellakaan ole neutraalia tai puolueetonta. Tottakai se tietysti eräillä tahoille varsin hyvin sopiikin. --Renkutus 7. toukokuuta 2007 kello 08.11 (UTC)

Asterixin uusin nikki. --88.114.67.22 7. toukokuuta 2007 kello 08.31 (UTC)

En ole huomannut. Mikä siinä on erityisen "ruotsinmielistä" ja miten sitä mielestäsi tulisi kehittää?"--Joonasl (kerro) 9. toukokuuta 2007 kello 15.16 (UTC)

Muuten, miten olisi en:Wikipedia:Three-revert rule tännekin? Eihän tästä muuten tule mitään, ei artikkelia voida aina suojata. --Pudeo 5. toukokuuta 2007 kello 09.26 (UTC)

On käytännössä voimassa, vaikkei sitä muokkaussota-artikkelissa suoraan mainitakaan. One-revert rule olisi vielä parempi, mutta siihen tuskin aletaan ketään pakottaa. --Tynkänen 5. toukokuuta 2007 kello 09.44 (UTC)

Tottakai voidaan, se lieneekin todennäköisesti tarkoituskin, jotta tuo ruotsinmielinen propaganda pysyisi koskemattomana mahdollisimman pitkään. --Munakaali 7. toukokuuta 2007 kello 09.35 (UTC)

Onko kellään mitään konkreettista ja asiallista ehdotusta miten artikkeli pitäisi muutta, vai aukovatko kaikki ip:t vain päätään huvin vuoksi. Edelleenkin vaikka sivu on suojattu sitä voi muokata kirjoittamalla muutetun version, niin ylläpitäjä sitten laittaa sen tekstiin. Valitettavasti pakkoruotsi on paskaa tyylisillä kommenteila ei voida korvata koko artikelia, vaikka ilmeisesti moni ip niin tekeekin heti kun suojaus poistetaan.--kalamies 9. toukokuuta 2007 kello 14.16 (UTC)

Jos joku siis haluaa muokata sivua sen voi tehdä täällä, Keskustelu:Pakkoruotsi/Uusi_versio. Niin asiallinen muutos lisätään artikkeliin--kalamies 9. toukokuuta 2007 kello 14.23 (UTC)

Suojaus pois niin kuin olisi jo!

Pois tämän artikkelin suojaus, koska se rikkoo Wikipedian periaatteita. --Miekka kivessä 9. toukokuuta 2007 kello 11.54 (UTC)

Sukkanuket ja eston kiertäminen rikkovat Wikipedian periaatteita. Laskin, että artikkeli on 21.1.2007 jälkeen ollut täysin suojattuna noin 76 päivää, osittain suojattuna noin 341 päivää ja noin 31 päivää suojaamattomana. Osittainen suojaus oli pisimmillään voimassa 14.6.2006–17.2.2006 sen jälkeen kun Asterix* ei enää jaksanut. Nyt on taas uudet pellet liikkeellä, joten ei artikkelia kannata avata ennen kuin nuoriso on väsynyt. Muokkauksia tehdään tarvittaessa, jos niitä asiallisesti osataan esitää kuten Inzulac ylhäällä on tehnyt. Samulili 9. toukokuuta 2007 kello 15.56 (UTC)

Mitä periaatetta erityisesti? Suojausta ei ole tehty ennaltaehkäisevästi, ja se on aina välillä poistettu, jolloin (kuten muutoshistoriasta voi todeta) artikkelia on ryhdytty välittömästi vandalisoimaan. Jos sinulla on jokin erityinen muutosehdotus artikkelin kehittämiseksi, esitä se täällä ja keskustelun päätteeksi se voidaan viedä artikkeliin, mikäli siitä vallitsee jonkinlainen konsensus. --Joonasl (kerro) 9. toukokuuta 2007 kello 14.19 (UTC)

Wikipedian sisältöön ei voi vaikuttaa uhkailulla, häirinnällä tai huutamalla vaatimuksia. Vaikka kaikkien pitäisi olla täällä mahdollisimman neutraaleja, on mahdollista, että jos joku riehuu ja uhittelee jonkun näkökannan (neutraalinkin) puolesta, saa hän sillä vain käännettyä enemmän ihmisiä kantaansa vastaan. Vastapuolen kielikiihkoilija voi jopa nähdä, että tämä häiriköinti tulee kuin tilauksesta käännyttämään ihmisiä vastareaktiona omalle puolelleen. Tämä ei ole uhkaus, vaan lähinnä valittelua -mekin täällä olemme ihmisiä ja jos meitä riittävästi ärsytetään ja morkataan, voivat jotkut meistä nousta tunteellisesti vastaan. Näin ei ole hyvä, mutta koska näin on, kannattaa käyttäytyä asiallisesti. On edelleen looginen vaihtoehto, että artikkelin parissa tapahtuva riehunta olisi peräisin joltakin taholta jonka näkökantoja se mukamas vastustaa, ja tarkoitus olisi juuri aikaansaada vastareaktio. Tällainen "vesien samentaminen" on suhteellisen yleinen poliittinen vaikutuskeino. Jos joku riittävän fiksu taho haluaisi vaikuttaa "väkivalloin" Wikipedian sisältöön, hän toimisi juuri näin. Tuohirulla 9. toukokuuta 2007 kello 14.48 (UTC)

Hyvin sanottua. Tuo häiriköinti tulee aivan varmasti pakkoruotsittajien taholta. Saattaa olla, että korruptoituneelta vaikuttavalla ylläpidolla on jotain tekemistä asian kanssa; ehkä he haluavat artikkelin olevan suojattuna ruotsinmieliseen versioon. --Totuus esiin 9. toukokuuta 2007 kello 15.12 (UTC)

