Keskustelu:Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä/Arkisto 3

Arkistointia - keskustelun aloituksia vuodelta 2017, uusimmat kommentit 2019

Vuoreksen taide puuttuu

Uuden alueen Vuoreksen moninainen taide on jäänyt kokonaan pois luettelosta. Muutama lähde aiheesta:

• Vuoreksen taidekartta [1]
• Vuorensen taidekuvia - valitse "Taide".
• Taiteilija nosti sukset seinälle Tampereella – Juha Mieto hehkuttaa teosta videolla; Yle 8.6.2015
• Hanna Vihriälä: Lapinvesitähti --Aulis Eskola (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 00.15 (EEST)

Hyvä että huomattiin. Taideohjelmat (tarkoittaa julkisen taiteen kokonaissuunnitelmia ja toteutuksia), kuten Hesan Arabia, Kalasatama ja Kruunuvuori, Vantaan Leinelä, Porvoon Länsiranta jne., vaan eivät tule luetteloissa esille, kun luettelot on teosten mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jos kaupungissa on taideohjelma tai -ohjelmia, ne pitäisi mainita johdannossa. Näistä julkisen taiteen ohjelmista pitäisi kirjoittaa artikkeli.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 10.54 (EEST)

Yritän tuiskia jotain pohjaa Vuoreksen töistä listaan. Mutta jos ei ehditä saada koordinaatteja ojennukseen, käytetään Vuoreksen osalta linkitettyä karttaa. Vuoreksen alueen töiden kartta on tehty pedantisti. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 12.09 (EEST)

Hyvä. Kokemukseni mukaan, vaikka kohteiden geolokaation tekisi kuinka tarkkaan, aina on vaikeuksia löytää joitain. Tuo kartta on tehty noin vuosi sitten ja teosten sijoittamista usein viilataan jossain vaiheessa. Ilmeisesti osa Vuoreksen teoksista on, kuten Arabiassakin rappukäytävien sisällä ym suljetuissa tiloissa, jolloin ne eivät kuulu listaan. Vuores on kiinnostava kohde koska se alkaa olla kai melko valmis tai ainakin vasta valmistunut. Onko joku osallistujista kiinnostunut ottamaan koko kohteen kuvattavakseen? Sanoisin noin karkeasti, että yhdelle patsasmetsästäjälle olisi puuhaa melkein yhden kuvauspäivän verran, jos ottaisi Tampereen Itäisen kehätien eteläisen osan, siis Vuoreksen ja Hervannan kohteet kuvattavakseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 10.04 (EEST)

Sain laitettua Vuoreksen valmiit työt kohtuullisesti luetteloon. Tulen autolla. Otan vastuualueeksi Vuoreksen ja Hervantaa niin pitkälle kuin ehdin, jos sopii... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 15.28 (EEST)

Sara Hildenin veistospuisto

Vois varmaan listata enemmänkin töitä Sara Hildenin veistospuistosta. Siellä on n. 20 teosta. Veistospuisto; Tampere.fi --Aulis Eskola (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 01.25 (EEST)

Kannattaiskohan tehdä erikseen luettelo ko. veistospuiston taiteesta omalle sivulleen ja viitata siihen selkeästi pääartikkelissa? Suhteellisen pienellä erillisellä alueella olevat kohteet olisi minusta järkevää niputtaa yhteen. Sama koskisi ehkä myös Vuoreksen aluetta.--Htm (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 21.52 (EEST)

Veistospuiston osalta kannatan ajatusta, Vuoreksen osalta en. Veistospuisto on ja pysyy yhtenäisessä hallinnassa. Kaupungin osan eri korttelit ja tontit ja rakennukset alkavat elää ainakin rakennusvaiheen jälkeen omaa elämäänsä. --Aulis Eskola (keskustelu) 5. elokuuta 2017 kello 00.18 (EEST)

