Keskustelu:Luettelo Oripään julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Syrjämän reliefit

Oripään ent. yhteiskoulun vanhan puolen ulkoseinällä on kaksi Syrjämän reliefiä. Ovat julkisella paikalla, tekijä on tiedossa mutta paljastusvuotta ei. Reliefien nimistä ei ole tietoa. Samoin Villa Villen ulkoseinässä on reliefi ja muurissa toinen. Tekijä tiedossa, paljastusvuosi ja nimet eivät. Pitäisiköhän nämä lisätä luetteloon?--Htm (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 20.11 (EET)

Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori on muistaakseni jossain linjannut esim. yksityisten taloyhtiöiden pihoilla olevista veistoksista jotain, mutta en muista mitä. Julkisten rakennusten seinäreliefit varmaan ainakin kelpaavat. Tiedoissa voi olla etsimistä: Esim. onko Syrjämän tuotannosta tai kunnan taiteesta jotain netissä mitä ei ole vielä löydetty, tai onko näistä painettuja lähteitä, esim. jotain julkaisuja, tai viime kädessä lehtiuutisia. Tai paikallishistoriallista ja kotiseutukirjallisuutta tai koulujen, yhdistysten historiikkkejä, julkaisuja esim. Syrjämän taiteesta. Kirjastojen kotiseutukokoelmat ovat tässä käyttökelpoisia. Yliopistojen kirjastojen Fennica-kokoelkmistakin voi löytyä paikallisia julkaisuja. --Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 12.29 (EET)

Jos kohde on muuten ok, mutta sille ei löydy nimeä tietolähteistä, asia on hankala, koska nimi on luettelon perusparametri aakkosjärjestyksessä. En listaisi nimettömiä vaan yrittäisin etsiä nimiä jostain. Jos muita tietoja ei löydy, kirjauksen listaan voi tehdä ja jättää selville saamattomat tiedot mainitsematta olettaen että ne löytyvät myöhemmin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 13.10 (EET)

Elämäkertakirjan tietoja

Teoksessa Sami Männistö: Viljo Syrjämä. Taiteilijan tarina (2014) mainitaan ainakin Viljo Syrjämän kotitalon pihan teoksia, mm. "Kolme sulotarta" (s. 66-67). (talon länsipäädyssä betoniveistos, jossa myös mopon osia, veistoksesta myös kuva) En lisää näitä luetteloon, koska arvionti hankkeesen kuulumisesta ja havainto teosten paikalla ja näkyvillä olosta nyt on mahdollista tehdä vain paikan päällä.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2022 kello 21.08 (EEST)

Mt. s. 81: "Syrjämän käsialaa ovat esimerkiksi Oripään koulun seinässä edelleen oleva reliefi tai Elisenvaaran koulun fresko." (Reliefistä lienee kuva artikkelissa Viljo Syrjämä, fresko oletettavasti lienee sisätiloissa.) Luettelossa jo oleva Oripään sankaripatsas mainitaan s. 81, 84.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2022 kello 21.44 (EEST)

Mt. s. 99 mainitaan kotitalon pihalla ole veistos (myös kuva) ja yksityiskohta talon ulkoseinästä (kuva): "Syrjämän mukaan ulkoseinien kuvat ovat koristeita, joilla ei ole merkittävämpää taiteellistas funktiota." Pihalla oleva henkilöfiguurin sisältävä egyptiläistyylinen veistos (kuva detaljista s.100) ei liene sama kuin em. Kolme sulotarta vaikka siinäkin näkyy mopon osia. "Talon länsipäädyssä oleva 1960-luvulla tehty ja veistoksin koristettu betonimuuri" (s. 100-101) saattaa olla sama, jossa on em. veistos "Kolme sulotarta (s. 66-67).--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2022 kello 22.20 (EEST)

Offtopic-huomiona, että betoniveistokset yhdistettynä koneenosiin tuovat mieleen Alpo Jaakolan, jonka tuotannosta Syrjämä naapuripaikkakuntalaisena ja samassa paikassa opiskelleena todennälöisesti on ollut tietoinen. - Vaikka kuvien perusteella Syrjämän tyyli tässä onkin erilainen.--Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 16.16 (EEST)

Myös kunnan sivuilla] mainitaan Oripään koulun seinillä olevat reliefit. --Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2022 kello 22.30 (EEST)

