Keskustelu:Mustakirja (loitsukirja)

Merkittävyys

Tarina vaikuttaa hauskalta pikku jutulta ja myös vanhalta, mikä voi luoda illuusion siitä, että tämä on merkittäväkin opus. Lähteet ovat kuitenkin niukanlaiset, eikä artikkelista käy oikeastaan ilmi, onko sen aihe merkittävä vai onko tämä vain mielenkiintoinen anekdoottityyppinen tarina sadan vuoden takaa. --Pxos (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 10.10 (EEST)

Artikkelin ei ole tarkoitus olla hauska, vaan se viittaa olemassa olevaan käsikirjoitukseen, josta on julkaistu näköispainos useaan otteeseen eri kotimaisten kustantamoiden toimesta. Tarve tälle artikkelille kumpusi kuitenkin Wikipediasta käsin: ainakin kahdessa suomenkielisessä Wikipedia-artikkelissa mainittiin käsikirjoitus (Musta raamattu ja Tuomas Taittonen -artikkelit), mutta linkit veivät epäjohdonmukaisesti Musta kirja -disambiguaatiosivulle, jossa kyseistä käsikirjoitusta ei kuitenkaan ollut mainittu lainkaan. Artikkelin luominen korjasi siis ilmeisen puutteen. Lisäksi pelkästään näköispainosten määrä tekee käsikirjoituksesta merkittävän. Käsikirjoituksesta on julkaistu näköispainos ainakin vuosina 1909 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura), 2010 (IX Finland), 2011 (Kirjaparoni) ja 2012 (Jon Hällström / Salakirjat). Vertailun vuoksi Turun tuomiokirkon mustakirja (keskiaikainen tekstikokoelma, jolla sattuu olemaan sama nimi ja josta on Wikipedia-artikkeli) on julkaistu kolmesti (1890, J. Simelii arfvingars boktryckeri; Societas Finlandiae historica 1952; Art House 1996) ja lisäksi siitä on julkaistu kertaalleen otteita (2018, Juttuapaja). Lähteinä julkaisutiedoille Kansalliskirjaston Kansallibibliografia. Loitsuja sisältävän Mustakirja-käsikirjoituksen ensimmäinen julkaisija Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on itsessään keskeisimpiä suomalaisia muistiorganisaatioita, kansanperinteen tallettajia ja julkaisijoita, joten jo se, että SKS on julkaissut käsikirjoituksen, tekee siitä merkittävän. Käsikirjoituksen sisältämät loitsut ovat harvinainen kirjallinen esimerkki suomalaisesta loitsuperinteestä, jota on suullisen perinteen muodossa tallennettu mm. SKS:n Suomen Kansan Vanhat Runot -kirjasarjaan. Sen sijaan se, että artikkeli liittyy kansanuskon, kansanparannuksen tai loitsujen aihepiiriin, ei vähennä sen merkitystä. Kansalliseepoksemme Kalevala sisältää loitsuja (mm. Raudan synty, Tulen synty, Oluen synty jne), jotka kuuluvat tähän samaan loitsuperinteeseen. Loitsut ovat merkittävä osa suomalaista kansanperinnettä ja tapahistoriaa, halusimme sitä tai emme. Tuomas Palonen (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 11.26 (EEST)

merkittävä per tunnettujen kustantajien julkaisemat kirjat ovat merkittäviä. --Zache (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 11.32 (EEST)

Artikkeliin voidaan toki lisätä lista näköispainoksista, mikäli sen nähdään korostavan merkitystä. Huomautan vielä, että näköispainokset ovat SKS:n julkaisua lukuunottamatta kaikki melko tuoreita. Eli vaikka käsikirjoitus onkin vanha, uudet julkaisut tekevät siitä merkityksellisen myös nykyhetkessä ja kielivät myös siitä, että käsikirjoitus kiinnostaa, muutenhan uudelleenjulkaisu ei olisi kannattavaa. Toisena huomiona, että kirjan "löytänyt" Tuomas Taittonen on jo aiemmin katsottu Wikipedia-artikkelin arvoiseksi henkilöksi. Tuomas Palonen (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 11.46 (EEST)

Käyttäjän Tuomas Palonen perusteluilla ylittää komeasti merkittävyyskynnyksen. Säilytettäköön! Lähteistystä sopii kyllä parantaa. – Inehmo (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 14.22 (EEST)