Keskustelu:Kaste

a ed. kirjoittajalle) Allekirjoittaisitko jatkossa kommenttisi? <br> b yleisesti) Edellinen kirjoittaja puhuu kuitenkin ihan pohdinnan arvoista asiaa. Olisiko tarpeen erillinen "disambiguation page?" nythän tuolla on kyllä mainittuna ilmiö.--Tsar 30. kesäkuuta 2005 kello 19:07:58 (UTC)

Minusta nykyinen on juuri hyvä. Kummastahan aiheesta on enemmän kirjoitettavaa? Asiaa voi verrata esim. vastaavilta englanninkielisiltä sivuilta. Eri asia, jos Kaste-nimisiä sivuja tulee joskus useampi kuin kaksi. --Tomisti 30. kesäkuuta 2005 kello 19:16:45 (UTC)

jaa herra itse mahtaa olla jonkin sortin satanisti ?

Käykö tässä artikkelissa ilmi, kuinka vanha lapsi kastetaan? --Vnnen 14. kesäkuuta 2008 kello 10.10 (UTC)

Artikkelissa käyty palautussota

Mikäli artikkelin sisällöstä ei osata keskustella, olen pakotettu suojaamaan artikkelin väärään versioon kunnes sisällöstä päästään yhteisymmärrykseen. --Agony (403) 1. joulukuuta 2006 kello 07.15 (UTC)

Koska ei osata keskustella, artikkeli on nyt suojattu osittain ja lukittu väärään versioon. Mikäli osittainen suojaus ei auta, vaan yöllinen vandalisointi jatkuu, suojataan artikkeli vain ylläpidon muokattavaksi. Keskustelkaa ennen muutoksia kiitos. --Agony (403) 4. joulukuuta 2006 kello 05.25 (UTC)

Kokeillaan vapauttaa artikkeli, mutta mikäli tulee perustelemattomia, laajoja poistoja tai muokkaussotia, artikkeli suojataan uudestaan. --Agony (403) 10. joulukuuta 2006 kello 18.22 (UTC)

NPOV

Wikipedia ei liene tarkoitettu jonkin yksittäisen uskonsuunnan näkemyksellisten korostuksien esiin tuomiseen muuten kuin siitä itsestään kertovassa artikkelissa. Tämän takia käyttäjän Mendicus tähän artikkeliin tekemät muutokset palautettu käyttäjän Tomisti viimeksi muokkaamaan versioon. --Watsis 12. huhtikuuta 2007 kello 15.10 (UTC)

Palautin artikkelin pari kuukautta taaksepäin uskomattomien juttujen vuoksi. Mukana meni paljon muutakin, joku jolla on aikaa voi katsoa. --Tomisti ^{(disputaatiot)} 11. heinäkuuta 2007 kello 15.28 (UTC)

Voisiko tuon uudestikastaja-osion saada neutraaliksi. Teksti on kirjoitettu luterilaisesta käsityksestä katsoen. Siinä esitetään kumallisia esimerkkejä ja väitteet on yleensä negaation muodossa esim. "He siis eivät tulkinneet Jeesuksen sanoja 'Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle. (Luuk. 18:17)' luterilaisten lailla", "Osa uudestikastajista onkin mennyt kolmannelle ellei peräti neljännellekin kasteelle, koska he eivät ole mielestään uskoneet oikealla tavalla ensimmäisessä kasteessaan." ja "Uudestikastajien mielestä Jumala ei toimi kasteessa".

Viimeinen väite on todella erikoinen varsinkaan kun se ei ole totta. Tiedän sen, koska minun kastettani on viivytetty, vastustuksestani huolimatta ;) Jos joku väittää toista, voisi edes perustella sen miksi Uudestikastaja näin uskoo, eikä heittää ylimalkaista väitettä. Ihmettelen mitä tällä tiedon esittämistavalla haetaan ja mitä merkitystä on yks, kaks, koli, neli kaste-esimerkillä. Todistaako se nyt sen että uudestikastaja on väärässä tai että oikealla tavalla uskominen on kasteen toimimisen edellytys (jos Jumala ei toimi kasteessa, miksi pitäisi käydä uudelleen, "oikealla" tavalla kasteella?) Juhani 29. heinäkuuta 2007

Ei neutraalia

Kirjoitus kaste on rustattu erityisen valheelliseen ja negatiiviseen sävyyn muista kuin vauvakastajista. Pyydän kirjoittajaa ottamaan asiasta paremmin selvää ja siihen asti kokonaan poistamaan loukkaavan nimityksen "uudestikastaja" jota Luther käytti niistä, joita tapatti suuren määrän.

