Keskustelu:Liiviläiset

Artikkeli Liiviläiset on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
11.–25.7.2010	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
21.6.–11.7.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
24.5.–18.6.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
4.–11.5.2010	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
19.4.–2.5.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

En.wikin mukaan liiviläisiä olisi vielä jäljellä noin 2000[1] ja äidinkielenään kieltä puhuviakin vielä joitain[2]. Mitkä ovat artikkelin lähteet kansan kokonaan katoamisesta? --Jaakko Sivonen 16. maaliskuuta 2007 kello 17.22 (UTC)

Lähteet

Esihistoriassa lähteenä käytetty kirja on vuodelta 2001, onko se tosiaan jo vanhentunutta tietoa? J.K Nakkila 16. lokakuuta 2009 kello 17.01 (EEST)

Joiltain osilta on (suomalais-ugrilaisuus kivikaudella: sitä on alettu kyseenalaistaa vasta ihan viime vuosina). Sitä paitsi kirjan kirjoittaja on itse voinut käyttää vanhoja tai kyseenalaisia lähteitä. Vaalgamaa taisi kirjansa ilmestyessä olla lähes 90-vuotias, joten ei voi moittia, jos kirjaan jäi virheitä. Tosin suomen kielellä tai helposti saatavilla ei taida olla parempaakaan lähdekirjaa tarjolla. Pitäisi etsiä jotain latvialaisia tiedejulkaisuja lähteeksi ja se olisi liikaa vaadittu.--130.234.68.220 16. lokakuuta 2009 kello 17.04 (EEST)

Onko nyt paremmassa muodossa? J.K Nakkila 13. marraskuuta 2009 kello 17.11 (EET)

Uskonto

Artikkelissa todetaan, että "nykyisin liiviläiset ovat valtaosin kristittyjä ja suurin osa heistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon, vaikka babtisteja ja katolilaisiakin on ollut." Enkkuvikin [3] mukaan Latvian asukkaista 19,6 % on luterilaisia ja 15,3 % ortodokseja. Etnisistä latvialaisista vain vähemmistö on siis kristittyjä. Onko syytä uskoa, että liiviläiset poikkeaisivat tässä suhteessa voimakkaasti latvialaisista? --Esamatti1 2. marraskuuta 2009 kello 17.51 (EET)

Vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

En ole laittamassa äänestykseen, mutta kehitysehdotuksia olisi silti hyvä saada. J.K Nakkila 19. huhtikuuta 2010 kello 13.34 (EEST)

Erinomainen tietopaketti, mutta kieliasussa on huomattavasti parannettavaa. Ja mikä ihme on kaniinimunkki Meinhard? Ristiretkihenkisiä pupuja?--Kaikenlaisia 19. huhtikuuta 2010 kello 22.44 (EEST)

Koska äidinkielentaitoni ovat erittäin huonot, olisi hyvä saada tuosta parannettavasta kieliasusta hieman lisätietoa. Tuosta kaniinista en ole itse asiassa varma, joten se menee poistoon.J.K Nakkila 20. huhtikuuta 2010 kello 00.06 (EEST)

Kaniikki. Gopase+f 20. huhtikuuta 2010 kello 00.15 (EEST)

Korjailin typoja ja muuta, mitä vaadittaisiin jotta tämän saisi hyväksi artikkelisi? Kirjoitusasussa on vielä vikaa, mutta puuttuuko artikkelista vielä jotain olennaista? J.K Nakkila 23. huhtikuuta 2010 kello 18.50 (EEST)

Korjasin kaikki silmäänpistävät kirjoitusvirheet sekä pari asiavirheitäkin. Olisi hyvä käydä tekstin läpi ja poistaa kaikki toimesta, johdosta jne, koska se saa sen kuulostamaan lakitekstiltä. Sääli, kun Ulrika ei voi editoida sitä, kiitoksia estolle :p -Yupik 25. huhtikuuta 2010 kello 23.05 (EEST)

Näin ne paranee. HA voisi olla haarukassa. Katson tätä vielä tarkemmin. --Höyhens 25. huhtikuuta 2010 kello 23.41 (EEST)

Näin se homma toimii wikipediassa. Satunnaiset vandaalit saavat päivän estoja ja asiallisesti muokkaavat vakiokäyttäjät useampia kuukausia. Artikkelista sen verran että ei tuota kannata viedä HA-äänestykseen. Pikemminkin se pitäisi kirjoittaa kokonaan uudelleen. J.K Nakkila 26. huhtikuuta 2010 kello 18.09 (EEST)