Jos nyt yritettäisiin aloittaa "asiallinen käyttäytyminen" sillä, että lopetettaisiin hölmöjen, leimaavien ilmausten kuten "pakkoruotsittaja" käyttö ja koetettaisiin keskustella itse asiasta, eli siitä miten artikkelia voisi kehittää. Spekulaatio sillä kuka artikkelia vandalisoi on varsin turhaa, vaikka eri näköisiä arvailuja asiasta on itse kullakin. --Joonasl (kerro) 9. toukokuuta 2007 kello 15.19 (UTC)

Taidat olla oikeassa, huomiota ei pidä häiriköille antaa edes sen vertaa, että heidän tarkoitusperiään ruvetaan arvailemaan. Vain asiallisesti esitetyt ehdotukset ansaitsevat keskustelua. Tuohirulla 9. toukokuuta 2007 kello 15.52 (UTC)

Jos kannattaa pakkoruotsia, on pakkoruotsittaja; jos löytyy penis, on useimmiten - toivottavasti - mies. Ei tosiasioiden kertominen ole leimaavaa tms. --Totuus esiin 9. toukokuuta 2007 kello 15.32 (UTC)

Edelleenkin artikkelia voi muokata ks miten yllä. Ilmeisesti suurin osa ei kuitenkaan halua kehittää artikkelia vaan ainoastaan aukoa päätään ja kertoa omaa propagandaansa. Artikkelin suojausta ei voi tällä htekellä poistaa sillä jos niin tehdään 2s kuluttua vanhan tekstin tilalla lukee pakkoruotsi on perseestä, tappakaa ruotsalaiset, tms. Artikkeli on tällä hetkellä neutraali sillä se kertoo kummankin osapuolen näkökulmat. Siitä ei pidä tulla pakkoruotsi.com kaltaista sivustoa missä paasataan vaahto suussa pakkoruotsin haitoista ja unohdetaan hyödyt.--kalamies 9. toukokuuta 2007 kello 19.17 (UTC)

Palautus

Palautin käyttäjän Totuus esiin muutokset, koska a) on täysin yleinen käytäntö kertoa mielipidemittausten tilaaja tulosten esittelemisen yhteydessä. Näin toimivat esimerkiksi kaikki sanomalehdet ja muut uutiskanavat b) maininta sodanjälkeisestä "tasapainotilasta" on lähteen mukainen muotoilu ja muutos ei vastannut lähteen sisältöä. Lähteitä, joissa esitetään toisenlainen näkemys voidaan toki tarvittaessa lisätä. --Joonasl (kerro) 9. toukokuuta 2007 kello 15.24 (UTC)

Ole ystävällinen ja lopeta lähteellisen tiedon poistamista artikkelista. --Joonasl (kerro) 9. toukokuuta 2007 kello 15.28 (UTC)

Kyseinen lähteellinen tieto ei liity juuri mitenkään - jos ollenkaan - pakkoruotsiin. Ruotsinmielistä propagandaa eli poistettava välittömästi. --Totuus esiin 9. toukokuuta 2007 kello 15.30 (UTC)

Se liittyy ruotsin kielen asemaan politiikassa, mikä on kappaleen otsikkona eikä se ole millään tavoin "ruotsinmielistä propagandaa". --Joonasl (kerro) 9. toukokuuta 2007 kello 15.31 (UTC)

Artikkelin nimi on kuitenkin pakkoruotsi. Otetaan sitten koko ruotsinmielispropagandistinen kappale pois. --Totuus esiin 9. toukokuuta 2007 kello 15.33 (UTC)

En ymmärrä mikä tässä kiikastaa. Artikkelissa todetaan, että aikaisemmin poliitikkassa kieliriideltiin paljonkin ja enää ei ja ainoastaan tänä päivänä Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet halustaan muuttaa ruotsin kielen asemaa. Minusta tuo on aika neutraali, lähteiden tukema ja historiallisesti totuudenmukainen kuvaus asian tilasta. Siinö ei oteta kantaa siihen onko tämä oikein vai väärin vaan kerrotaan miten asia on ja on ollut.--Joonasl (kerro) 9. toukokuuta 2007 kello 15.36 (UTC)

Siitä, ettei se nyt vain liity pakkoruotsiin. Tottakai meillä on ollut Suomessa kielisotia - mm. se, kun suomenruotsalaiset vastustivat veri suupielistä vaahdoten Helsingin Yliopiston suomenkielistämistä - mutta pakkoruotsiin ne eivät liity, koska pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun myötä. --Totuus esiin 9. toukokuuta 2007 kello 15.41 (UTC)

Hyvänen aika, jos kappale käsittelee ruotsin kielen opetuksen pakollisuus kysymystä politiikassa, niin kai nyt yhden virkkeen mittainen alustus ruotsin kielen laajemmasta kielipoliittisesta tilanteesta kuuluu asiaan. Tuon virkkeen jälkeenhän esitellään sitten pitkälti ruotsinkielen vapaaehtoisuutta kannattanvien poliitikkojen näkemyksiä. --Joonasl (kerro) 9. toukokuuta 2007 kello 15.48 (UTC)

Ei muuten kuulu: siitä voi joku epähuomiossaan saada vääristyneen käsityksen, että pakkoruotsin suhteen olisi jokin tasapainotila. Propagandaa, poistettava. --Totuus esiin 9. toukokuuta 2007 kello 15.54 (UTC)