Muutenkin kehoittaisin poistamaan kaiken uskovien kastetta kannattavista kirjoitetun tiedon artikkelissa, se ei todellakaan ole neutraalia vaan riidanhaluista.

Avatkoon Jumala kirjoittajan hengen silmät ja korvat ja siunatkoon oikein ylenpalttisesti kaikella hengellisellä siunauksella Herran Jeesuksen nimessä.

Jop 26. joulukuuta 2007 kello 10.20 (UTC)

Täysin samaa mieltä kanssasi, vaihdankin tuon otsikon nyt ensalkuun. --Aadesig 23. helmikuuta 2008 kello 08.17 (UTC)

Muutin alaotsikon muotoon Kaste ei-sylivauvoja kastavissa seurakunnissa ja liikkeissä ja hieman sen räikeää sisältövirhettäkin. Tietopohjani on helluntai ja baptismi, lisätkää ja korjailkaa toki asiaa enemmän tuntevat. --Aadesig 23. helmikuuta 2008 kello 08.32 (UTC)

Lisäsin eri kastekäytäntöjä vielä siitä miten ne kulloisessakin liikkeessä käsitetään --Aadesig 23. helmikuuta 2008 kello 09.08 (UTC)

Sitäkin on hyvä miettiä, tuleeko Lutheria liittää edes verrannollisissa yhteyksissä tämän alaotsikon alle. --Aadesig 23. helmikuuta 2008 kello 09.53 (UTC)

Perusteluna vielä Lutherin poistamiselle tämän alaotsikon alta on, ettei Luther liity mitenkään mihinkään suuntaan tai seurakuntaan mitä alaotsikko käsittelee. --Aadesig 23. helmikuuta 2008 kello 21.00 (UTC)

Yritin ratkaista tän lopun sekaannuksen aikajaottelulla tuossa vielä. --Aadesig 23. helmikuuta 2008 kello 21.07 (UTC)

Myös tekstin alkuperäinen kirjoittaja korjatkoon tuon asettelunsa, jossa luterilainen kaste on yhdellä puolella ja muut toisella. Se asettaa sekä tämän sivun muokkaajan että lukian hankalaan tilanteeseen. Koska ei kaikki baptistit, helluntailaiset, ja vapaakirkon jäsenet lue mormooneita ja Jehovan todistajia edes kristityiksi tai toisin päin. Se on melkein sama kun mä lisäisin tonne että: luterilaiset ja vapaamuurarit ei kasta aikuisia - mitä en mene tekemään. --Aadesig 23. helmikuuta 2008 kello 21.28 (UTC)

Toki kastekäytäntöerot saa näkyä selkeästi, mutta huolellisuutta siihen ketä tai miten innokkaasti laitetaan samaan kukkakimppuun asioita ja ihmisiä. --Aadesig 23. helmikuuta 2008 kello 21.30 (UTC)

• Kaksi kastekäytäntöä sen saa joko korjata tai kokonaan poistaa mielestäni, puolueellisin tekstinpätkä mitä wikistä löyty ja sekava myös. Joitain räikeitä kohtia yritin selventää. --Aadesig 25. helmikuuta 2008 kello 07.48 (UTC)

Yritin korjata tuota neutraalimmaksi. Siirsin sen alkuun, koska teemansa puolesta se on johdantoa alempana olevalle käsittelylle: tarvitaan joku kohta, jossa näkemykset esitetään tiivistetymmin ja jossa niitä vertaillaan. Tuo kaipaa kuitenkin edelleen työstöä ja tietysti lähteitä. --Tomisti ^{(disputaatiot)} 25. helmikuuta 2008 kello 11.31 (UTC)

Kaikki eri suunnat ovat yhtä mieltä, että kaste ja usko kuuluvat yhteen. Erimielisyyttä on kuitenkin siitä, mitä usko on, mikä on vakava ja perustavaa laatua oleva kysymys kristinuskossa. Tuo oli minusta hyvä, ja muutenkin tuli enemmän nyt sovitteleva tai yhtenäisesti kaikkia huomioiva muoto tuohon alkuun. Kiitos. --Aadesig 25. helmikuuta 2008 kello 20.05 (UTC)