Tai ehkä artikkelilla on sittenkin toivoa, kiitos kh-työstä. J.K Nakkila 28. huhtikuuta 2010 kello 22.59 (EEST)

Ukrainan "liiviläiset"

Ukrainan 2001 väestönlaskennan 235 liiviläisestä 46 pitää äidinkielenään "oman kansallisuutensa kieltä" eli siis liiviä. [4] Kuitenkin artikkelissa todetaan, että "Nykyisin liivin kieli on jo käytännössä hävinnyt. Viimeinen sitä äidinkielenään puhuva on jo 100-vuotias." Mites nyt suu pannaan? Eikö Ukrainan väestönlaskenta (primäärilähde muuten) olekaan enää jumalan sanaa? Kannattaako sen tietoja ylipäätään mainita, varsinkaan infoboksissa? --Esamatti1 6. toukokuuta 2010 kello 16.06 (EEST)

Kymmenen vuotta sitten Latviassakin oli vielä useita liivin puhujia. J.K Nakkila 6. toukokuuta 2010 kello 16.11 (EEST)

Lähteen (2006) mukaan äidinkielisiä oli neljä Latviassa ja yksi Kanadassa. Ukraina on siis maailman suurin liivin kielen puhuja-alue tai liiviläisten "asuinalue" kuten infoboksissa todetaan? --Esamatti1 6. toukokuuta 2010 kello 16.23 (EEST)

Liivin kieltä puhuu äidinkielenään enää yksi henkilö. J.K Nakkila 6. toukokuuta 2010 kello 16.29 (EEST)

Merkitsemäsi lähteen mukaan niitä on viisi. --Esamatti1 6. toukokuuta 2010 kello 16.47 (EEST)

Berthold kuoli 2009, Kristinakin on 100v. Onko mitenkään mahdollista, että lähde vuodelta 2006 olisi jo vanhentunut tässä asiassa? Vastaus: on. Gopase+f 6. toukokuuta 2010 kello 17.18 (EEST)

Jos teksti ei vastaa lähdettä, ei lähteeseen tule viitata. --Esamatti1 6. toukokuuta 2010 kello 17.21 (EEST)

Ihan asiallisesti ko. kohdassa viitataan Prozesiin ja Mäkeläiseen. Eli voitko täsmentää ongelmaa? Gopase+f 6. toukokuuta 2010 kello 17.24 (EEST)

Puhun kohdasta Kulttuuri / Kieli, jossa viitataan Valts Ernštreitsin artikkeliin, jossa todetaan: "the language de iure still continues to be the native language of at least five people – four in Latvia and one in Canada". Johdannon pitäisi olla yhteenveto alla esitetystä asiasta, eikä sinne lähdeviitteitä tarvita välttämättä ollenkaan (ja vielä vähemmän esim. Vaalgamaan liiviläissukua). --Esamatti1 6. toukokuuta 2010 kello 17.33 (EEST)

Johdannon sisällöstä keskustellaan HA-äänestyksessä. Kerrothan mielipiteesi siellä. Gopase+f 6. toukokuuta 2010 kello 19.28 (EEST)

Yrität siis sanoa että kohdassa pitäisi totuuden vastaisesti sanoa liiviä äidinkielenään puhuvia olevan edelleen viisi? Kaikki tuossa kohdassa sanotusta vastaa lähdettä, paitsi tietenkin tuo äidinkielen puhujien määrä, joka tiedetään vanhentuneeksi tiedoksi. J.K Nakkila 6. toukokuuta 2010 kello 21.46 (EEST)

Olet siis sitä mieltä, että tekstisi ei tarvitse vastata sitä mitä mainitsemassasi lähteessä on kirjoitettu? Jos näin on, olet ymmärtänyt lähteiden käytön kokonaan väärin. --Esamatti1 7. toukokuuta 2010 kello 13.57 (EEST)

Mikä tuossa kohdassa ei vastaa lähdettä? J.K Nakkila 7. toukokuuta 2010 kello 14.32 (EEST)

