Keskustelu:Päästökauppa

Mistä päästökaupassa perimmiltään on kysymys?

Ymmärtäisin näin, että päästökaupasta on ilmaston kannalta hyötyä vain siinä tapauksessa, että on maailmanlaajuinen tai alueellinen vuotuinen päästökiintiö P, jota ei ylitetä. Käsittääkseni jos päästökaupasta olisi hyötyä, yksittäisten päästöoikeuksien yhteismäärä ei saisi ylittää kiintiön P yhteispäästöoikeutta. Tällöin esim. joku voimakkaasti ilmakehää saastuttava tehdas joutuisi ostamaan vastaavasti päästöoikeuksia, mikä aiheuttaisi jäljellä olevien päästöoikeuksien hintojen nousupaineiden kasvamista, koska päästöoikeudet myydään kansainvälisillä markkinoilla korkeimman hinnan tarjonneelle. Onko päästökauppa tällainen järjestelmä? Vai saako päästökaupassa päästää ilmakehään miten paljon kasvihuonekaasuja tahansa, kunhan vain maksaa päästöistä säädettyjen melko vakiona pysyvien yksikköhintojen mukaiset maksut? Mihin päästöoikeuksista maksetut rahat menevät? Vähiten saastuttavien taskuun vai esim. jonnekin kansainväliselle elimelle, joka rahoittaa päästökauppatuloilla ympäristöystävällisemmän tuotantoteknologian edistämistä? Onko esim. niin, että joka tehtaalla on oletusarvoisesti vuotuinen päästökiintiö, josta tehdasta pyörittävän organisaation ei tarvitse maksaa mitään ja jonka voi tarvittaessa vaikka myydä pois? Kiitos yllä mainittujen asioiden selvittämistä Wikipedian Internet-sivuilla! Lauri Martikainen 21. tammikuuta 2007 kello 19.05 (UTC)

- Kirjoitin artikkeliin lisäyksen päästökaupan toimintaperiaatteesta. Toivottavasti se hieman vastaa kysymyksiisi. VK 21. marraskuuta 2008 kello 22.05 (EET)

Neutraali näkökulma on hyvin kyseenalainen

Päästökauppa ei välttämättä suinkaan pitemmällä aikavälillä edes vähennä päästöjä, vaan se saattaa ajaa energiavaltaisen teollisuuden maihin, joissa ympäristön suojelu on huonommin hoidettu. Se myös lisää tarvetta energian tuontiin EU:n ulkopuolelta. Mielestäni näitä asioita ei ole käsitelty riittävästi ja lähdemerkinnätkin ovat puutteellisia. Lisään yhden asiantuntevan linkin aiheesta. --Tmoisa 11. marraskuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

Poistin lauseen: "Näin ollen päästökauppa lisää pitkällä aikavälillä puhtaan energian tuotantoa ja laskee päästöjä." Puhdas energia on epämääräinen käsite ja päästöjen lasku EU:ssa ei tarkoita sitä, että päästöt koko maailman mittakaavassa olisivat päästökaupan ansiosta pienemmät. --Tmoisa 6. joulukuuta 2006 kello 14.34 (UTC)

Hieman kyseenalaisena pidän myös osiota koskien sähköyhtiöiden voittoja. Tekstihän on aika suoraan Elfin eli suurten sähkönkuluttajien agendasta, joiden intressissä on tietenkin energian hinnan lasku.VK 21. marraskuuta 2008 kello 22.05 (EET)

Kivihiili, sähköntuotanto ja windfall-voitot

Miksi kivihiilellä sähköä tuottavat yritykset hyötyvät erityisesti päästökaupasta? Yritykset saavat siis tietyn päästökiintiön ilmaiseksi, mutta lisäävät päästökiintiön markkinahinnan sähkön hintaan? Näinkö? Miksi markkina toimii näin? Onko logiikkana se, että yritys voisi olla tuottamatta sähköä ja myydä rahanarvoisen kiintiönsä markkinoilla? Vai onko ideana se, että yritys saa liian vähän kiintiöitä, jolloin ylittäessään kiintiönsä se joutuu ostamaan markkinoilta päästöoikeuksia ja lisää tämän kustannuksen sitten hintaansa? Kaikki sähkö luonnollisesti myydään korkeimman tuotantohinnan mukaan, jolloin ymmärrän kivihiilellä tuottavien yritysten suuret windfall-voitot. Luulen etten ole ainoa, jolle kyseinen kohta jäi epäselväksi. Kasper kala 14. joulukuuta 2008 kello 20.45 (EET)

Kuva, jossa kaasuvoimala

Kaasuvoimala tekstein "Hiilidioksidin päästökauppa nostaa sähkön tuotantoon käytettävän hiili- ja kaasuvoiman kustannuksia" oli poistettu kommentein "ei liity aiheeseen mitenkään". Ainakin juttu selittää päästökaupan sähköntuotannon kustannusvaikutuksia!!?? Onko tuo lähteetön tekstikin sitten väärässä? --81.19.115.130 16. toukokuuta 2009 kello 00.11 (EEST)

Miksi juuri kyseisen hiilivoimalan kuva? Tällä hetkellä siitä ettei artikkeleihin saa lisätä kuvia, jotka eivät ole artikkelissa välttämättömiä on konsensus. Ks. Keskustelu:Totaalikieltäytyminen Suomessa. Kyseisessä artikkelissa kuva oli täysin vastaava[1] ja se päädyttiin laajalla konsensuksella poistamaan. Mikäli tällainen kuva halutaan lisätä tähän artikkeliin asiasta on syytä järjestää kahvihuonekeskustelu. --Klassikkomies 16. toukokuuta 2009 kello 10.12 (EEST)

Eipä kovin kummoinen "konsensus" ollut, kun oli niin lyhyeksi jäänyt keskustelu ja vain kaksi vastusti kuvaa ja yksi kannatti.

Jos edustavaa ja tyypillistä esimerkkitilannetta ei saa käyttää kuvitukseen, pitäisi paljon kuvia ottaa pois. Auton kuvaa ei saisi pistää auto-artikkeliin, kun on monia muunkinlaisia autoja; naisen kuvaa ei saisi pistää nainen-artikkeliin, kun on olemassa monia muitakin erilaisia naisia jne. --81.19.115.130 18. toukokuuta 2009 kello 20.45 (EEST)

Hiilineutraali?

Hiilineutraali pitäisi uudellenohjata jonnekin, mutta minne? -- Petri Krohn 8. tammikuuta 2010 kello 17.26 (EET)