Kiitos vielä nuista harkituista nimityksien käytöistä. Aikuiskaste on mielestäni sovittelevampi kuin uskovienkaste tässä tapauksessa, huonoin oli mielestäni aikasempi versio jossa jatkuvasti käytettiin uudestikastavat-nimitystä. Juuri sekin on tärkeää kenen kannalta aina puhutaan. Esim. voidaan käyttää sylivauvakastetta, kun puhutaan helluntai jne suunnista käsin ja taas puolestaan lapsikasteesta kun puhutaan luterilaisista jne käsin. Tämä tuntuu loogisemmalta ja paremmalta tavalta käyttää kieltä mielestäni, kiitos! --Aadesig 25. helmikuuta 2008 kello 20.14 (UTC)

Minun mielestä tuohon alkuun on hyvin koottu niitä asioita joita kaikki suunnat voi allakirjottaa, niitä sinne saa mielestäni jatkossakin lisätä, kiitos! --Aadesig 25. helmikuuta 2008 kello 20.33 (UTC)

Lyhensin kaksi kastekäytäntöä-osiota ja yritin selkeyttää sanamuotoja. Rönsyilevänä siitä löytyi paljon tarpeetonta toistoa.--LemonKing 18. syyskuuta 2011 kello 20.03 (EEST)

Martti Luther

Martti Luther korosti, että lähetyskäsky velvoittaa kastamaan kaikkia ihmisiä ja että kaste on Jumalan lahja eikä ihmisen ansiota, joten lapsetkin tulee kastaa... Oliko tuo "joten lapsetkin tulee kastaa" kirjoittajan omaa vaiko Lutherin sanomaa? Sanoiko Luther missään kohden että sylivauva tulee kastaa ja että sylivauva uskoo? Kun kaste on lahjaa niinkuin uskokin ja Raamattu puhuu parannuksen tekemisestä kasteen yhteydessä, niin miten näette Lutherin opettaneen parannuksen tekemisestä sylivauvojen osalta - mistä heidän tulee tehdä parannusta? --Aadesig 4. tammikuuta 2008 kello 13.18 (UTC)

...Luterilaiset katsovat lasten taivasten valtakunnan vastaanottamisen osoittavan sen, että lapset uskovat... tuohon tulisi lisätä, että "kaikki" ...lapset uskovat", koska kaikki lapset kastetaan myös luterilaisessa kirkossa vai kastavatko he uskosta osattomiakin? Myös se tulee milestäni lisätä tietona, että luterilaisessa kastekaavassa vanhemmat lupaavat lapsen puolesta uskoa sanomalla "tahdon". Tätä Luther itse ei ainakaan opettanut, että joku voisi toisen puolesta uskoa tai tunnustaa uskoaan toisen puolesta. --Aadesig 4. tammikuuta 2008 kello 13.15 (UTC)

Virallisena doktriinina luterilaisessa kirkossa taitaa olla se, että kirkon jäsenet ovat rippikoulun yhteydessä konfirmoineet oman uskonsa eli tunnustaneet julkisesti uskovansa sen, mitä kirkko opettaa, ja näin ovat uskovia. Lapsi liitetään kasteen kautta samaan uskovien yhteyteen, missä vanhemmatkin ovat, ja sitten rippikouluikäisenä itse tekevät valinnan, uskovatko kasteen ja evankeliumin todeksi vai eivät. Kaste ja uskon tunnustaminen siis liittyvät luterilaisuudessakin toisiinsa, vaikka ne eivät olekaan samalla tavalla ajallisesti lähekkäisiä kuin muissa suunnissa.

Tietysti käytännössähän monet luterilaisen kirkon jäsenet "tunnustavat" rippikoulussa uskonsa ymmärtämättä, mitä oikein tunnustavat, tai välittämättä siitä. Tätä ei virallisessa opissa kuitenkaan oteta huomioon. Jos seurakunnan yhteydessä oleva (lue: kirkon jäsen) on kastettu ja hän on julkisesti muun seurakunnan edessä tunnustanut uskovansa, ei kirkko voi noin vain väittää, että se ja se jäsen valehteli konfirmaatiossa eikä todellisuudessa olekaan uskova.