Nähdäkseni kyseisellä lähteellä on viitteistetty ainoastaan lause "Liivin kieltä opetetaan muutamissa peruskouluissa Riiassa, Staicelessa, Dundagassa, Ventspilsissä ja Kolkassa." Mikä tässä on nyt se todellinen ongelma? Nyt kunnon perustelut pöytään. Gopase+f 7. toukokuuta 2010 kello 14.43 (EEST)

Pyydän anteeksi, nyt teksti (toivottavasti) vastaa lähteitä, eilen niin ei vielä ollut. --Esamatti1 7. toukokuuta 2010 kello 14.57 (EEST)

Primäärilähteet ovat primäärilähteitä ja niihin tulee sen vuoksi suhtautua riittävän kritiikillä. Esim. väestönlaskennan kohdalla laskentaa aineistonaan käyttävät sekundäärilähteet sitten kertovat, mitä väestönlaskennan tulokset "oikeasti" tarkoittavat. Gopase+f 6. toukokuuta 2010 kello 16.34 (EEST)

Vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tälläinen artikkeli. Suosi9telluksi olisi tarkoitus kehittää. Parannusehdotuksia kaivataan. J.K Nakkila 24. toukokuuta 2010 kello 13.15 (EEST)

Punaiset pois + tekstin huoltamista ja jäsentelyä etenkin historiaosiossa (sen voin tehdä joutessani). Lopussa olevat taulukot tuntuvat vähän irrallisilta, niihin kaipaisi ehkä jonkin johdantolauseen vai kuuluisivatko nekin historiaosioon? Minua ei myöskään haittaisi, vaikka kaikissa kirjalähteissä olisi sivunumerot.--Tanár 24. toukokuuta 2010 kello 14.28 (EEST)

Sivunumeroita voin vielä lisäillä, mutta kielenhuollossa olen aika huono. --J.K Nakkila 24. toukokuuta 2010 kello 14.57 (EEST)

Sivunumeroja lisätty. --J.K Nakkila 25. toukokuuta 2010 kello 15.59 (EEST)

Kieli sinänsä oli aika ok, mutta tein paljon teknistä huoltoa, esim. poistin mallineista tyhjiä kohtia, mikä helpottaa merkittävästi muokkauspuolen lukemista. Vielä pitäisi tehdä viitteiden muotoilu käytännön mukaan, eli kun lähteet on lueteltu omana osuutenaan, viitteeseen riittää pelkkä tekijän nimi ja sivunumero. Näin viiteluettelo siistiytyy huomattavasti. Artikkeli osoittaa merkittävää perehtyneisyyttä. --Ulrika 27. toukokuuta 2010 kello 09.25 (EEST)

Korjasin viitteet. Gopase+f 27. toukokuuta 2010 kello 09.39 (EEST)

Kielestähän on oma artikkelinsa, mutta jos sitä saisi teksti- tai mieluummin ääninäytteitä niin se olisi hieno juttu. --Höyhens 2. kesäkuuta 2010 kello 02.59 (EEST)

Tarkoitatko tähän artikkeliin vai kieli artikkeliin? J.K Nakkila 2. kesäkuuta 2010 kello 18.06 (EEST)

Enemmänhän se kuuluu kieliartikkeliin, johon tästä toki on riittävä linkitys. Siellä tosin onkin joitain näytteitä ja varmaan tekijänoikeuksista vapaata materiaalia lienee vaikea saada. --Höyhens 2. kesäkuuta 2010 kello 20.17 (EEST)

Ääninäytteirähän saa käyttää "rajoitetussa määrin tieteellisessä tai arvostelevassa tarkoituksessa äänitteen kriittisessä kommentoinnissa". Itseltäni puuttuu kuitenkin tekninnen osaaminen tuollaisen ääninäytteen tekemiseksi. J.K Nakkila 2. kesäkuuta 2010 kello 21.30 (EEST)

Mjoo, onko sulla mikrofonia? Tekniikka auttanee eteenpäin, jos oma ääntämyksesi riittää!? Tai jos sulla on alkuperäisiä näytteitä niin sittenkin tekninen puoli neuvoo mielellään. Eikä anna siitä estoja :P --Höyhens 4. kesäkuuta 2010 kello 23.59 (EEST)

En nyt kuitenkaan itse ajatellut tuollaista tehdä, lähinnä ottaa ääninäytteen jostain liivinkielisestä filmistä/radiosta. J.K Nakkila 5. kesäkuuta 2010 kello 09.47 (EEST)

