Keskustelu:Juha Aro

Merkittävyys

Jos tätä kyseenalaistusta haluaa käsitellä jotenkin hedelmällisesti, niin kysymys kai tulisi asettaa niin, että minkäkokoisten lehtien päätoimittajat ovat automaaattisesti merkittäviä, ja minkä kokoisten eivät. Riittääkö ilmaisjakelulehti vai pitääkö olla tilattava lehti (kuten tämä) ja riittääkö kunnallinen paikallislehti (kuten tämä) vai pitääkö olla seudullinen, tai mikä levikki ja ilmestymiskerrat? Ainakin tämänkokoisia lehtiä käsittelevissä artikkeleissa näkyy usein merkityn päätoimittajan nimi punaisella linkillä, mutta mennäänkö ko. linkkien mukaan?--Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2012 kello 01.11 (EEST)

Ei koolla tai levikillä yleensä ole merkitystä, sillä ne ovat vain epäsuora mittari merkittävyydelle. Toki se on helppo, suorastaan älyllisesti laiska, tapa saada joku rajanveto. --Harriv (keskustelu) 18. heinäkuuta 2012 kello 16.55 (EEST)

Suomalaiset seudulliset ja kunnallisetkin tilattavat sanomalehdet ovat varsin laadukkaita, eivätkä mikään sekalainen seurakunta. Kommenteista päätelleen aihepiiri vaikuttaa olevan suurelle osalle käyttäjistä varsin outo, ja saa vaikutelman puhutaan vakaumuksen rintaäänellä asiasta, josta on vähän omakohtaista havaintoa.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2012 kello 17.07 (EEST)

Sama koskee kaikkia aihealueita, ei pelkästään päätoimittajia. --Harriv (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 01.12 (EEST)

Niinpä väänsinkin alempana rautalangasta mielestäni pätevän argumentin: tässä asemassa oleva henkilö on merkittävä vallankäyttäjä paikkakunnallaan asemansa perusteella. Tätä ei täällä kukaan osannut argumentoida, mutta se on tässä tapauksessa se pihvi tässä asiassa. --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 06.51 (EEST)

Pois, kovin pienen lehden päätoimittaja. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. heinäkuuta 2012 kello 01.16 (EEST)

Poistetaanko sitten myös punaiset linkit vastaavankoisten lehtien päätoimittajien nimistä ko. lehtien artikkeleista? --Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2012 kello 16.25 (EEST)

Tilattavien lehtien päätoimittajat ovat mielestäni merkittäviä ja siten säilytettäviä. --Abc10 (keskustelu) 14. heinäkuuta 2012 kello 18.23 (EEST)

Kuten Abc10, Aro näyttää pitäneen pestinsä sentään suhteellisen kauan. -Htm (keskustelu) 14. heinäkuuta 2012 kello 20.09 (EEST)

Sanotaan nyt kuitenkin että tilattavien sanomalehtien. Lehdet kaiken kaikkiaan ovat niin laaja ilmiö ja raja monisteen, jäsenkirjeen ja "lehden" ym. välillä niin epäselvä.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 07.38 (EEST)

Merkittävä,päätoimitttajat ovat mielipiteen muokkaajia. Mirgon (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 10.12 (EEST)

"... käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä." toteutuu varmaan niiden kohdalla jotka ovat näkyviä mielipiteen muokkaajia. Eivät ehkä kaikki. --Tappinen (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 10.17 (EEST)

Jos asemassa, jossa voi käyttää valtaa ja ei sitä käytä, niin silloin on merkittävää myös se, jos ei käytä sitä (joko ei halua, ei näe tarpeelliseksi tai ei ole kiinnostunut).--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 07.38 (EEST)

Artikkelin mukaan ei ole tehnyt mitään merkittävää. Pois. --Esamatti1 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 13.28 (EEST)

Artikkelin mukaan on asemassa, johon sisältyy merkittävä valta ko. paikkakunnalla ja sen takia asemansa perusteella merkittävä. (Esimerkiksi Suomen presidenteistä sekä Kekkonen että Relander ovat olleet asemansa perusteella merkittäviä.)--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 07.38 (EEST)

Pieni paikkallinen lehti jolla pieni levikki ja päätoimittajan lisäksi vain yksi työntekijä. Ei luotettavia ulkopuolisia lähteita, siis pois. –Makele-90 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 20.34 (EEST)