Vanhemmilta ei kysytä tunnustusta lapsen uskosta, vaan se kysymys esitetään vasta 15 vuoden päästä lapselle itselleen. Sen sijaan heiltä kysytään "tahdotteko, että hänet kastetaan kristilliseen uskoon?" ja vanhemmilta ja kummeilta yhdessä "tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen?" Ensiksi siis kysytään, haluavatko vanhemmat antaa lapselle nimenomaan kristillisen kasteen, ja toiseksi, ovatko vanhemmat ja kummit valmiit parhaan kykynsä mukaan kasvattamaan lapsen tuntemaan kristillisen uskon. Julkisen uskonvalinnan ja tunnustuksen lapsi tekee kuitenkin itse sitten paljon myöhemmin. Malhonen 25. helmikuuta 2008 kello 08.11 (UTC)

Mielestäni tuossa tapauksessa voidaan mainita, että luterilaisessa kirkossa tunnustetaan uskoa kirkolle eikä Jumalalle, jos asia kerran näin on. Koska kyllä Jumala(kristinusko) tuntee ihmisen sydämen valehteleeko se vai ei, ja siinä suhteessa siinä ei mielestäni ole mitään epäselvää. Jos on niin silloin mielestäni tunnustuksen kohteena on kirkko tai jokin muu. Vai onko toisin?

Tuon kastetoimituksen tai kaavan voisi ehkä laittaa mielestäni myös tänne sivulle, missä selkeästi selviää mitä luterilaisessa kasteessa sanotaan ja luvataan ja puhutaan, siis sen vuoropuhelun mitä siinä käydään.

Mielestäni sen voisi selkeesti erottaa, mitä itse Luther opetti kasteesta ja sen mitä luterilainen kirkko opettaa tänään tunnustuskirjojen ja muiden sääntöjensä kanssa kasteesta kokonaisuudessaan, missä kohden siinä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä ilmenee. Rehellisyyttä mä vaadin tässä kirjottajilta näiltäosin ja läheteitä tietysti. Olen lukenut kirjan "Tätä Luther opetti" ja sitä suosittelen kaikille. Voisin ehkä tulevaisuudessa lukea sen uudestaan tätä artikkelia silmällä pitäen myös. --Aadesig 25. helmikuuta 2008 kello 20.01 (UTC)

Kannattaa kuitenkin muistaa, että moinen kirja todennäköisesti kertoo vain yhden näkökulman siihen, mitä Luther opetti. -- Piisamson 25. helmikuuta 2008 kello 20.22 (UTC)

Totta, jos kirjassa ei ole käsitelty muiden näkökulmia ja toisaalta parempi yksi kuin ei yhtäkään. --Aadesig 25. helmikuuta 2008 kello 20.35 (UTC)

Niin no, luterilaisesta käytännöstä voi tietysti kukin olla mitä mieltä haluaa. Varsinainen sanamuoto konfirmaatiossa on "Rakkaat nuoret. Teidät on kastettu tähän uskoon ja olette saaneet sen mukaista opetusta. Tahdotteko Jumalan armon avulla osoittaa tämän uskon elämässänne?" Tähän ne, jotka ovat valinneet tulla konfirmoiduksi, vastaavat "Tahdon", minkä jälkeen liturgi jatkaa: "Jumala vahvistakoon teitä lupauksessanne ja kiinnittäköön teidät Kristukseen." Itse en näe, miten tällaisten kysymysten esittäminen sulkisi pois uskon tunnustamisen Jumalalle. Juttu on vain niin, että tästä julkisesta tunnustuksesta eteenpäin muu seurakunta suhtautuu konfirmoituihin seurakunnan täysivaltaisina jäseninä, siis uskovina. Varmastikin muissakin suunnissa seurakunnan jäseniin suhtaudutaan uskovina, ja siihen oletettavasti on jokin perustekin vai mitä? Itsestäni ainakin olisi outoa, jos seurakunnassa olisi täysivaltaisia jäseniä, jotka eivät koskaan ole väittäneetkään uskovansa mihinkään.

