Keskustelu:Kraniosakraaliterapia

Artikkelin neutraalius

Teksti vaikuttaa pääosin neutraalilta. Se kuvaa kraniosakraaliterapiaa hoitomuotona, sen kehityshistoriaa ja käyttökohteita sekä mainitsee tieteellistä näyttöä sen toimivuudesta. Teksti ei sisällä arvottavia tai puolueellisia ilmaisuja.

Kirjoitus vaikuttaa neutraalilta kun sitä tarkastelee wikipedian artikkelin arvioinnin ohjeiden mukaisesti.

(Priimaa (keskustelu) 4. toukokuuta 2023 kello 10.53 (EEST))

Annettu teksti artikkelin alussa ei itsessään ole neutraali, sillä siinä mainitaan, että kraniosakraaliterapian neutraalius on kyseenalaistettu ja että hoitomuotoa pidetään uskomushoitona. Tämä saattaa antaa lukijalle negatiivisen mielikuvan kraniosakraaliterapiasta ennen kuin hän on edes lukenut itse artikkelia, vaikka Kraniosakraaliterapia on suosittu hoitomuoto: Kraniosakraaliterapiaa käytetään laajalti eri puolilla maailmaa, ja se on suosittu hoitomuoto monien ihmisten keskuudessa. Tämä osoittaa, että hoitomuoto on merkittävä ja ansaitsee huomion Wikipedia-artikkelina.

Artikkelin sisältö itsessään vaikuttaa kuitenkin neutraalilta ja sisältää hyödyllistä tietoa kraniosakraaliterapian historiasta, käyttökohteista ja tieteellisestä näytöstä, jota voidaan jatkossa lisätä artikkeliin, sillä aiheesta on tehty useita tutkimuksia, jotka ei tule vielä ilmi artikkelista. Tämä on erittäin tärkeää, jotta lukijat voivat muodostaa oman mielipiteensä hoitomuodon toimivuudesta ja käyttökelpoisuudesta.

Ehdotan että malline poistetaan artikkelista, koska se saattaa antaa virheellisen kuvan artikkelin sisällöstä.

Miten artikkelin neutraaliutta voitaisiin parantaa entisestään, jotta se vastaisi Wikipedian neutraaliuden periaatteita mahdollisimman hyvin vailla kantaaottavien omia oletuksia?

(Priimaa (keskustelu) 4. toukokuuta 2023 kello 14.10 (EEST))

Artikkeliin lisätty maininta, ettei kraniosakraaliterapia ole Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammatti, parantamaan artikkelin neutraaliutta ja erilaisten näkemysten huomioonottamista.  –Kommentin jätti Priimaa (keskustelu – muokkaukset)

@Qwerty12302: Olisi asiallista kirjoittaa mallineen Tarkennus-kohtaan tai artikkelin keskustelusivulle tarkemmin tai vastata käyttäjän kommentteihin keskustelusivulla varsinkin, kun kyseessä on uusi käyttäjä. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 6. kesäkuuta 2023 kello 15.58 (EEST)

Artikkeli, etenkin sen alkuosa, on käytännössä lähteetön ja sisältö poikkeaa esimerkiksi englanninkielisen wikipedian samaa aihetta koskevasta artikkelista. Tämä pitäisi korjata. Yksi ulkoinen linkki on, mutta se vaikuttaa jonkun palveluntarjoajan sivulta. Jos artikkelia haluaa kehittää, kieliversioita ja etenkin asioiden lähteistämistä kannattaa katsoa tarkemmin. Artikkelissa tärkeimmät asiat kerrotaan suoraan johdannossa. Eli jos kyseessä on uskomushoito, asia tulee tosiaan ilmaista heti kärkeen eikä vasta artikkelin lopussa. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 16.07 (EEST)

Lähteitä täytyisi tosiaan lisätä artikkelin alkuun ja muutenkin. Pyydän ettei tätä aihetta kirjoittaessa annettaisi liian suurta painoarvoa englanninkieliselle artikkelille aiheesta, koska artikkeli on joutunut muokkauksessa huomattavan leimaavien näkökulmien kohteeksi (mm. artikkelissa ei ole otettu huomioon riittävästi jo esitettyä lähdeaineistoa lääketieteellisestä vaikuttavuudesta, mutta sen sijaan samojen lähteiden kritiikkejä on käytetty aihetta vastaan jopa vihamieliseen sävyyn). Olen seurannut sivusta englanninkielisen kraniosakraaliterapia-artikkelin muodostumista ja se on ollut sotaisa. Artikkelin muodostumisen vaiheihisiin nykyiseltään olisi hyvä käydä tutustumassa kyseisen artikkelin keskustelu-palstalla, jotta voi todeta, ettei artikkelin sisällöstä ole vuosien väännön jälkeen konsensusta. Tietenkään ideaalitilanteeseen ei voi olettaa päästävän, mutta toivoisin todella toisia osapuolia huomioivia kompromisseja ja artikkeliin suhtautumista niin, että se voisi antaa neutraalin yleiskuvan aiheesta mitääntietämättömälle. Englanninkielisen artikkelin luettuaan aiheesta ei sellaista saa.

