Keskustelu:Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Miksi kirjan arvostelujen yhteydessä esitetyt toimittajien näkemykset Halla-ahosta ja tämän kannattajista on siirretty tänne? Eiväthän ne liity varsinaisesti kirjaan? --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 22.26 (EEST)[vastaa]

Eivät ne välttämättä liity elimellisesti henkilöönkään. Kirjan ja aiheen luulisi punoutuvan yhteen. --Thi 10. syyskuuta 2010 kello 22.30 (EEST)[vastaa]
Näkemykset Halla-ahosta ja hänen ympärillään käydystä keskustelusta ei liity Halla-ahoon? Voisitko selventää? --Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2010 kello 22.33 (EEST)[vastaa]
Kirjaan liittyvä keskustelu liittynee artikkeliin. Henkilöartikkelin sisältö on sitten asia erikseen. --Thi 10. syyskuuta 2010 kello 23.01 (EEST)[vastaa]

Lupaava artikkeli -ehdotus

[muokkaa wikitekstiä]
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.
  • 1. Artikkelin tulee olla kunnossa ja sisältää perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää.
  • 2. Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
  • 3. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
  • 4. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
  • 5. Lähteet tulisi mainita.
  • 6. Kielen tulisi olla selkeää.
  • 7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
  • 8. Mahdottomia ei vaadita.
  • Esimerkkejä lupaavaksi kelpaavista artikkeleista: Wikipedia:Lupaavat artikkelit

Ehdotan lupaavaksi. Kattava ja hyvin lähteistetty. --Hartz (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 15.37 (EET)[vastaa]

Ei kovin hyvä artikkeli. "Vastaanotto"-kappale ei nyt kerro kirjan vastaanotosta, vaan vain yhden toimittajan mielipiteitä Halla-ahon kannattajista ja vastustajista. Kirjan taustoja ja sen julkaisun tarkoitusta ei tässä mitenkään avata. Halla-aho ja hänen merkityksensä jää myös kokonaan esittelemättä samoin kuin kirjan yhdeksän kirjoittajaa. --Savir (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 17.56 (EET)[vastaa]
Lähteistyksessä käytetty suurimmaksi osaksi itse kirjan omia tekstejä. Ei. --Ville Siliämaa (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 17.59 (EET)[vastaa]
Mutta eikö ole ihan loogista, että kirjan sisällöstä kertova kohta on lähteistetty kirjan sisällöllä? --Hartz (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 18.01 (EET)[vastaa]
Ei ole. Wikipediassa ei pitäisi käyttää lainkaan primäärilähteitä. En kannata lupaavaksi. --Esamatti1 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2015 kello 10.40 (EET)[vastaa]
Missä tällainen lähdekäytäntö on kuvattu? Se vaikuttaa oudolta, koska juuri teos itse on tietysti paras ja jopa ainoa luotettava lähde sen sisällön kuvaukselle. Onhan täällä jopa Raamattu-malline jolla Raamatunkohtia lähteistetään. --Savir (keskustelu) 25. maaliskuuta 2015 kello 10.47 (EET)[vastaa]
Kaikki primäärilähteisiin perustuvat selitykset ja tulkinnat ovat uutta tutkimusta. Jos sekundäärilähteitä ei löydy, aihe ei ole tietosanakirjamerkittävä. --Esamatti1 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2015 kello 10.58 (EET)[vastaa]
Jassoo. Mun mielestä toi Savirin Raamattu-heitto oli oikein osuva ja upottava. Toki sekundäärilähteitä myös tarvitaan, siis juurikin aiheen merkittävyyden punnitsemiseen, mutta siis eihän kukaan voi tosissaan Suomen lakikokoelmaan (Finlex) viittaamistakaan kieltää noin vain. --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.00 (EET)[vastaa]
Täällä kirjoitettiin kerran kokonainen artikkeli niin, että kirjoittaja käytti lähteenä Finlexistä löytämäänsä lakia ja kirjoitti sen omin sanoin artikkeliksi. Minä kävin ensin korjaamassa sitä hieman ja kun rohkeus kasvoi, leikkasin saksilla sen sisällöstä 95 % roskikseen virheellisenä. Joten primäärilähteet ovat mitä ovat, ja niistä tutkimuksen tekeminen ei oikeastaan kuulu Wikipediaan. --Pxos (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.07 (EET)[vastaa]
No mutta eihän uutta tutkimusta kannata tehdäkään. Siteeraa lyhyesti tai referoi lyhyeksi. --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.12 (EET)[vastaa]

Näin kiistanalaisesta aiheesta ei voi kirjoittaa neutraalia artikkelia vain kirjaan itseensä viittaamalla, koska referoinnissa on aina tulkinnanvaraisuutta. Olen toki itsekin kirjoittanut lupaavia kirja-artikkeleita, joissa sisältö- tai juoniosassa viitataan vain kirjaan itseensä, mutta jonkin romaanin juonen selostaminen on vähän eri asia kuin tällaisen pamfletin.--Tanár 26. maaliskuuta 2015 kello 20.45 (EET)[vastaa]

Tällä kirjalla voisi muuten parantaa artikkelia Jussi Halla-aho. Nyt ko. artikkelissa on laajoja osia lähteistetty lehdistä ym. kerätyllä silpputiedolla lähdetilanteessa ennen tämän kirjan ilmestymmistä, vaikka samaa tietoa (mm. arvioita puolesta ja vastaan) saisi kootummin tämän kirjan artikkeleista. Tosin tämäkään kirja ei enää ole kovin ajantasainen ja uutta on tullut tämän jälkeenkin.--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 20.54 (EET)[vastaa]
Kuten Tanar. Kirjaan itseensä viittaamalla artikkelissa korostuvat asiat, joita artikkelin kirjoittaja on pitänyt kirjassa oleellisina. --Otrfan (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.14 (EET)[vastaa]
Mikä on vaihtoehtoinen tapa, jos sellainen on? --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.18 (EET)[vastaa]
Älä kysele typeriä. --Otrfan (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.20 (EET)[vastaa]
Sopii vilkasta artikkeleita Ilias ja Odysseia, jotka on muuten valittu lupaavaksi, tästä "virheestä" huolimatta. --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.20 (EET)[vastaa]
En muista olleeni niitä arvioimassa. --Otrfan (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.21 (EET)[vastaa]

Päätän arvioinnin. Palataan asiaan kun joku on toteuttanut parannusehdotuksia. Gopase+f (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 08.15 (EET)[vastaa]