Keskustelu:Markkinahäiriö

Puuttuva otsikko

En ole aivan vakuuttunut, että artikkelissa mainitut epätäydellisen kilpailun markkinarakenteet (monopoli, monopsoni, duopoli, oligopoli, oligopsoni ja monopolistinen kilpailu) ovat osuvia esimerkkejä markkinoiden epäoptimaalisesta rakenteesta. Artikkelissa itsessään viitataan luonnolliseen monopoliin, joka on tyypillinen esimerkki optimaalisesta monopolista. On melko helppoa keksiä esimerkkejä, joissa muutkin mainitut markkinarakenteet ovat optimaalisia. Yritän kirjoittaa artikkelin alun uusiksi, kunhan löydän hiukan aikaa.

Samoin hintadiskriminointi ei ole välttämättä esimerkki markkinoiden epäoptimaalisesta rakenteesta, sillä useissa tapauksissa hintadiskriminointi johtaa suurempaan tuotantoon. Kommentin jätti 3. elokuuta 2005 Lendu --Höyhens 27. toukokuuta 2006 kello 05.44 (UTC)

Joo. Artikkelin rakenne on näköjään osin kopioitu enwikistä ja kääntäjälle on sattunut moka (luonnollinen monopoli). Olisi hyvä, jos markkinahäiriölle saataisiin määritelmä. Toki teksti pitäisi kirjoittaa niin, että markkinahäiriön ei väitetä aina tapahtuvan vaan ko tilanteissa. Toi koulukuntakeskustelu on (taas) osin lähteetöntä spekulointia ja pitäisi siistiä. --JV 30. toukokuuta 2006 kello 11.12 (UTC)

Minun täytyi vaihtaa tuo "markkinat eivät palvele oletettua "yhteistä hyvää"", sillä se vaikutti erittäin puolueelliselta. Se on aika empiirisesti jopa todistettu markkinoiden palvelevan yhteistä hyvää, joten vaihdoin kyseisen tekstin neutraalimpaan sävyyn. --JanPatrick 25. maaliskuuta 2008 kello 14.45 (UTC)

Mikään ei toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla

Toisin sanottuna: missä tahansa on aina parannettavaa eli kaikki ovat häiriötilassa. Markkinahäiriö on siitä hauska häiriö, että kauppakorkeakoulussa opetetaan aiheuttamaan häiriöitä mm. saamaan oma firma monopolifirmaksi, opetetaan tuotedifferoimaan jne. Politiikassa ei tahallaan aiheuteta säätelyhäiriöitä, vaan ymmärtämättömyttään tms. Lisäksi viitataan en:The Freeman-lehteen, joka ei ole neutraali lähde. Keskustelun jälkeen poistan Wikipedia:NPOV perusteella--Pasixxxx (keskustelu) 15. marraskuuta 2012 kello 21.15 (EET)

Hyvä pointti tuo neutraalius, joten siirsin sen professorin mielipiteisiin, marxilaisten viereen, ja muutin vielä muotoon "mielestä", vaikka varmaan useimmat taloustieteilijät katsoisivat hänen pointtiensa olevan huomionarvoisia mutta jättävän esittämättä vastakkaiset pointit. Lisään siis samantien marxilaisten perään vielä vakavamminkin otettavan puolustelun valtion puuttumiselle - jota muuten kannatan. Ei kuitenkaan olisi kannattanut poistaa samalla taloustieteilijöiden perusfaktoja vaan ainoastaan tehdä tuo siirto ja jättää ne kiistattomat perusfaktat, professorilähdekin on niille tyhjää parempi. Palautin niitä kanonisemmin lähtein. --Arrala (keskustelu) 26. joulukuuta 2012 kello 21.36 (EET)

Politiikassa aiheutetaan sääntelyhäiriöitä ymmärtämättömyyttään, tietämättömyyttään ja tahallaan. Ks. sääntelyhäiriö. Siltarumpupolitiikka - kun tulonsiirrot tuottaisivat kaikille osapuolille paremman tuloksen paitsi että poliitikot saattaisivat menettää uudelleenvalintansa. Lehmänkaupat vastaavasti. Virkamiesten itsekkyys. Julkiset monopolit - nämäkin osittain. Poliitikkojen ja virkamiesten ei kannata toimia parhaalla tietämällään tavalla, jos välittävät uudelleenvalinnastaan, suosiostaan, eduistaan, asemastaan, vallastaan, lähipiiristään, vastavuoroisuudesta ja monesta muusta asiasta. Vrt. kuuluisa pääministerin sanonta: "Tiedämme, mitä meidän pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten sen voisi tehdä niin, että tulisi silti uudelleenvalituksi." Siinä eräs syy siihen, miksi poliitikot tahallaan eivät tee sitä, mitä heidän pitäisi. Julkisen valinnan teoriassa esitetään myös syitä sille, miksi kansanäänestyksissäkin syntyy sääntelyhäiriöitä, tahallaan ja tahattomasti, jopa siinä teoreettisessa tilanteessa, että selvittäisiin ilman poliitikkoja ja virkamiehiä. --Arrala (keskustelu) 26. joulukuuta 2012 kello 21.36 (EET)