Lähteen mukaan näin on. Mikäli sinulla on jokin toinen tarkistettava lähde, jonka mukaan ruotsi olisi jatkuvan poliittisen debatin kohde ja sen asema Suomen toisena kansankielenä olisi epävakaa, niin kerro siitä toki niin lisätään se sitten artikkeliin. --Joonasl (kerro) 9. toukokuuta 2007 kello 15.58 (UTC)

Tämän artikkelin tarkoituksena pitäisi olla pakkoruotsin käsitteleminen eikä minkään ruotsinmielisen kaksikielisyyspropagandan tms. levittäminen. Lähde ei koske pakkoruotsia, vaan on jotain liirum laarum settiä, joka ei kuulu artikkeliin. --Totuus esiin 9. toukokuuta 2007 kello 16.04 (UTC)

Lisäystä artikkeliin

Aiheesta muualla -osioon on saatava linkki Kielipoliittinen sensuuri Suomen mediassa --Totuus esiin 9. toukokuuta 2007 kello 16.07 (UTC)

Nimetön mielipideblogi vai? No way! --ML 9. toukokuuta 2007 kello 16.13 (UTC)

Mikä tässä oikein on ongelmana? Onko blogi vastoin ruotsinmielistä ideologiaasi? Tee oma, joka on vastoin sitä eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että sekin löytyy artikkelista. Voi tosin olla vähän vaikea löytää päteviä lähdeviitteitä sellaiselle mutta eikun yrittämään vain! --Totuus esiin 10. toukokuuta 2007 kello 09.59 (UTC)

Muutenkin noita yksityissivustoja tulisi poistaa tuolta Aiheesta muualla osiosta. --Joonasl (kerro) 9. toukokuuta 2007 kello 16.20 (UTC)

Kannatetaan. --88.114.67.22 9. toukokuuta 2007 kello 16.26 (UTC)

Ei kannateta ilman pätevää syytä. Yksityissivutkin ovat asiaan kiinteästi liittyviä kannanottoja ja myös toimivat tasapainottavana tekijänä. Samaan tapaan kuin meillä voi olla suomalainen uuspakanuus-artikkelissa linkki epäviralliselle ja myös osin epätieteelliselle sivulle, joka koskee itse artikkelin aihetta mitä syvimmin, niin myös tässä asiassa voidaan linkittää asiaa liittyviin sivuihin, ovatpa ne virallista näkökantaa tai eivät. Yksityissivut ovat toki vain yksityisiä, mutta esimerkiksi mielipidetiedustelujen perusteella niiden kannattamalla mielipiteellä on vankka kannatus. Siten ne ovat merkityksellisiä. Tuohirulla 9. toukokuuta 2007 kello 16.32 (UTC) Typo korjattu: Tuohirulla 10. toukokuuta 2007 kello 13.48 (UTC)

Jaa-a, enpä olisi niinkään varma, että sellaisilla väitteillä kuten "RKP yms. ruotsinkieliset tahot eivät ole tarkoituksella ja tietoisesti päämäärällään ajamassa haittaa vain suomenkielisille vaan koko Suomelle", "Ruotsin kielen pakollisuus on osaltaan estämässä suomalaisten maalmankuvan avartumisen. Pakkoruotsi on myös itsessään ulkomaalaisvastainen", "Pakkoruotsi alentaa suomalaisten sivistystasoa" [9] tai "Erilaisuuttaan korostaakseen ruotsinkieliset pitävät tiukasti kiinni omasta kielestään. Selkeästi he tiedostavat muunkin erilaisuutensa. Freudenthalin oppi alempirotuisista suomalaisista elää voimakkaana." [10] ja vastaavalla kiihkoilulla ja häröilyllä olisi kovinkaan laajaa kannatusta. Ei pidä lähteä arvailemaan mitä mieltä ihmiset mahdollisesti voisivat olla.--Joonasl (kerro) 9. toukokuuta 2007 kello 16.41 (UTC)

Puhuin mielipiteestä, en mielipiteistä. Tarkoitin sitä mielipidettä, että ruotsin kuuluisi olla valinnainen. Tuohirulla 9. toukokuuta 2007 kello 20.29 (UTC)

Minä taas puhuin siitä, että Wikipedian periaatteiden mukaisesti yksityishenkilöiden kotisivut, blogit yms. eivät pääsääntöisesti ole niin merkittäviä, että niitä voisi käyttää lähteinä tai kannattaisi lisätä "Aiheesta muualla" luetteloon. --Joonasl (kerro) 10. toukokuuta 2007 kello 12.37 (UTC)

Jos minä sanon anonyymina "hauki on kala" tmv. ja esitän pätevät lähteet asialle, niin kyllä se on ihan yhtä kelpoista kuin omalla nimelläänkin vastaavan esittäminen. Anonyymius ei siis ole mikään peruste sille, ettei linkkiä tulisi lisätä artikkeliin. Syyt ovat jossain muualla, olisi vain hienoa, jos joku uskaltaisi sanoa joskus jotain ääneenkin. --Totuus esiin 10. toukokuuta 2007 kello 10.07 (UTC)

"Koska jokainen voi esiintyä alansa asiantuntijana verkkosivulla, blogissa tai itsekustannetussa julkaisuissa, näiden ei katsota olevan luotettavia lähteitä. Kuitenkin hyvämaineisten ja luotettavien organisaatioiden, tunnettujen henkilöiden, journalistien tai tutkijoiden ylläpitämät oman alan tietoa sisältävät sivustot voidaan hyväksyä luotettavaksi lähteeksi...Itse julkaistua materiaalia voidaan kuitenkin käyttää materiaalina kirjoitettaessa artikkelia henkilöstä tai organisaatiosta itsestään." (kts. Tarkistettavuus).--Joonasl (kerro) 10. toukokuuta 2007 kello 12.42 (UTC)