Lisäsin artikkelin alkuun maininnan, että se kuuluu vaihtoehtoisiin ja täydentäviin hoitomuotoihin, joista on "sana"linkit sivulle uskomuslääkintä. Sivulla uskomuslääkintä on sanottu näin: "Uskomuslääkinnän piiriin kuuluu osittain myös hoitomuotoja, joista on käytetty termejä vaihtoehtolääkintä, vaihtoehtohoidot, täydentävät hoidot, täydentävät hoitomuodot, vaihtoehtoiset hoitomuodot, vointihoidot, kansanparannus, kansanlääkintä ja luonnonlääkintä. Näiden käsitteiden piiriin kuuluu kuitenkin myös sellaisia vanhastaan käytettyjä hoitomuotoja, jotka on voitu osoittaa vaikuttaviksi ja joita näin ollen ei ole pidettävä uskomuslääkintänä mutta jotka jokin uudempi, yleensä tehokkaampi lääkinnällinen menetelmä on syrjäyttänyt. Käytännössä käsitteet uskomuslääkintä ja vaihtoehtolääkintä kuitenkin usein samastetaan keskenään. Virallisesti hyväksyttyjen ja vaihtoehtoisten lääkintämenetelmien raja ei kuitenkaan ole yksikäsitteisen selvä, ja esimerkiksi akupunktiota tai kiropraktiikkaa ei voida luokitella pelkästään jompaankumpaan."

Tämän perusteella voisi ajatella että kraniosakraaliterapian tunnettavuuden, käyttäjäkunnan (mm. hierojat ja fysioterapeutit) ja puutteellisen, mutta kuitenkin eteenpäin menevän tieteellisen tutkimuksen perusteella kraniosakraaliterapiaa voisi luonnehtia täydentäväksi ja vaihtoehtohoidoksi. Priimaa (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 17.03 (EEST)

Voisitko tarkentaa mitkä lähteen puutteet antoi aiheen tällaiseen arvioon: "Viitatun lähteen perusteella ei asiallisesti ottaen voi arvioida hoidon vaikuttavuutta minkään sairauden hoidossa."? Kappaleessa oli maininta myös hoidon yleisestä turvallisuudesta, josta lähteessä oli kerrottu. Priimaa (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 09.27 (EEST)

Voisin. Kannattaisi vertailuksi katsoa, miten hoitosuositusten näytön asteen ja vahvuuden arviointi yleensä tapahtuu ja miten se rakennetaan. Viitatussa lähteessä, joka sekin on julkaistu melko erikoisessa kanavassa, päätelmät oli tehty pienestä määrästä terapeuttien toimittamia hyvin erilaisten tapausten asiakaspalautteita. Mitään kontrolliryhmää ei myöskään ollut. Näin ei normaalisti toimita. Jos vaikka tarkoituksena on tutkia, miten tehokkaasti hoitaa lapsen itkuisuutta, uniongelmia, kipuja, väsymystä tai muita oireita, jotka vaihtelevat ajassa, tulisi käyttää jotain kontrolliasetelmaa, jotta voisi edes alustavasti arvailla, edesauttoiko käsittely oireiden lieventymistä vai hidastiko se mahdollisesti muutosta. Jos tämä olisi saatu kuntoon, seuraava ongelma olisi ollut pieni tapausmäärä. Yleensä tarkastellaan jonkun intervention vaikuttavuutta jonkun rajatun oireen tai sairauden hoidossa. Jotta vaikuttavuus eli ero hoidon ja kontrollin välillä saataisiin näkyviin, tapauksia pitäisi olla molemmissa ryhmissä riittävästi. Eli pitäisi osata tehdä ns. voimalaskelmat, jotta voisi arvioida, kuinka monta samasta oireesta kärsivää tulisi eri ryhmiin kuulua, että odotetun, riittävän suurena pidettävän muutoksen (tai siis eron) havaitsemisen todennäköisyys oli tarpeeksi iso, eli ei tulisi virhettä kumpaankaan suuntaan. Kaikkia mahdollisia oireita ei tietenkään voi summata yhteen. Esimerkiksi tässä on listauksen mukaan hoidettu alle kolmevuotiaiden lasten hyperbilirubinemiaa, motorisia kehityshäiriöitä, oksentelua, puheen ja kielen kehityksen häiriöitä tai muita. Mistään näistä ei oikeasti voi tällä perusteella sanoa, oliko hoito vaikuttavaa kyseiseen tarkoitukseen. Yhteensä kun puhutaan 34 vauvasta. Artikkeli perusteella lasten vanhemmat käyttivät samalla hoitoina myös mm. yrttejä, homeopatiaa, osteopatiaa ja fysioterapiaa. Näiden vaikutus pitäisi sitten vielä osata erottaa muutoksesta. Ihan tällaisia perusjuttuja siis. Ylipäätään kannattaisi yksittäisten ei niin korkeatasoisissa kanavissa julkaistujen juttujen sijaan lähteistää artikkeli korkeatasoisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin pohjautuvilla yleislähteillä, sikäli kun tai jos aiheeseen haluaa ottaa lääketieteellisen näkökulman. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 12.33 (EEST)