Projektissa ei juuri ole ennakkoesimerkkejä, miten veistospuistojen ja taideohjelmien tai vastaavien kanssa menetellään. Esimerkiksi Vantaan luettelossa ei Leinelän teoksia ole listattu vielä ollenkaan, kuten ei Jyväskylässäkään Kankaan taideohjelman teoksia. Helsingissä teoskokonaisuuksia ovat toistaiseksi Orton, jossa on melko vähän teoksia, ja se on lueteltu luetteloon "sisään". Arabiastakaan ei ole tehty erillisratkaisua Helsingin listaan, vaikka siellä pitäisi olla 200-300 teosta, tosin osa väliaikaisia ja osa suljetuissa tiloissa. Ohjelmallisia kokonaisuuksia tulevat Helsingissä olemaan ainakin Kalasatama ja Kruunuvuorenranta (valotaidetta). Julkisen taiteen tilanne on se, että ilmeisesti juuri tällaiset ohjelmalliset ratkaisut ja prosenttiperiaatteella rahoitettuna ovat tulevaisuutta. Sara Hildenin veistospuistosta on melko vaikea saada tietoa. Tästä pitäis saada periaatepäätös, jota noudatettaisiin kaikilla projektin paikkakunnilla. Otetaan mietintään.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. elokuuta 2017 kello 00.38 (EEST)

SH-veistospuistosta ja sen taustoista saanee kyllä tietoja, kun menee tenttaamaan paikan päälle museon vastaanottoon väkeä. Pyöriskelen sattuneista syistä monina päivinä "museon peräseinän takana" eli voisin yrittää hankkia taustatietoja, jos päätämme tehdä puistosta oman artikkelin - kenties luettelomuotoisen, jossa olisi alussa taustoitusta. Samalla vois ottaa teosten kuvia.

On artikkeli Sara Hildénin taidemuseo, jossa veistospuisto mainitaan. Kannattaisin erillistä veistospuistoartikkelia, koska puisto on oma kokonaisuutensa yhdellä rajatulla alueella ja sitä hallinnoidaan yhtenäisesti yhden tahon kautta. Olisikon artikkelin nimi Sara Hildénin taidemuseon veistospuisto?

Tämmösiä lähteitä aiheesta:

• [2]
• [3]
• [4] --Aulis Eskola (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 12.23 (EEST)

Kysy ihmeessä ja totta kai puistosta voi tehdä oman artikkelin. Nyt Tampereen listassa on lueteltuna Sara Hildenin veistospuiston teoksista viisi ja kuvattu neljä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 12.42 (EEST)

Jäin miettimään tuota Särkänniemen aluetta. Onko kaikkien veistospuiston teosten lähelle pääsy avoin koko ajan? Jos ei ole, teokset voi poistaa kokonaan Tampereen luettelosta ja siirtää ne omaan artikkeliin ja listaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 12.55 (EEST)

Ilta- ja yöaikaan alue on käsittääkseni aitojen ja suljettujen porttien takana. Alue on kaupungin ja työt säätiön.

Työt voisi kait listata museon artikkeliin - mieluummin varmaankin ilman valokuvia. Kyselen asiasta vielä museosta... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 15.25 (EEST)

Värkkäsin listaa kaikista veistospuiston töistä museon artikkeliin. Ehkä otetaan teokset pois tästä luettelosta. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 21.32 (EEST)

Veistospuiston teosluettelo on nyt suht hyvässä järjestyksessä lähteineen kuvineen paikkoineen päivineen artikkelin Sara Hildénin taidemuseo osasena. Siihen on tullut näköjään laitettua eri kuviakin kuin tässä artikkelissa. Tässä luettelossa on osa puiston teoksista muttei kaikkia. Mites tämä kohta järjestettäisiin loogisimmin? --Aulis Eskola (keskustelu) 24. lokakuuta 2019 kello 08.30 (EEST)

Ei haittaa vaikka on eri kuvia, minusta. Listaan pitäisi saada kaikki veistospuiston teokset. Lisäsin Wikidata-palstan Sara Hildenin veistospuiston listaan ja osittain Tampereenkin. Eikäs tämä olisi selvintä? Sara Hilden saa uuden museon, jolloin puiston teosten sijoittelu voi muuttua, mutta siihen on aikaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. lokakuuta 2019 kello 14.01 (EEST)

"Listaan pitäisi saada kaikki veistospuiston teokset": Tarkoitatko, että tähän Tampereen listaan pitäisi laittaa kaikki veistospuiston teokset eikä vain viitata erilliseen listaan? Veistospuiston listassa (Sara Hildénin taidemuseo#Veistospuiston teokset) on kaikki siellä olevat teokset.