Mitä ihmettä?! Kysymyshän on Aiheesta muualla -osiosta eikä mistään lähteistä. Sen takia tuo on lisättävä sinne. --Totuus esiin 10. toukokuuta 2007 kello 14.28 (UTC)

"Aiheesta muualla" ei ole tarkoitettu yksityishenkilöiden kotisivujen mainostamiseen, vaan niihin tulee soveltaa ihan samoja luotettavuuskriteereitä kuin lähteisiinkin. Yksityishenkilöiden blogeja ja yksityissivustoja ei ole mitään syytä listata. --Joonasl (kerro) 10. toukokuuta 2007 kello 14.39 (UTC)

Entisetkin pois vain. --88.114.67.22 11. toukokuuta 2007 kello 13.47 (UTC)

Joonasl:n luulot vs. todellinen maailma

Tiedoksi koskien tätä[11]: mikään yksittäinen taho ei voi päättää, milloin yht'äkkiä päästään "tasapainotilaan". Sen ilmaisee vain kansan tahto. Koska enemmistö suomalaisista vastustaa pakkoruotsittamista, nykytilaa ei voida pitää minkäänlaisena kielipoliittisena "tasapainotilana". Sokea yhteen lähteeseen jossain kysymyksessä tukeutuminen on yhtä kuin sen puolelle asettuminen, mikä rikkoo neutraaliusperiaatetta. --Jaakko Sivonen 9. toukokuuta 2007 kello 18.31 (UTC)

Olet tervetullut esittämään jotain lähteitä, jossa esitetään erilaisia näkökulmia tai mielipiteitä.--Joonasl (kerro) 10. toukokuuta 2007 kello 12.30 (UTC)

Voitko sinä esittää lähdettä lähteesi väitteelle "tasapainotilan" saavuttamisesta? --Jaakko Sivonen 11. toukokuuta 2007 kello 08.47 (UTC)

Lähdettä lähteelle? Mitä ihmettä sinä horiset? Eihän sillä tarkoiteta mitään muuta kuin sitä varsin itsestään selvää tosiasiaa, että kielipolitiikk a ja -riidat eivät enää sodan jälkeen ole olleet kovin polttava kysymys, jolla esimerkiksi voitettaisiin tai hävittäisiin vaaleja tai josta aktiivisesti poliitikan piirissä keskusteltaisiin. --Joonasl (kerro) 11. toukokuuta 2007 kello 12.28 (UTC)

Niin lähde lähteelle. Jos lainaamasi lähde on väärässä, lainaus on arvoton. Siksi on lähdekritiikin kannalta olennaista, että tiedetään, mistä lähde sai tietonsa. Muutenhan voitaisiin lainata vaikka kreationistien huuhaa-sivuja evoluutiota koskevissa artikkeleissa. RKP ratsastaa yhä kielipolitiikalla, joten jo siitä näkee, että kielipolitiikasta keskustellaan yhä Suomen politiikassa. Muista myös, että ensimmäiset suomalaiset puolueet syntyivät kielipolitiikan ympärille (suomalainen puolue ja ruotsalainen puolue), joten kielipolitiikka on aina ollut polttava kysymys Suomessa. --Jaakko Sivonen 11. toukokuuta 2007 kello 18.18 (UTC)

Lähteen arvion todenmukaisuutta voi jokainen arvioida itse siitä annettujen tietojen perusteella. Esittämäsi vaatimus on aivan mahdoton (samalla perusteella voitaisiin vaatia lähteet lähteen lähteille ja lähteen lähteen lähteen lähteille.. ad infinitum). Kyseisen kielilakikomitean mietinnön sivuilta 10-11 löytyy kohtalaisen laaja "Kirjallisuutta" osuus jonka avulla voit varmasti aloittaa aiheeseen tutustumisen. Wikipedian käytäntöjen mukaan väittelle pitää olla "hyvämaineisen julkaisijan julkaisema" lähde ja kielilakikomitea täyttää edellä mainitun kriteerin vallan mainiosti. Mikäli lähteen väittämä on sinusta virheellinen, voinet varmasti esittää kuka ja missä on esittänyt toisenlaisen näkemyksen.--Joonasl (kerro) 11. toukokuuta 2007 kello 22.26 (UTC)

Jos joku on joskus ollut polttava kysymys, ei se tarkoita että se on sitä edelleenkin. --88.114.67.22 11. toukokuuta 2007 kello 18.26 (UTC)

Kuten sanoin, RKP ratsastaa yhä kielipolitiikalla ja suuri osa suomalaisista kannattaa sen muutosta. --Jaakko Sivonen 11. toukokuuta 2007 kello 19.01 (UTC)

Myös oman poliittisuuden kiistäminen voi olla poliittinen teko.Crash 23. toukokuuta 2007 kello 11.37 (UTC)

Tosi on se, että vaalien kannatusluvut eivät kerro suoraan pakkoruotsin vastustusta. Monella vain asia ei ole niin tärkeä, että menee muiden asioiden edelle. Eiköhän asia ole loppuunkäsitelty. Näin ollen pakkoruotsin vastustamisen vähäisyyden perusteleminen artikkelissa eduskuntavaalien tuloksilla ei ole korrektia. --Inzulac 10. toukokuuta 2007 kello 10.29 (UTC)

Tällaista ei artikkelissa käsittääkseni tehdäkään. --Joonasl (kerro) 10. toukokuuta 2007 kello 12.48 (UTC)

