Keskustelu:Luettelo kielistä

Olen ajatellut, että jos kielen nimellä ei ole sanana muita merkityksiä (esimerkiksi kansan tai maan nimi), niin sitä voisi käyttää kielestä kertovan artikkelin nimenä pidemmän version *:in kieli sijasta. Lyhyt nimi olisi helpompi nimi. Haittana tuossa on johdonmukaisuuden väheneminen, mutta sekin on aika pieni haitta, sillä lyhyempään nimeen voidaan uudelleenohjata pidemmästä nimestä. -Jean d'Arc 20:36 maalis 28, 2004 (UTC)

Periaatteessa kyllä, ongelmana tuossa on juuri setviminen siitä, käytetäänkö jotakin vähän harvinaisempaa kielennimeä muustakin kuin kielestä, vaikka juuri tuo telugu. Helpompaahan on nimetä säännönmukaisesti _n kieli ja uudelleenohjata sitten lyhyt muoto sinne, jolloin lyhyen muodon artikkelia on helppo muokata jos jokin muu merkitys ilmenee. -- Jpta 20:54 maalis 28, 2004 (UTC)

Höh, ehdin jo innostua. No, ainakaan englanninkielinen wikipedia ei toistaiseksi nimitä mitään kansanryhmää teluguiksi ja hindi on eri asia kuin hindu, Indus tai Intia. -Jean d'Arc 21:01 maalis 28, 2004 (UTC)

Riittääkö kieliartikkeleiden lähteeksi pelkkä Ethnologuen sivujen selostus, kun eikös se ole aika luotettava?--Warlord 21. lokakuuta 2006 kello 21.01 (UTC)

Jako elävät/kuolleet

Kannattaisi ehkä jakaa kielet kuolleisiin ja eläviin. Monet varmaan ovat kiinnostuneita jommasta kummasta ryhmästä. Tämä listahan pitenee vielä merkittävästi, jos siihen lisätään kaikki tunnetut kielet. Jako sinänsä on aika vaikea monien kielien kohdalla (esim. liivi, puhujia ehkä 20).

Kuulostaa mainolta. Otettaisiinko jakoon mukaan vielä keinotekoiset kielet, joita luettelossa on mukana (muun muassa minun lisäämänä) melko monia? Useat niistä ovat varsin tunnettuja (Esperanto, Ido, Klingon, Interlingua, Volapük...), mutta erillisessä luettelossa pienetkin olisivat paremmin näkyvillä. Toki keinotekoisista kielistä on jo artikkeli, jossa noita kieliä on listattu, mutta ne voisivat kuitenkin muodostaa oman otsakkeen siinä missä elävät ja kuolleet kieletkin. Jos taas ei, niin kuolleet ja uhanalaiset voisi sijoittaa vastaaviin artikkeleihin, kunhan sellaiset saadaan luotua. Minua aihe ainakin kiinnostaa, joten kunhan saan revittyä aikaa ja innostusta, niin voisin kirjoittaa niistä jonkinlaiset artikkelit.

Olen sitä mieltä, että parempi jako olisi jako kieliperheisiin (indoeurooppalaiset, suomalais-ugrilaiset jne.). Kuolleet kielet voisi kyllä merkata jollain tavalla. Samulili 17:31 loka 27, 2004 (UTC)

Eikö kielikuntiin (opinpahan itsekin juuri, ettei suomen kielessä tunneta kieliperheitä) jakaminen ole hieman vaikeaa? Joitakin kieliä on luullakseni vaikea sijoitella johonkin tiettyyn kielikuntaan ja kaiken lisäksi kielet olisi huomattavasti helpompi löytää, jos ne olisivat jaoteltu vain muutamiin otsakkeisiin aakkostettuna. Kenties sukujaottelulla voisi olla oma artikkeli? Monet suuret kielikunnat muuten kaipaavat vielä artikkelia, voisinpa itse tehdä asialle jotain.

Jos jaetaan kielet eläviin ja kuolleisiin, niin kumpaan ryhmään kuuluvat henkiin herätetyt kielet? (Esim manx.) Pidän jakoa keinotekoisena. Kielikuntaan kuuluvat kielet voi hyvin luetella kielikunnasta kertovan artikkelin yhteydessä. Mutta miten olisi kielten jakaminen luonnollisiin ja keinotekoisiin? Ei tarvitsisi laittaa klingonia samaan luetteloon tlingitin kanssa... Jako on yksiselitteinen eikä se voi muuttua ajan mittaan toisin kuin kielen elossa olevien puhujien määrä. -Jean d'Arc 4. maaliskuuta 2005 kello 14:23 (UTC)

Jako keinotekoisiin ja luonnollisiin ei ole täysin yksiselitteinen, ainakin esperanto kuuluu määritelmällisesti molempiin, koska muutamat harvat puhuvat sitä äidinkielenään. Rajatapauksissa on minusta parempi mainita kieli kahdessa luettelossa kun jättää kokonaan pois.--LemonKing 31. lokakuuta 2011 kello 10.36 (EET)