Nykyisistä asuinalueista oli alkumallineessa, mutta niistä voisi tehdä lyhyen kappaleen myös varsinaiseen tekstiin ja määritellä samalla että missä päin historiallisesti liiviläiset on asuneet. Onko se muuten todellakin hirveän tarpeellista tietää mihin joku yksittäinen kansaan kuuluva on haudattu ja milloin? --Velma 4. kesäkuuta 2010 kello 12.09 (EEST)

Liiviläiset asuvat aika hajallaan nykyisin, joten nykyisistä asuinalueista ei kannata omaa kappalettaan tehdä, vaikka onhan siellä maininta "Vuoden 1995 tietojen mukaan suurimmat liiviläisten keskittymät Latviassa olivat Kolkassa (53), Ventspilsissä (43), Riiassa (41) ja Ugalessa (10). Edellä mainittujen maiden lisäksi liiviläisiä ja heidän jälkeläisiään asuu ainakin Suomessa, Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa." Hautaustiedot ovat olennaisia siinä mielessä että niiden avulla tiedetään alueella jo tuohon aikaan asuneen tavoiltaan erillaisia kansanryhmiä. Hautaustavat ovat aika yleinen tapa erotella eri kansojen asuinalueita. J.K Nakkila 4. kesäkuuta 2010 kello 12.26 (EEST)

Minusta tuommoisen meille sukukieltä puhuneen kansan hautauspaikkojen sijainnit ovat kiinnostavia, päätelmät sitten menkööt minne menevät - se ei ole meidän asia. --Höyhens 4. kesäkuuta 2010 kello 23.59 (EEST)

Vertaisarviointi 3

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Takaisin tänne. Edelleen kehitysehdotuksia otetaan vastaan. J.K Nakkila 21. kesäkuuta 2010 kello 23.09 (EEST)

Tämä on minusta hyvässä iskussa ja käsittääkseni edellisissä vertaisarvioinneissa ja ha-äänestyksessä esille tulleet puutteet on korjattu. Kielenhuoltomalline siellä on, olet itse lisännyt sen sinne, joten ilmeisesti toivot että joku kävisi sen vielä läpi? Niin ja punaisia linkkejä jonkin verran, joskaan ei näemmä mistään kovin keskeisistä aiheista.--Tanár 30. kesäkuuta 2010 kello 20.59 (EEST)

Noista punaisista linkeistä on minun tiedoillani hankalaa tehdä muuta kuin minitynkiä. Tein tuohon laajennuksia ja tosiaan, koska oikeinkirjoitustaitoni ovat heikot sinne on varmastyi jäänyt huollettavaa. J.K Nakkila 30. kesäkuuta 2010 kello 23.58 (EEST)

Oukei, tsekkaan kielen läpi.--Tanár 1. heinäkuuta 2010 kello 14.20 (EEST)

Sellainen juttu tuli mieleen, että tässä artikkelissa kuvattu historia on rautakauteen (tai keskiajan alkuun) asti oikeastaan koko alueen, ei pelkästään yhden kansan historiaa. Oikeastaan wikipediassa pitäisi olla pääartikkeli Liivinmaan historia. Siinä olisi sekin hyöty, että Viron ja Latvian artikkeleista voitaisiin viitata Liivinmaahan, koska alueen historia on kuitenkin yhteinen. Mutta jos nyt ajatellaan vain tätä artikkelia, niin ei se vielä niin pitkä ole, etteikö tuo alkuvaiheen historiakin mahtuisi siihen.--Tanár 2. heinäkuuta 2010 kello 11.36 (EEST)

Meillä on jo artikkelit Vanha-Liivinmaa ja Liivinmaa. Jälkimmäinen on tosin kelvoton. J.K Nakkila 6. heinäkuuta 2010 kello 10.40 (EEST)

Totta, joten tuo on oma ongelmansa, johon ei ehkä kannata tätä artikkelia sotkea.--Tanár 6. heinäkuuta 2010 kello 18.39 (EEST)

Kannattaisiko artikkeliin muuten lisätä osio merkittävistä liiviläisistä? Heitä on jo tosin artikkelissakin mainittu. 8. heinäkuuta 2010 kello 13.05 (EEST)

---

"Kuurinmaan kärjen liiviläiset olivat vuodesta 1721, Venäjän vallan alusta" Venäjän valta alkoi Kuurinmaalla vuonna 1795. 90.191.119.98 1. syyskuuta 2012 kello 13:26 (EEST)