Artikkeli on näköjään muutettu viime näkemästäni, joten näköjään asia on tältä osin kunnossa. Toivon mukaan se myös pysyykin. --Inzulac 10. toukokuuta 2007 kello 12.54 (UTC)

Joonasl:n poistamassa kommentissani yritin vain argumentoida, että vaalituloksia ei voida pitää mielipiteiden peilinä, eikä siten niitä voida käyttää argumenttina mielipiteistä. Yhteiskunnallisen puolen vedin mukaan vain osoittaakseni, että näin todellakin on. Ihmisten valveutumattomuudesta johtuen emme voi suoraan vaalituloksista päätellä mielipide-ilmastoa, emme tässä emmekä muissakaan aihepiireissä. Edes oikeiston voittoa viime vaaleissa ei voi pitää merkkinä siitä, että oikeistolainen talouspolitiikka olisi kasvattanut suosiotaan. Tämä argumentti liittyy minusta tähän aiheeseen, koska sen vasta-argumentti on vedetty esiin. Mutta tätä voisi yleistää kaikkiin muihinkin poliittisiin kysymyksiin. Tuohirulla 10. toukokuuta 2007 kello 13.56 (UTC)

Kukaan ei millään tavoin viittaa mihinkään vaalitulokseen käsittääkseni missään kohtaa nykyistä artikkelia ja mitään tuon kaltaista ei kukaan esitä myöskään tässä keskustelussa, joten tämä keskustelu ei liity artikkeliin ja kuuluu siksi jollekin toiselle foorumille. --Joonasl (kerro) 10. toukokuuta 2007 kello 14.00 (UTC)

Sitä oli esitetty täällä, en huomannut, että se oli poistettu kokonaan. Tuohirulla 10. toukokuuta 2007 kello 14.02 (UTC)

Wikipedian ylläpidolle

Olivatko ne anonyymit proxyt kiellettyjä vai eivät, tätäkin keskusteluasivua ovat muokanneet mm. IP:t 200.87.6.19, 81.30.232.32 ja 165.228.128.11, joten samat säännöt kaikille. --Totuus esiin 10. toukokuuta 2007 kello 10.52 (UTC)

Sinähän se niihin olet erikoistunut. --200.87.6.19 10. toukokuuta 2007 kello 10.59 (UTC)

Katsotaanpa: IP:lle 200.87.6.19 ei pysty tekemään reverselookup:a ja siinä pyörii anonyymyproxy-palvelin portissa 8080:

$ nc -vv 200.87.6.19 8080
Connection to 200.87.6.19 8080 port [tcp/webcache] succeeded!

--Totuus esiin 10. toukokuuta 2007 kello 11.27 (UTC)

Tästä linkistä näkee hyvin mistä on ollut kyse. --Totuus esiin 10. toukokuuta 2007 kello 13.31 (UTC)

Historian poisto

Miksi keskustelun historia on poistettu? --Inzulac 21. toukokuuta 2007 kello 13.37 (UTC)

Poistin historiatiedot, koska ne sisälsivät laittomia uhkauksia, kunnianloukkausta, henkilötietoja ja kaikkea ikävää. Koska kysymyksessä on keskustelusivu, poisto ei haittaa koska kommentit on allekirjoitettu muutenkin. —MikkoM (♫) 21. toukokuuta 2007 kello 13.40 (UTC)

Ehkä korrektimpi tapa on poistaa historiasta vain ne kohdat jolloin tätä järjestelmällistä vandalismia on esiintynyt. --Inzulac 21. toukokuuta 2007 kello 13.41 (UTC)

Tämän keskustelusivun historiassa on yli 2300 muokkausta. —MikkoM (♫) 21. toukokuuta 2007 kello 13.42 (UTC)

Niin melkoinen määrä...onko edes hiekkalaatikossa yhtä paljon muokkauksia? --Inzulac 21. toukokuuta 2007 kello 13.43 (UTC)

Minusta on todella kyseenalaista noin vain poistaa 2300 muokkauksen historia. Historialla on muukin merkitys kuin tietää, ketkä ovat kommentit kirjoittaneet. Eikö historiasta todellakaan ollut mahdollista siivota vain vandaalikommentit? Keskusteltiinko asiasta jossakin? Nikke 29. toukokuuta 2007 kello 16.21 (UTC)

Poisto ei ole lopullinen, jokaisen muokkauksen voi tarvittaessa palautta näkyviin, käyttöliittymä on vaan sen verran kökkö ettei yli kahdentunhannen raksin klikkaaminen juurikaan innosta saatuun hyötyyn nähden. --Harriv 29. toukokuuta 2007 kello 19.18 (UTC)

Siis muutaman muokkauksen poistaminen edellyttää kahden tuhannen raksin klikkaamista? Se on sitten todella ongelma, mutta siitä huolimatta ei tällaista poistoa voi tehdä ilman keskustelua. Wikipedian läpinäkyvyyden luulisi olevan kaikille itsestäänselvää. Nikke 30. toukokuuta 2007 kello 06.10 (UTC)

Siis mikä tässä todella on ongelmana ja millä tavoin tarkalleen "Wikipedian läpinäkyvyys" on uhattuna? Eli voisitko tarkemmin selittää miksi ja miten on toimittu väärin ja mitkä ovat mielestäsi tämän toiminnan haitalliset vaikutukset?--Joonasl (kerro) 30. toukokuuta 2007 kello 06.15 (UTC)

En usko, että artikkeleiden määrä olisi syynä, että historiaa ei ole siistitty. Mielestäni ylläpitäjien tulisi siivota sotkut ja vaikka laskuttaa tehty työ vandaalin nimiin. --Inzulac 30. toukokuuta 2007 kello 06.41 (UTC)