Eräs lähde voi vielä olla, kun taiteilijakoti on kunnan omistukseen tultuaan yleisölle avoimena kohteena, että jos itse talolla olisi tietoja teoksista, esim. teosluettelo tms. Kirjan esipuheessa Sami Männistö kertoo, että kirja perustuu materiaaliin hankkeesta, joka edelsi talon avaamista yleisölle.--Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 08.30 (EEST)

Saamani tiedon mukaan Oripää-Seura on julkaissut V-S kulttuurirahaston tuella vuonna 2014 kirjan Viljo Syrjämän ateljeekoti Villa Ville, työryhmä: Mari Kujanpää, Heli Kylliäinen, Sami Männistö, teksti Mari Kujanpää ja kuvat Matti Norr. Teos on painettu kuulemma hyvän laatuiselle paperille, en ole sitä nähnyt. Kirjaa löytyy ilmeisesti ainakin Oripään kirjastosta.-- Htm (keskustelu) 26. kesäkuuta 2022 kello 00.40 (EEST)

No tosiaan. Nappasin vain ensimmäisen käsiin sattuneen kirjan aiheesta, kun kävin kirjastossa, enkä tehnyt täydellistä hakua. Mutta kun yritin hakea vaskikirjastoista, finnasta ja utu.fi Volterin hausta, niin ei löytynyt sieltäkään tuollaista. Mutta Loistokirjastoista löytyi Oripäästä. Tuo on outoa sikäli, että että Turun yliopiston kirjaston pitäisi olla Fennica-kirjasto, ja esim. Finnan pitäisi kuulemma korvata aiemmat Fennica-haut. Olisiko tosiaan sitten vain uutuuksien syötössä tietokantoihin jopa 8 vuoden jonoja? Yleiset kirjastot ovat kyllä myös digitoineet tämäntapaisia paikallisia aineistoja, mutta usein nuo digitoidut ovat hiukan vanhempia ja tyypillisesti sellaisia joita on vaikea enää saada painettuina. --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2022 kello 10.12 (EEST)

Tuo mainitsemani vuoden 2014 kirja on painettu Ifolorissa joten se ei välttämättä ole "virallinen" kirja, vaan julkaisu.-- Htm (keskustelu) 26. kesäkuuta 2022 kello 10.23 (EEST)

Joo, totta, en tiedä miten ifolor suhtautuu Fennicaan. Ehkä ne ovat vähän niin kuin uniikkikappaleita. Vielä hiukan enemmän kuin Books on demand tms.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2022 kello 21.33 (EEST)

Se löytyykin Loisto-kirjastoista, mutta ilmeizsesti vain sieltä. --Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2022 kello 14.48 (EEST)

1918 muistomerkki hautausmaalla

Seurakunnan www-sivulla kerrotaan muistomerkin olevan "1918 vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkki" ja Työväenmuseon sivulla se on listattu punaisten muistomerkiksi. Työväenmuseon sivulla on referoitu muistomerkin teksti, jota on sen mukaan enemmän kuin mitä äkkivilkaisulla kuvasta näkyy. Huomasin vasta kotona valokuvasta, että kiven alareunassa on havuseppeleen takana tekstiä, jota en huomannut katsoa tarkemmin. Oli kuvauspaikalla ilmeisesti niin innoissani punaisten muistomerkin löytämisestä ja valon riittävyydestä, etten kiinnittänyt huomiota siihen, oliko ympärillä muita sotamuistomerkkejä, kuten museon sivuilla lukee. Täytynee seuraavalla kerralla lukea tarkemmin. Myös Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkeissä on usein mainittu paljastusvuosi, mutta niitäkään en tarkemmin huomannut tutkia tai niistä ei saa valokuvasta selvää. Tohelo minä.--Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 13.42 (EET)

Veteraanikivi

Merkitsen tähän muiden vastaavien varalta tarkennuksen, joka tuli esiin keskustelussa jonkun muun paikkakunnan kohdalla kun Käyttäjä:Hotarju otti asian puheeksi. Eli kun Tuomisto (1998) ei kirjassaan erittele erikseen Veteraanikiviä ja sotaanlähdön muistomerkkejä, niin oikeampi yleisnimitys näille on Veteraanikivi, jos ei ole tiedossa kiven tekstiä (niin kuin ei ollut kun lisäsin tuon tähän). Osassa nimittäin mainitaan sotaanlähtö (tyypillisesti arvatenkin jos kivi on paikalla, josta lähdettiin sotaan), osassa ei (tyypillisesti arvatenkin jos kivi on muulla paikalla). Siksi nimi sotaanlähdön muistomerkki on oikea vain jos sotaanlähtö mainitaan (vaikka silloinkin saatetaan puhua myös veteraanikivestä). Muutoin veteraanikivi. --Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 20.43 (EET)