Yrittäisin laittaa selkeitä teoskokonaisuuksia muualle, jotta tämä ei paisuisi. Muraaleja ainakin sikiää jatkuvasti hurjasti lisää. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 09.33 (EEST)

Täydennyskuvauslupauksia

• Joitakin kohteita valtatie 12 lähettyviltä välillä Santalahti-Kangasala. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2017 kello 19.28 (EEST)
• Liikun myös usein Kalevankankaan nurkilla (Yliopisto, Sorsapuisto) eli voi kuvata joitakin sieltä. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 11.46 (EEST)

Sininen suora

Kimmo Kaivannon Sininen suora sijaitsee kahdessa paikassa, Helsingissä ja Tampereella. Aamulehden toimittaja kuvaa teosta näin: "Teos alkaa Helsingin rautatieasemalta, jossa sinisistä laatoista rakentuva suora kulkee asemarakennuksesta laitureiden 7 ja 8 väliin. Tampere-talossa teos jatkuu matalassa aulassa 200 metriä pitkänä ympäristö- ja tilataideteoksena." Katsoisin, että teoksen Helsingin osa täyttää julkisen taideteoksen vaatimukset kriteeriemme osalta, eli se on paikassa joka on jatkuvasti kaikkien tavoitettavissa. Mutta miten on Tampere-talon osuus, onko näkemyksiä tähän asiaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 12.23 (EEST)

Teoksen nimi on Helsingin taidemuseon sivulla "Sininen linja", mutta Tampereen taidemuseon mukaan teoksen nimi on Sininen suora. Artikkelitietojen mukaan on kyse kuitenkin samasta teoksesta. Taidemuseon selostuksen mukaan Tampere-talon talvipuutarhassa on teoksen osa Puro. Voidaanko katsoa, että jos osia teoksesta on täysin julkisella paikalla (Helsingin rautatieasemalla ja Tampere-talon talvipuutarhassa), mutta osa sisätiloissa, teoksen voi ottaa mukaan luetteloon?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 12.54 (EEST)

Toisaalta se ei ole Tampereen julkinen taideteos, jos julkinen osa on Helsingissä. --PtG (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 13.01 (EEST)

Toinen osa sijaitsee Hesassa, toinen Tampereella, vaikka kaupunkien museot nimittävät sitä eri nimillä, kyse on lähdetietojen mukaan yhdestä taideteoksesta, ei siis osista 1 ja 2. Siis Tampereella osa teoksesta on talon talvipuurtarhassa. En kyllä tunne Tampere-taloa tarkasti, mutta pitäisi tietää onko se täysin avoin paikka?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 13.19 (EEST)

Teosta on (ainakin osittain) aulassa. Teosta voi tältä osin katella päiväaikaan lampsimalla aulaan, yöllä tietty taloon ei pääse. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 17.16 (EEST)

Muistaakseni suurin osa on aulassa. Minusta sen voi ottaa luetteloon, koska teos on kuitenkin aika suuren osan aikaa vapaasti nähtävillä (näkyykö ikkunasta) ja se on jatkumo, erittäin tunnetun taiteilijan vieläpä. Ei Helsingissäkään pääse Suokkiin muuta kuin silloin, kun lautta kulkee. Samoin osa julkisista teoksista on saarissa, jonne ei välttämättä ole säännöllistä kuljetusta ollenkaaan eli tarvitaan oma tai Uber-vene.--Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 21.43 (EEST)

Teos alkaa jo ulkoa rappusilta, kävin juuri kuvaamassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 23.55 (EEST)

Sininen linja on se Helsingin teos, Sininen suora on Tampereen teos (jonka osina ovat Muusan kumarrus, Temppeli, Laskettavat ja Lepääjä). Helsingin ja Tampereen teokset liittyvät toisiinsa. Näinhän asian selittää myös HAM. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. elokuuta 2017 kello 23.55 (EEST)

Tila

Tällä hetkellä Tampereen julkisista teoksista ja muistomerkeistä puuttu 65 kuvaa, Vuoreksesta 5 ja muistolaatoista 16 kuvaa. Jos näistä saataisiin kuvattua valtaosa, Tampereen luettelo olisi A-luokkaa muiden isoimpien kaupunkien Helsingin ja Turun lailla. Jo nyt lista on huomattavasti parempi kuin vain kaksi viikkoa sitten. Lähteistys ja koordinaatithan ovat olleet erinomaisia Tampereella.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 15.25 (EEST)