Sinäpä olet hauska veikko. Saanko lähettää laskun sinulle? Sinä varmaan tarjoat meille postitusosoitteen hanakammin kuin Asterix ystävineen? Laskutan nimellisen 20e tunnilta. Voisin kuvitella että 2000+ raksin ruksaamisessa menee parisen tuntia, siihen vartin kahvitauko ja sotumaksut. Kiitos kun tuet Wikipediaa! --Myrtti <3 30. toukokuuta 2007 kello 07.11 (UTC)

En ole ihan varma mitä yrität sanoa, mutta ehdotan, että asetut ylläpitäjäehdokkaaksi jolloin (tultuasi valituksi) voit itse ryhtyä kirjoittamaan laskuja vandaaleille. --Joonasl (kerro) 30. toukokuuta 2007 kello 07.08 (UTC)

Paskat minä teille maksan mitään...Olenko aistivani laiskuutta? Ylläpitäjiähän on nykyisin pilvinpimein ja lisää tulossa, mutta eipä yhtään talkoohenkeä näyttäisi löytyvän, jotta historia saataisiin siivottua. Shame you! --Inzulac 30. toukokuuta 2007 kello 08.19 (UTC)

Jos ylläpitäjien toiminta ei miellytä, voi itse pyrkiä ylläpitäjäksi ja toimia paremmin. --Joonasl (kerro) 30. toukokuuta 2007 kello 08.39 (UTC)

Joonasl, se on ongelma, että keskustelusivun historia on poistettu. En voi enää tietää, kuka teki mitä ja milloin. En voi tarkistaa, ketkä oikeastaan keskustelua ovat käyneet. Sivun kehityshistorian seuraaminenhan juuri on historiasivun idea. Kyse on Wikipedian perusperiaatteista. P.S. Kyllä ylläpitäjiä pitää voida kritisoida ilman että asettuisi itse ehdolle. Nikke 30. toukokuuta 2007 kello 12.48 (UTC)

Totta; "tee itse paremmin" on järkyttävän huonotasoista argumentaatiota omasta "pätevyydestä". --Henki 30. toukokuuta 2007 kello 14.12 (UTC)

Koska kysymyksessä on keskustelusivu, poisto ei haittaa koska kommentit on allekirjoitettu muutenkin. Samulili 30. toukokuuta 2007 kello 14.46 (UTC)

Poisto todellakin haittaa esimerkiksi allekirjoitusten aitoutta tutkittaessa. --Henki 30. toukokuuta 2007 kello 15.01 (UTC)

Tuon kommenttipyynnön neljästä allekirjoitusväärennös todisteesta kolme on kadonnut tämän keskustelusivun historian tuhoamisen myötä. Vähän panee miettimään, onko se ollut historian tuhoamisen tarkoituskin. --Henki 30. toukokuuta 2007 kello 15.11 (UTC)

Ei ole. --Harriv 30. toukokuuta 2007 kello 15.30 (UTC)

Todellisen syyn kaikki löytävät tästä: Wikipedia:Kommenttipyyntö/Asterix-höpötys ja ruotsinmielinen ylläpito --128.214.69.77 23. toukokuuta 2007 kello 09.14 (UTC)

Höpöhöpö, kuten normaalimaailmassakin ei wikipediassakaan suvaita laittomia tekoja kuten tappouhkauksia. Ketään tuskin haitannee, että säästyy oikeudenkäynniltä ja tuomiolta jos on osallistunut tähän, ja jos ei ole niin tuskin haluaa lukea näitä.--kalamies 29. toukokuuta 2007 kello 19.14 (UTC)

Tässä tapauksessa ymmärrän ja hyväksyn rajummatkin ylläpitotoimet, kuten tässä, jos väite laittomuuksista yms pitää paikkansa. Tuskin tässä poistossa on kyse omien tai kavereiden jälkien pettämisestä. Jos jotain tärkeää on poistunut niin niistä voi keskustella uudestaan, asiallisemmin. "Koska kysymyksessä on keskustelusivu, poisto ei haittaa koska kommentit on allekirjoitettu muutenkin" tätä lausetta en ymmärrä mutta ilmeisesti sille on hyvä selitys. --Wipu 31. toukokuuta 2007 kello 06.23 (UTC)

Artikkelisivun historiaa ei voi poistaa, koska sen jälkeen ei näy kuka on tehnyt minkäkin muokkauksen. Keskustelusivulla ei samaa ongelmaa ole, koska käyttäjät ovat allekirjoittaneet kommenttinsa. Täten sivulta näkyy kuka on minkäkin muokkauksen tehnyt ja missä järjestyksessä aikaleimojen perusteella. Siksi myös pitäisi muistaa lisätä niihin kommentteihin, joista allekirjoitus on unohtunut, kuka kommentin on jättänyt. --Ekeb 31. toukokuuta 2007 kello 06.44 (UTC)

Ensinnäkin keskustelusivuille tulee niin paljon enemmän muokkauksia, että satunnaisia pieniä poistoja tai esim. allekirjoituksen väärennöksiä on vaikea huomata, ellei historia ole kaikkien luettavissa. Allekirjoituksen voi väärentää --Näin 30. toukokuuta 2007 kello 08.01 (UTC) helposti. Tuollaisiahan on ihan mahdoton enää jälkikäteen todistaa, jos keskustelusivun historia on kokonaan poistettu. Täten argumentaatiosi on kumottu. Historia välittömästi esiin. --Henki 31. toukokuuta 2007 kello 09.32 (UTC)

Onhan väärentäminen ja vääristely mahdollista, mutta ei toki todennäköistä - ellei sitten ylläpito ole fasistinen ja ruotsinmielinen. Samulili 31. toukokuuta 2007 kello 16.14 (UTC)

