Keskustelu:Monikamarijärjestelmä

Tämä artikkeli sisältää hyvin laajalti kirjoittajan omia tulkintoja sekä kauheita anglismeja ja epämääräisiä termejä. Olisi parempi tälle tietosanakirjalle, että se laitettaisiin suosiolla poistoon. On erheellistä väittää, että Suomen säätyvaltiopäivät olisivat koskaan olleet monikamariparlamentti. Jokainen sääty oli periaatteessa oma itsenäinen, privilegioitu yhteiskunnan osansa, joilla ei kuitenkaan ollut oikeutta omalla päätökseellään kokoontua vaan se tapahtui hallitsijan armosta, eikä varsinkaan perustuslain oikeudella. Valtiopäivät tuohon aikaan olivat vain säätyjen kokouksia, jolloin päätökset tehtiin aina oman säädyn kesken. Ne eivät vähässäkään määrin olleet kansanvallalla argumentoitavia parlamentin kamareita. Tällaisia säätyjen kokouksia vain alkoi säännöllisesti tapahtua hallitsijan kutsusta 1800-luvun lopulla ilman, että se olisi ymmärretty parlamentiksi, jollainen saatiin sitten vasta 1906.

Aikaisemmin Suomen valtiopäivät tosiaan kokoontuivat vain hallitsijan niin määrätessä, joten joskus saattoi kulua vuosikymmeniäkin ilman, että ne kokoontuivat kertaakaan. Niinpä vuosina 1809–1863 tosiaan oli 54 vuoden tauko, jolle jälkeenpäin on sanaleikin omaisesti annettu nimi valtioyö. Mutta vuonna 1868 säädettiin jo uusi valtiopäiväjärjestys, jonka mukaan valtiopäivät oli kutsuttava koolle vähintään joka viides vuosi. Lisäksi lain ensimmäisessä pykälässä oli sellainenkin periaatteessa tärkeä mutta käytännössä varmaankin vähämerkityksinen maininta, että valtiosäädyt "kokoontuneina valtiopäiville edustavat Suomen kansaa." Näin siinä (mutta ei vanhemmissa, Ruotsin vallan aikaisissa valtiopäiväjärjestyksissä) tosiaan sanottiin, siitä huolimatta, että suurimmalla osalla maan väestöstä ei ollut äänioikeutta minkään säädyn vaaleissa. -KLS (keskustelu) 26. huhtikuuta 2023 kello 10.48 (EEST)

–