Kiitos kattavasta vastauksesta! Mietinkin tätä lääketieteellistä näkökulmaa, että kun aiheesta on juuri tämän tasoisia ja puutteellisesti tutkimusta, mutta hoitomuoto on kuitenkin yleistymässä koska ihmiset näyttävät ja kuuluvat saaneen apua hoidoista, niin olisi varmaan hyvä koittaa kertoa mahdollisimman yleisesti hoitomuodosta lisää. En ole vielä perehtynyt kovin hyvin että millaiset lähteet kelpaa sitten tällaiseen yleisluontoiseen kerrontaan, jossa pyritään vaikka kertomaan hoitomuodon tekniikoista, mitä hoidon aikana tapahtuu yms. Priimaa (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 16.06 (EEST)

Se on harmi, jos kunnollista tutkimusta ei ole tehty. Silloin joutuu kysymään, että mihin hoito sitten perustuu ja miten ja miksi on muodostunut käsitys, että hoidolla olisi jotain vaikuttavuutta johonkin sairauteen tai oireeseen. Tämä "näyttävät ja kuuluvat saaneen apua" on englanniksi anecdotal evidence ja suomeksi lähinnä hatara näyttö. Vain sellaisen perusteella artikkelia ei kannata kirjoittaa. Ilmiötä toki voidaan ja on hyväkin kuvata ihan riippumatta siitä, onko se yleistymässä tai harvinaistumassa. Myöskään vaikuttavuutta ei tarvita perusteeksi kirjoittamiselle, jos löydät luotettavia hyvälaatuisia lähteitä, joissa kuvataan, mitä kraniosakraaliterapiassa tehdään. Helpointa voisi olla aloittaa ilmiön historian kuvaus, jos se on kunnolla dokumentoitu. Eli löytyykö kunnollista lähdettä kuvaamaan, mitä tapahtui vaikkapa tässä "...kraniaaliosteopatiaksi, josta kehittyi opettaja-oppilassuhteiden myötä nykyaikainen kraniosakraaliterapia". Eli kuka, koska, miten kehittyi jne. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 16.35 (EEST)

Kraniosakraaliterapia ei ehkä ole täyttä huuhaata, mutta olemassaolevat tutkimukset eivät kokonaisuutena anna kovin hyvää kuvaa sen toimivuudesta. Kraniosakraaliterapiaa koskevissa metatutkimuksissa on kritisoitu tutkimusten huonoa laatua, ks. esim. [1][2][3][4]. Ks. myös [5][6][7][8][9][10][11][12][13], joissa mm. alan ammattilaiset kritisoivat kraniosakraaliterapiaa kovasanaisestikin, ja todetaan, että kraniosakraalihoitajat eivät osaa tunnistaa väitettyä ”kraniosakraalirytmiä”. Voitaneen todeta, että aihetta ei ole tutkittu riittävästi ja riittävän laadukkaasti, että sen toimivuudesta voisi sanoa juuta tai jaata; tätä kuvaa artikkeli ei kuitenkaan toimivuuden osalta nykyisellään anna. --Qwerty12302 (kesk | muok) 6. kesäkuuta 2023 kello 16.57 (EEST)

Olisiko vielä jotain tarkennuksia, muokkauksia tai lisättävää, jotta mallineen voisi artikkelista poistaa? Haluaisin laajentaa artikkelia tulevaisuudessa, mutta voisin ensin harjoitella lisäämään lähdeviitteet ja lähteet oikein. Tulevaisuudessahan artikkelin neutraaliutta voisi sitten taas tarkistaa uudelleen. Priimaa (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 19.13 (EEST)

Laitoin maininnan tieteellisen näytön rajallisuudesta johdantoon ja otin neutraaliusmallineen pois. Lähteiden merkitsemiseen on ohjeita täällä; tieteelliset julkaisut merkitään yleensä käyttäen lehtiviitemallinetta. --Qwerty12302 (kesk | muok) 6. kesäkuuta 2023 kello 23.36 (EEST)