Joka tapauksessa tämän tietosanakirjan tehtävänä on välittää neutraalia tietoa, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa kunkin suunnan näkemystä omista käytännöistään. Jos jonkun mielestä luterilainen (tai mikä tahansa muu) näkemys on teologisesti puutteellinen, sitä mieltä saa vapaasti olla, mutta omaa teologista pohdiskelua eri käytäntöjen paremmuudesta tai huonommuudesta ei artikkelitekstiin tule laittaa. Sellainen keskustelu kuuluu varmasti jollekin muulle foorumille. Malhonen 26. helmikuuta 2008 kello 09.57 (UTC)

Toi oli selkeemmin sanottu, kiitos. Jos joku ajattelee voivansa valehdella Jumalalle, niin on hyvä kysyä kuinka paljon Jumalaa(Raamatun) silloin tuntee. Eli ihmisille voidaan valehdella vaikka mistä, mutta Raamatussa Jumala tuntee ihmisen paremmin kuin ihminen itse. Ja sekin on hyvä selvittää, että kenelle uskoa tunnustetaan ja ketä rukoillaan jne. Toki Jeesus puhuu että, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on Taivaassa. Kiitos ja siunausta! --Aadesig 26. helmikuuta 2008 kello 10.04 (UTC)

Nyt artikkeli lienee neutraali. Nenoniel (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 00.24 (EET)

Luterilaisuus-kappaleen jäsennyksestä ja sisällöstä

Luterilaista kastekäsitystä käsittelevä kappale oli täysin ala-arvoinen: ei minkäänlaista jäsennystä tai kappalejakoa, vaan eri asioita käsitelty sekaisin. Jaoin tekstin kappaleisiin, muutin joidenkin lauseiden järjestystä ja poistin joitakin asiaan suoranaisesti kuulumattomia asioita, jotta voisimme edes hahmottaa mitä tekstissä lukee.

Nyt pitäisi tarkistaa sisältö tunnustuskirjoista ja muista lähteistä ja lisätä lähdeviitteet. Sitten pitäisi muokata tekstiasu kielellisesti yhdenmukaiseksi. Sen jälkeen voisi poistaa ne kohdat joille ei löydy lähdettä. Ajattelin itse ryhtyä tähän prosessiin kun ehdin mutta muiden apu on tervetullutta.

Tähän osioon pitäisi myös saada esille se tosiasia, että kaikki luterilaiset papit eivät suinkaan tulkitse tunnustuskirjoja samalla tavalla. On muistettava, että Tunnustuskirjoja ei ole alunperin tarkoitettu ajattomaksi totuudeksi, vaan todistukseksi uskon ilmenemisestä tiettynä aikana. Siksi on ymmärrettävää ja asiallista, että eri luterilaiset papit opettavat kasteesta eri painotuksin, vaikka kaikki hyväksyvätkin lapsikasteen. Mutta ns. puhdasoppisessa luterilaisuudessa Tunnustuskirjoista on tehty käytännössä Raamattuun rinnastettava "totuus". Tätä käsitystä edustaa kuitenkin nykyään vähemmistö luterilaisista papeista, joten eri painotukset pitäisi saada esiin tasapuolisemmin.--LemonKing 10. huhtikuuta 2008 kello 15.20 (UTC)

Mielestäni tähän artikkeliin voisi lisätä lisää tietoa ortodoksisesta kasteesta.  –Kommentin jätti Lito (keskustelu – muokkaukset)

Lisää selkeyttä ja myönteisyyttä!

Artikkelin siivoamisessa on paljon työtä vielä edessä. Muokkausperiaatteista olisi hyvä olla yksimielisyys, vaikkei kasteopista yksimielisyyttä olisikaan. Mielestäni artikkelille voidaan asettaa kaksi tavoitetta:

• Selkeämpi jäsentäminen ja lähteistäminen. Esim. luterilaisessa osioissa pitäisi eritellä yhdeksi kappaleeksi opilliset perusteet ja viittaukset Raamatuun ja tunnustuskirjoihin, toiseksi kappaleeksi käytännöt ennen ja nyt ja viitaukset esim. kirkkolakiin ja -järjestykseen. Lisäksi pitäisi selventää milloin puhutaan Suomen evl.kirkosta, milloin luterilaisuudesta laajemmin, esim. kotikaste on yleinen lähinnä Suomessa.
• Positiivinen lähtökohta opin esittämiseen. Ei ensisijaisesti pyrittäisi kumoamaan toista, "väärää" kastekäsitystä vaan selittämään kukin oppi ja käytäntö polarisoimatta sitä tarpeettomasti toisinajattelijoihin.

