Viljo Syrjämä

Syrjämän perheen koti, Villa Ville. Päädyssä korkea eteishallin ikkuna.

Viljo Johannes (Ville) Syrjämä (17. toukokuuta 1914 Paltamo – 13. kesäkuuta 1976 Oripää) oli suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja graafikko.

Nuorukaisesta asti Oripäässä asunut Syrjämä oli opiskellut muun muassa Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hän maalasi varsinkin maisema- ja muotokuvia ja teki puuveistoksia. Myös piirustuksenopettajana toimineen Syrjämän huomattavimpana työnä pidetään perheen kotia, Villa Villeä, jonka hän teki käytännöllisesti katsoen omin käsin alusta loppuun.

Elämänvaiheet

Villa Villen toisessa kerroksessa olevan ateljeen päätyseinä on muurattu – Syrjämä käytti liuskekiven sijaan laudanpätkiä. Hän teki myös ikkunat itse. Ikkunan takana on porrashuone. – Veistos ja maalaukset Viljo Syrjämän. Varsin todennäköisesti vasemmanpuoleinen maalaus esittää Kaisu Syrjämää ja Mikko-poikaa ja oikeanpuoleinen on Viljo Syrjämän omakuva.

Viljo Syrjämän isä Petter Johan Syrjämä (vuoteen 1935 asti Selin) toimi 1910-luvulla opettajana Kainuun kansanopistossa. Työnsä ohella hän suoritti teologisen tutkinnon, ja hänet vihittiin papiksi 1921. Perhe muutti Oripäähän 1928, jolloin hänet valittiin Oripään kirkkoherraksi. Syrjämä opiskeli Turun piirustuskoulussa 1931-1933 ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1933-1938. Opintojensa päätteeksi Syrjämä sai stipendin Italiassa suoritettavia jatko-opintoja varten, mutta toisen maailmansodan syttymisen takia hän ei koskaan päässyt Italiaan.

Viljo Syrjämä osallistui sekä talvi- että jatkosotaan Karjalankannaksella. Talvisodassa hän osallistui Summan ja Lähteen taisteluihin, ja hän haavoittui sodan lopulla. Jatkosodassa hän toimi aluksi koulutusupseerina, ja sodan loppupuolella hän oli mukana Lempaalan, Munakukkulan ja Vuosalmen taisteluissa. Sotilasarvoltaan hän oli vänrikki. Sodan jälkeen Syrjämä avioitui Kaisu o.s. Heinisuon (1918-2008) kanssa ja asettui asumaan ja työskentelemään taiteilijana Oripäähän. Vuonna 1949 Syrjämä otti vastaan piirustuksenopettajan työn Oripään seudun yhteiskoulusta. Hän toimi opettajana eläkkeelle jäämiseensä 1976 asti. Kaisu Syrjämä oli samassa koulussa musiikinopettajana. Syrjämillä oli yksi lapsi, poika Mikko (1947-2007).

Tuotanto

Syrjämä maalasi etenkin maisemakuvia, kukka-asetelmia sekä muotokuvia. Maisemamaalauksissaan Syrjämä kuvasi etenkin 1940- ja 1950-lukujen maaseutua, ja suurimman osan aiheistaan hän löysi kotiseutunsa lähistöltä. Luonto oli hänelle tärkeä, ja elementti, jota hän kuvasi erityisen mielellään, oli vesi. Syrjämä maalasi runsaasti omakuvia sekä perheenjäsenten muotokuvia. Lisäksi hän teki tilaustöitä. Syrjämän maalauksille olivat tyypillisiä tummahkot värit sekä voimakkaat siveltimenvedot. Syrjämä sai vaikutteita ainakin Unto Pusalta, Helene Schjerfbeckiltä ja Akseli Gallen-Kallelalta sekä Aleksis Kiven tuotannosta. Etenkin taiteilijan nuoruuden töissä näkyvät selvästi Gallen-Kallelan vaikutteet. Syrjämä omaksui 1930-luvulla ekspressionistisen tyylin, jonka vaikutteet näkyvät läpi Syrjämän tuotannon, joskin 1950-luvulla hän kokeili myös kubistisempaa tyyliä.

Syrjämä oli myös kuvanveistäjä, joskin talvisodassa saatu olkapäävamma haittasi veistotyötä. Syrjämä teki etupäässä puuveistoksia, mutta kokeili myös muita materiaaleja kuten betonia. Syrjämä veisti pääosin ihmishahmoja. 1960-luvulla Syrjämä alkoi tehdä myös grafiikkaa, ja hän teki runsaasti puupiirroksia, joiden aiheina olivat hänen aikaisemmat maalauksensa.

Syrjämä osallistui Turun taiteilijaseuran yhteisnäyttelyihin 1940-luvulta lähtien, ja hänellä oli kaksi yksityisnäyttelyä Turun taidemuseossa 1950-luvulla. Syrjämän töitä on muun muassa Turun Taidemuseon ja Ars Nova-museon kokoelmissa sekä Loimaan taidemuseon kokoelmissa.

Taiteilijakoti

Syrjämän huomattavin taideteos on perheen koti, Oripäässä sijaitseva taiteilijakoti "Villa Ville". Talon esikuvana oli Italian Firenzessä sijaitseva San Marcon luostari, ja rakennuksen idean hän sai kirjassa näkemästään luostaria esittävästä valokuvasta. Kun sota esti Syrjämän lähdön Italiaan, niin Syrjämä päätti tuoda Italian Oripäähän. Syrjämä halusi rakentaa talon, joka olisi taiteilijalle kuvien ja tarinoiden lähde. Talo on kokonaan käsityötä, sillä Syrjämä teki jopa ulkovuorauksen tiilet ja huonekalut itse – Kaisu Syrjämän pianoa lukuun ottamatta. Syrjämän talo oli perheen kotina vuoteen 2007 asti, ja Oripään kunta sai talon lahjoituksena 2008. Talon alakerrassa ovat asuintilat, ja yläkerrassa on taiteilijan ateljee. Talossa on myös huomattava kokoelma Syrjämän maalauksia ja veistoksia.

Julkiset teokset

• Säkylän Pyhäjoen rukoushuoneen alttaritaulu 1947
• Oripään koulun fresko 1950
• Oripään koulun reliefit 1950
• Oripään kirkon sankaripatsas 1953
• Elisenvaaran koulun fresko 1955
• Oripään seurakuntakeskuksen alttaritaulu

Valokuvia julkisista teoksista

• 
  Kolme sulotarta, Villa Villen puutarhassa, Oripää.
• 
  Reliefi Oripään seudun yhteiskoulun pääsisäänkäynnin vieressä, 1950, Oripää.]]
• 
  Sankarihautojen muistomerkki, 1952, Oripää.

Lähteet

• Taiteilija ajan merkkipaalulla - Viljo Syrjämä 60 vuotta. Kunnallinen Viikkolehti 14.5.1976
• Unohdettu Syrjämä. Turun Sanomat. 7.9.1986.
• Oripään miehet sodassa 1939-1945. 1998 Loimaa.

Kirjallisuutta

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Villa Ville Wikimedia Commonsissa

• Männistö, Sami: Viljo Syrjämä – taiteilijan tarina. Loimaa: Kustannus HD, 2014. ISBN 978-952-7066-06-5

Aiheesta muualla

• Syrjämän taiteilijakoti Oripään kunnan www-sivuilla