Mietin että onko asiasta kiinnostuneelle tosiaan oleellisimpia tietoja aiheesta se että tieteellistä näyttöä aiheesta on rajallisesti? Sama asia toistuu nyt sekä artikkelin alussa että päättyy myös samaan mainintaan. Minusta riittäisi että asia on kunnolla ilmaistu lopussa, niinkuin se aiemmin oli, kun artikkelissa ei nyt kuitenkaan ole voimakkaita terveysväittämiä tms, vaan painottaa hoitomuodon historiaa ja yleisiä käyttökohteita, ei niinkään vaikuttavuutta. Jokatapauksessa toisen maininnoista voisi poistaa, koska se on tarpeetonta toistoa. Priimaa (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 09.11 (EEST)

Hyvin rakennetussa artikkelissa johdannossa kerrotaan pääasiat tai yhteenveto artikkelin aiheesta. Artikkelin leipätekstissä kerrotaan sitten omissa osioissaan lähteistetysti tarkemmin. Johdannossa ei pitäisi olla tavaraa, johon leipätekstissä ei palata. Siksi sama asia saattaa näyttää olevan kahteen kertaan ja se on ok. Jos aihe ns. valtavirran näkemyksen mukaan kuuluu uskomusluokkaan, se tulee todeta jo alussa. Jos asiassa ei ole mitään epäselvää, artikkeli voidaan rakentaa uskomuksen historiallisen alkuperän, käytäntöjen ja yleisyyden tms. varaan. Näin on esimerkiksi joidenkin perinteiden, kansanuskomusten tms. kanssa, joita lukijoiden ei oleteta pitävän enää pätevinä tai totena. Jos aiheesta edelleen on olemassa debattia, ilmiöiden historiallisuutta tai väitteiden totuutta tai uskottavuutta täytyy käsitellä laajemmin. Jos valtavirran näkemys jostain asiasta on selvä, kerrotaan se, eikä haeta keinotekoisesti kompromissia. Eli esimerkiksi litteän Maan ja pallom muotoisen Maan väliltä ei haeta tolkun mielipidettä, jossa molempia tullaan puoliväliin vastaan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 12.17 (EEST)

Koitan vielä painottaa, että nyt alussa on mainittu hoitomuodon olevan vaihtoehtoinen ja täydentävä hoitomuoto, minkä lisäksi ensimmäisen kappaleen lopussa todetaan hoitomuodon olevan vailla riittävää tieteellistä tutkimusta, ja näiden lisäksi sama asia toistetaan hieman monipuolisemmin viimeisessä kappaleessa.

Mielestäni riittäisi että ensimmäisessä kappaleessa, ja tässä tapauksessa jo ensimmäisessä lauseessa tulee selväksi ettei kyseessä ole lääketieteellinen hoitomuoto vaan painotetaan että kyseessä on vaihtoehtoinen hoitomuoto ja täydentävä hoitomuoto, johon sitten palattaisiin vielä artikkelin lopussa kertoen täsmällisemmin aiheen puutteellisesta tutkimuksesta. Nythän asiaa jo painotetaan artikkelissa, ja mielestäni kohtuuttomasti. Priimaa (keskustelu) 7. kesäkuuta 2023 kello 16.19 (EEST)

Muutin nyt toiseksi viimeisen kappaleen tuollaiseen muotoon, että siinä ei todeta kraniosakraaliterapian olevan todistetusti toimiva hoitomuoto, muttei myöskään lytätä sitä huuhaaksi. Poistin siitä väärin linkitetyn lähteen, jota epäilen valelähteeksi: en usko, että kuusi kiinalaista on julkaissut englannikielisessä julkaisussa suomenkielisen artikkelin. --Qwerty12302 (kesk | muok) 6. kesäkuuta 2023 kello 17.19 (EEST)

Vaikuttaa hyviltä muutoksilta. Parantelin perään kappalerakenteiden selkeyttä niin että samansuuntaiset sisällöt on samoissa kappaleissa. Priimaa (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 19.05 (EEST)

@Priimaa: Onko tuo artikkelin kuva muuten oikeasti itse ottamasi kuva, niin kuin Commonsissa lukee, vai oletko vain kopioinut sen täältä? --Qwerty12302 (kesk | muok) 6. kesäkuuta 2023 kello 17.22 (EEST)

Kuva ei ole ottamani, mutta olen saanut siihen käyttöoikeuden kysymällä. Se ei ole kopioitu. Priimaa (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 19.04 (EEST)

Commonsissa lukee nyt, että se on sinun ottamasi kuva, ja että olisit julkaissut sen CC BY-SA 2.0 -lisenssillä. Kuvan alkuperäisen ottajan tulee antaa lupa kuvan käyttöön täältä löytyvän ohjeen mukaan. --Qwerty12302 (kesk | muok) 6. kesäkuuta 2023 kello 19.08 (EEST)

Perehdyn ohjeisiin kunnolla ja muutan sitten tiedon mahdollisimman pian. Priimaa (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 19.15 (EEST)