Rajut toimet ovat aiheellisia tällaisen vandaalin kanssa, mutta jokin silti epäilyttää tässä poistossa. Jos historia on poistettu sillä perusteella, että siellä on ollut jotain laitonta, miten voidaan osoittaa, että siellä on ollut jotain laitonta, jos joku ottaa asiakseen epäillä sitä? Esimerkiksi minä en ole seurannut tätä keskustelua niin tarkasti, että muistaisin mitään laitonta. En epäile virhearviota tai valhetta, mutta entä jos epäilisin? Sellaista mitä ei enää ole, on aika vaikea todistaa. Periaatteessa minkä tahansa keskustelun historia voitaisiin poistaa väittämällä, että siellä oli jotain laitonta, ja tämä kommentti pätisi aina, koska ei voitaisi enää tarkistaa, oliko oikeasti näin. Jokaisen omat sanomiset ovat kuitenkin omalla vastuulla, ja jos joku vandaali joutuisi syytteeseen ja vaikka vankilaan, jossa ei ole tietokonetta, niin eipä ainakaan tulisi enää häiriköimään ;) Tuohirulla 31. toukokuuta 2007 kello 16.24 (UTC)

Toisaalta: jos kaikki voisivat tarkistaa, onko historiassa jotain laitonta, historiaa ei olisi poistettu.

Käytän tässä muistaessani myös tilaisuuden sanoa, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun historiaa on poistettu lakisyistä enkä usko, että tämä tulee olemaan viimeinenkään kerta. Samulili 31. toukokuuta 2007 kello 18.26 (UTC)

Voin henkilökohtaisesti näyttää minkä tahansa sivun poistetut muokkaukset henkilökohtaisesti kaikille jotka eivät saa öitään nukuttua, myös tämän, kunhan ajasta ja paikasta sovitaan. --Harriv 31. toukokuuta 2007 kello 18.53 (UTC)

Itselläni pyöri mielessäni samankaltainen ajatus ennen kuin luin Harriv kommenttisi. Toivottavasti näin voidaan poistaa epäilyjä ja palauttaa luottamusta ylläpitäjiin. Eikös näitä poistetuja pääse näkemään kaikki ylläpitäjät, jota on aika monta, luulisi että siinä joukossa on sellaisia, jotka puuttuisivat asiaan, jos jotain väärää on tapahtunut. Minulle ei tarvitse toimittaa poistettuja muokkauksia ainakaan vielä.--Wipu 1. kesäkuuta 2007 kello 08.55 (UTC)

Jep, kaikkien sivujen historia on jokaisen ylläpitäjän nähtävissä kokonaisuudessa, myös poistettujen. --Harriv 1. kesäkuuta 2007 kello 14.19 (UTC)

Typoja

Ruotsin opettajien mukaan oppilailla on kielteinen asenne ruotsin opiskeluun , ja he katsovat opetustuntimäärien 
vähentymisen vaikuttaneen oppilaidensa oppimistulosten heikkenemiseen.

Ylimääräinen välilyönti ja-sanaa edeltävän pilkun edessä.

Emeritusprofessori Kari Sajavaaran mukaan toisen kotimaisen kielen merkitys maamme ruotsinkielisille onkin kokonaan 
toisenlainen kuin ruotsin merkitys suomenkielisille"

Joko lainausmerkin pari puuttuu tai se on pisteen tilalla.

--AdaL 23. toukokuuta 2007 kello 09.55 (UTC)

Milloin käsite on syntynyt

Varhaisin maininta mediassa "pakkoruotsi" olisi hyvä mainita artikkelissa. Pohjaksi annetaan alkuvuonna 1991 Mämmilä-sarjakuvassa ollut maininta. --88.114.67.22 5. kesäkuuta 2007 kello 09.19 (UTC)

Miksi ihmeessä? Onko tarkoituksesi tehdä termi jotenkin naurettavaksi tai muuten kyseenalaiseksi? Muistutan vain, että pakkoruotsi löytyy nykysuomen sanakirjasta. --Henki 5. kesäkuuta 2007 kello 10.05 (UTC)

Minulla on Nykysuomen sanakirja vuodelta 1976, ja se ei tunne käsitettä. Eli tässä haarukassa mennään. Tässäpä yliopistollisen tutkimuksen paikka. --88.114.67.22 7. kesäkuuta 2007 kello 03.43 (UTC)

Luulenpa, että termi on syntynyt siinä vaiheessa, kun perusteet pakollisen ruotsin opiskelulle ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen. 1960-70 -luvulla tilanne oli kieltämättä toinen, kun Suomen piti kouluttaa Ruotsille halpaa ja kielitaitoista työvoimaa. Nykyään termi osuu naulan kantaan. --Henki 7. kesäkuuta 2007 kello 12.46 (UTC)

Pakkoruotsi-käsitettä ei löydy Nykysuomen sanakirjasta mutta kylläkin sen uudemmasta vastineesta Kielitoimiston sanakirjasta. Käsite syntyi siinä vaiheessa kun ruvettiin keskustelemaan ruotsin kielen pakollisuuden poistamisesta ja sen pakollisuuden poistamisesta ensin ylioppilaskokeista. Vuotta ja lähdettä ei ole tähän hätään, kun asia ei ole minulle ollut ongelma. Ruotsi pysyy yhtenä oman kielitaitoni peruspilarina, ja niille, jotka sitä osaavat, on siitä sitä enemmän hyötyä, mitä vähemmän se on pakollista. Vaikea tietysti ymmärtää, mitä putkimies Siilinjärvellä tekee niillä vähillä tiedoilla, mitä siitä peruskoulusta jää päähän. --Ulrika 7. kesäkuuta 2007 kello 13.00 (UTC)