Usko Kemppi

OK - Kirjan Luukkonen Sanna (2019). Pieni mutta vahva. Oripään kunnan 150-vuotishistoria (s.169) mukaan Oripäässä syntyneen Usko Kempin synnyinmökin paikka on merkitty muistolaatalla. Lähteen mukaan Pellonperän mökki sijaitsi Aurajoen ja Turuntien puristuksissa lähellä kirkonkylää. Lähteenä mainitaan: Irma Nikkola, Usko Kemppi 100 v juhlajulkaisu 2007. --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2022 kello 19.38 (EEST)

Löysin mahdollisen paikan, Krapurannan tiehaarasta noin 180 metriä Turkuun päin. Tien poskessa on kivi, jossa on laatta. --Htm (keskustelu) 16. kesäkuuta 2022 kello 20.43 (EEST)

Lisäsin tuon mukaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2022 kello 22.31 (EEST)

Kuva lisätty. --Htm (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 19.09 (EEST)

Muita

OK - Kunnan sivuilla: "Oripää-seura ry pystytti Ristilähteelle muistokiven heinäkuussa 2017." (sijainti Ristilähteentie) --Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2022 kello 22.32 (EEST)

Lisätty luetteloon kuvineen. --Htm (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 19.09 (EEST)

Kun on luokka "plaques by language, niin mahtaako olla "plaques by dialect". Nousiaisilla on muistomerkki "noustelaisil heosil".--Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2022 kello 20.30 (EEST)

Plagues in Orippää.-- Htm (keskustelu) 26. kesäkuuta 2022 kello 22.13 (EEST)

Oripää-patsas

OK - Kyösti Iitti Oripää-patsas 2023 [1] Mahdollisuuksien aukio, Turuntie 1 60.85578|22.69651 --Aulis Eskola (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 07.36 (EEST)

Vapautemme puolesta

Vuoden 1918 Oripäänkankaan nykyinen muistomerkki on jo toinen. Ensimmäinen on vuodelta 1925. Suojeluskuntalaiset pitivät leiripäivät Oripäänkankaalla 8.-10.6.1925 [2] ja sen aikana leiriläiset rakensivat pyramidimallisen muistomerkin irtokivistä surmattujen muistoksi. Muistomerkki oli katkaistun pyramidin mallinen, pohjan mitat 4 m * 4 m ja korkeus 1,5 m. Suojeluskuntalaisten Lehdessä arvioitiin, että sen päälle tultaneen vielä asettamaan graniittipaasi muistokirjoituksineen [3] (en ole löytänyt vielä aikalaistietoa, toteutuiko se). Tuo muistomerkin korvasi nykyinen, vuonna 1932 valmistunut muistomerkki. Uutisoinnissa vanhaa muistomerkkiä kuvattiin sanalla "kiviröykkiö". Rintamamies-lehti uutisoi 10. syyskuuta 1932 [4], että suojeluskuntapiirin johtaja oli kertonut uuden muistomerkin paljastusjuhlan olevan 25. syyskuuta 2032. Muistomerkki oli jo rakenteilla. Sen oli lehden mukaan luonnostellut insinööri S. Mäkelä ja työpiirustuksen tehnyt rakennusmestari A. Heininen. Rautalinia ei mainita. Samassa lehdessä kerrotaan Kangasalan Suinulan taistelun muistomerkistä, jota myös oltiin tekemässä. Sekin on katkaistun pyramidin mallinen, pohjan sivumitta 5 metriä ja korkeus 3,1 m. Pyramidin päälle tulle 1,35 m korka graniittinen miesfiguuri, jonka suunnittelijaksi mainitaan Rautalin. Muistomerkille tehdään kiviportaat maantieltä. Myös tämän muistomerkin työt ovat menossa ja paljastus on tarkoitus pitää 31. tammikuuta 1933. Oripääm muistomerkin paljatusjuhlasta raportoi muun muassa Lalli. Muistomerkin teki Veljekset Anttilan kivenhakkaamo Loimaalta. Pohjan mitat ovat 8,5 m * 6,8 m ja korkeus 5 metriä. Linkkejä koskien kiviröykkiötä: [5].-- Htm (keskustelu) 29. lokakuuta 2024 kello 04.40 (EET)