--LemonKing 18. syyskuuta 2011 kello 21.11 (EEST)

Pakkokaste

Eikös se Jeesus kastanut aikuisia vapaaehtoisesti. Luterilainen kirkko kastaa vauvoja, joiden omaa mielipidetta asiasta ei voida tietää, siis pakotetaan liittymään kristilliseen uskoon. Vai miten tämä juridinen puoli oikein menee? Vahvistaako seurakuntaan liittymisen vasta rippikoulun suorittaminen, jonka todistuksessa lukee seuraavasti: Käytyään rippikoulun on tunnustautunut seurakunnan edessä siihen uskoon, johon hänet on kastettu, ilmaissut tahtonsa oppia tuntemaan Jeesusta Kristusta ja käynyt tänään ensi kerran Herran Pyhällä Ehtoollisella.--Zindox (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 05.57 (EET)

Kyllä ne muutkin kirkot kastaa vauvoja. Artikkeliin lisäsin jo mainintaa eri nimityksistä ja niiden käytöstä, Vedellä kastamisen eri muotoja toinen kappale. Arto Alanenpää (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 03.16 (EET)

Zindox on kuitenkin myös oikeilla jäljillä. Konfirmaatio on kasteen vahvistaminen, jossa konfirmoitava henkilö ilmaisee tahtonsa elää kristittynä. Käytännössähän kaste nähdään lahjana, joka annetaan eikä itse valita. Siksi lapsikaste. --Vnnen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 14.08 (EEST)

Mitäköhän mieltä lastenoikeudet on asiasta. Jos lapsi itkee kovasti kasteessa, niin sen voi olettaa tarkoittavan sitä että lapsi vastustaa sitä. Mielestäni sylilasten kastaminen tulisi kieltää lailla tai vaihtoehtoisesti kastaa lapsi ihmiskunnan jäseneksi ilman kirkon apua.--Zindox (keskustelu) 25. joulukuuta 2016 kello 13.17 (EET)

Kalvinismin kaste

Entä kalvinismin kaste? Onko kalvinististen kirkkojen nykyisenlainen lapsikaste sekä toimitustavaltaan että opillisesti suunnilleen samanlainen kuin luterilaisten kirkkojen nykyisenlainen lapsikaste? Nenoniel (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 00.16 (EET)

Polykarpos

Artikkelissa kerrotaan nyt seuraavasti:

"Tertullianus oli kuitenkin ainoa kirkkoisistä, joka ilmoitti vastustavansa lapsikastetta - useimmat heistä jo toiselta vuosisadalta oli kastettu lapsena, kuten Smyrnan piispa Polykarpos vuonna 86."

Ainakaan jos on uskominen mitä tahansa artikkelissa Polykarpos esitettyä syntymäaika-arviota ei Polykarpoksen tapaus käy vauvakasteen perustelusta. Nenoniel (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 05.44 (EEST)

Lapsikaste ei tarkoita että lapsi olisi välttämättä vauva. --Vnnen (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 13.18 (EEST)

Kyllä se tällaisessa yhteydessä tarkoittaa. Otin tuon harhaanjohtavan maininnan Polykarpoksesta pois. Nenoniel (keskustelu) 6. toukokuuta 2016 kello 05.36 (EEST)

Luokka kaste?

Kannattaisikohan tehdä luokka kaste, jonka pääartikkeli olisi tämän sivun isäntäsivu ja muita ainakin kastekäsky, kastemalja, kastemekko, kaste mormonismissa, ristiäiset sekä uskovien kaste? Nenoniel (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 05.07 (EEST)

Ihan hyvä idea, ellei sitten ole jotain vielä yleistävämpää termiä, johon saataisiin mukaan vielä useamman uskonnon vastaavanlaiset riitit.--MAQuire (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 19.29 (EEST)

Loin luokan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Kaste 109.240.63.117 13. elokuuta 2017 kello 20.22 (EEST)

Artikkelin nimi

Onkohan tämä nimetty virheellisesti, artikkelin sisältö on täysin kristillinen, vaikka on muitakin kasteita. Esimerkiksi Karhun kansa voi kastaa, mikäli hankkii yksityisesti sellaisen luvan maistraatista. Ehdottaisin nimeksi Kristillinen kaste, tällöin otsikko ja sisältö vastaisivat toisiaan. Sanasta kaste voisi tehdä täsmennyssivun.--Zindox (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 17.38 (EEST)