Pakkoruotsi on ollut käsitteenä jossakin määrin olemassa vähintään 90-luvulta lähtien. Seppo Heikinheimon muistelmissa se mainitaan muutamaankin otteeseen. Ennen kuin mustavalkoistat pakkoruotsin kannatuksen ja tarpeen akateemisesti sivistyneiden ja putkimiesten kesken (mikä jo sinällään on melko alhaista duunarien ammattiryhmän halventamista), niin muistutan, että ihan artikkelissakin on mainittuna, kuinka pakkoruotsia vastustavat eniten korkeastikoulutetut. Nämä ovat kivenkovia ja raudanlujia faktoja. --Henki 7. kesäkuuta 2007 kello 13.16 (UTC)

Väärinkäsittäminen on näköjään aina mahdollista. Mutta suon sen sinulle. --Ulrika 7. kesäkuuta 2007 kello 13.19 (UTC)

Selitäpä sitten tekemättä kärjistyksiä, mustavalkoistamisia ym. argumentaatiovirheitä, mitä oikein tarkoitit? En nimittäin oikein ole mitenkään vakuuttunut, mitkä osiot kommentistasi olivat sarkasmia ja mitkä esitit tosissasi. --Henki 7. kesäkuuta 2007 kello 13.25 (UTC)

Mikä siinä oli niin vaikeaa? Umpisuomalaisella paikkakunnalla asuva putkimies tuskin tapaa elämässään monta ruotsinkielistä. Vähän mieleenjääneet tiedot häviävät kun ei niille ole käyttöä Siilinjärvellä. Putkimiestä en väheksy, päin vastoin, sitä paitsi hän todennäköisesti tienaakin paremmin kuin minä tai kuka tahansa paikkakunnalla asuva sairaanhoitaja tai vanhustenhoitaja. Väheksyminen oli lähtöisin omasta päästäsi. --Ulrika 7. kesäkuuta 2007 kello 13.52 (UTC)

Niinkö? Jos esität pakkoruotsia tarvitsemattoman henkilön duunarina, jonka jopa peruskoulun oppimäärän tallentumista muistiin epäilet vahvasti, niin aika selvää tavaraa tuo minulle on. --Henki 7. kesäkuuta 2007 kello 14.01 (UTC)

Peruskoulun oppimäärä on laaja. Tuskin se on tallentunut muistiin täydellisesti kenellekään. Erityisesti käyttämättömät kielet katoavat nopeasti ihmisen mielestä. Tuskinpa Ulrikan tarkoitus oli loukata ketään siilinjärveläistä putkimiestä. --M. Porcius Cato 19. kesäkuuta 2007 kello 10.59 (UTC)

Mikäli jokin lähde sanan etymologialle löytyy niin ei sen lisäämiselle ole mitään estettä, päin vastoin.--Joonasl (kerro) 5. kesäkuuta 2007 kello 10.37 (UTC)

Laitan lusikkani tähän käsitteen syntyongelmaan minäkin. Kun peruskoulun tuli eteläiseen Suomeen ja pääkaupunkiseudulle vuonna 1977, niin törmäsin esimmäisen kerran pakkoruotsi-käsitteeseen ja se tuntui ihan uudeltä ja oudolta. Ehkä se syntyi jo ennen tuota ajankohtaa, eli kun ne maan osat, joissa ei ehkä kovin paljon tarvitse ruotsia, liitettiin peruskouluun. Toisaalta täällä Levin korvessakin poromiehet käyttävät melkoisen runsaasti ruotsin sanoja ja käsitteitä ja lauserakenteita - mikä on sinänsä mielenkiinoista. Mielestäni oli todella mielenkiintoista löytää lähde tuolle käsitteelle, sillä kyllä kait se on termi josta on taidettu kirjoitta tekstiä enemmän kuin mistään muusta kouluasiasta. --Alexius Manfelt 13. kesäkuuta 2007 kello 19.40 (UTC)

Suomalaisuuden Liiton juhlavuoden (2006) kirjassa Vuosisata suomalaisuuden puolesta, kerrotaan pakkoruotsi-käsitteen olevan professori Erkki Pihkalan keksimä tai ainakin suuren yleisön tietoisuuten tuoma. --Henki 19. kesäkuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

Lisäystä, jos lähteet löytyvät

Muistan antaneeni itselleni kerrottavan, että ainakin puolelle pojista kuuluisi pakkoruotsista nelonen. Joku saattaa muistaa paremmin, mutta epäilen vahvasti tämän olleen Suomi puhuu -ohjelman pakkoruotsia käsittelevässä jaksossa vuoden 2003 syksyllä. Tätä ei saa nyt sekoittaa samaisen ohjelman tuoreempaan jaksoon aiheesta vuoden 2005 keväältä. --Henki 8. kesäkuuta 2007 kello 09.57 (UTC)

City-lehden juttu kertoi että ammattikoululaispojista tulisi yli puolelle iivari (hylky). Eli ei päästötodistusta. Eihän tämä kuulu tähän eikä toisen asteen ammattioppilaitosten artikkeliinkaan. Iivarit eivät tule välttämättä ruotsista. --88.114.67.22 13. kesäkuuta 2007 kello 19.03 (UTC)

Huomasitkos, että aiheena on pakkoruotsi ja että puhuin Suomi puhuu -ohjelmasta enkä City -lehdestä? --128.214.69.86 20. kesäkuuta 2007 kello 09.10 (UTC)