Pienen paikallisen lehden päätoimittajalla on asemansa perusteella merkittävä valta ko. paikkakunnalla, ja silloin hän on asemansa perusteella merkittävä, käyttipä hän valtaansa tai ei, koska merkitävää on myös se, jos joku ei käytä valtaa, joka hänellä on.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 07.38 (EEST)

Yli satavuotias lehti, toivottavasti jaksaa toiset sata. Neljänneksi vanhin elossa oleva paikallislehti. Päätoimittaja tuottaa joka viikko lehden, mutta Wikipediaan hyväksytään artisteja, jotka ovat julkaisseet yhden albumin, jota myydään ehkä parhaimmillaan sen verran että prässäyskulut saadaan peitetyksi, ja sen jälkeen taiteilija jää unohduksiin. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 21.26 (EEST)

Tämä on todellakin asia, josta en osaa sanoa juuta enkä jaata. Jonkinlainen kokorajahan on asetettava, muuten kaikki omaa 100 kappaleen levikillä tulostettavaa omakustannelehteään värkkäävät "päätoimittajat" olisivat merkittäviä. Nyt levikki on 3 600 kappaletta, mutta en osaa vielä tähän hätään arvioida, onko se paljon vai vähän. Joskus ennen lehti tosiaan on ollut merkittävä, joten sen aikainen päätoimittaja todella voitaisiin jättää. Mutta nykyisin, miten on? --Jannex (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 21.31 (EEST)

Omakustannelehdet tai niiden päätoimittajat eivät ole merittäviä. --Abc10 (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 21.43 (EEST)

Kuten yllä totesin, niin rajoittaisin tässä keskustelun tilattaviin sanomalehtiin. Muunlaiset lehdet ovat niin moniaineksinen joukko, että ne vaativat oman keskustelunsa--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 07.38 (EEST).

Se toimittamansa lehti on merkittävä. Mutta päätoimittajan voi hyvin jättää uudelleenohjaukseksi lehteen, koska eipä hänestä taida olla paljoa muuta kerrottavaa olla kuin tuo päätoimittajuus. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 21.37 (EEST)

Kun tässä joskus keväällä aloitin artikkelit kai yli puolesta tusinasta vastaavasta, ehkä vähän pienemmästä ja nuoremmasta lehdestä, niin en merkinnyt päätoimittajien nimiä punaisilla linkeillä, vaikka aiemmin aloitetuissa artikkeleissa niin näkyi tehdyn. Kuitenkin nyt kun asiaa miettii, niin tämän kokoisella lehdellä tyypillisesti voi olla jotain puolen tusinaa päätoimittajaa sadassa vuodessa, ja kun lehdistä samoin ilmestyy historiikkejä tasavuosin ja uudet ja väistyvät toimittajat haastatellaan myös lehdessä kauden alkaessa ja loppuessa, niin onhan siinä lähteitäkin, kuka vaan pitää leikekirjaa. Ja samoin lehdillä on kilpailuja, mikä lehti minäkin vuonna tuottaa parhaita sisältöjä jne. Ja tätä vasten siis on ehkä vähän näköharhaa, että nämä päätoimittajat olisivat jotain täysin nobodyja, joista ei ole mitään tietoja olemassa (se on kai tuo ns. google-harha). Ja minkälainen kulttuurinen tietoisuus huokuikaan esim. Luoteis-Uusimaan sivuilta, kun sitä joskus lueskeli. Ja näin siis tämä lienee mitä suurimmassa määrin valintakysymys, johon oikeastaan en haluaisi ottaa mitään kantaa. Mutta onhan se nyt toisaalta niinkin, että tällaisessakin kunnassa, jossa lehti ilmestyy, lehden päätoimittaja kyllä on merkittävä tekijä (so. aivan yhtä merkittävä kuin Turun Sanomien päätoimittaja Turussa jne.). Ja jos kysymys olisi seudullisesta, monta kertaa viikossa ilmestyvästä sanomalehdestä, kuten Forssan lehti tai Salon Seudun Sanomat, niin silloin pitäisin merkittävyyttä jo automaattisena. Kun taas tämän jätän harkittavaksi. --Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2012 kello 21.39 (EEST)

Paitsi että muutin mieleni, ks. alla.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 06.51 (EEST)

Artisti on tuote, samoin kuin lehti. Päätoimittaja tai sen yhden ainoan albumin tuottaja ei ole. --Harriv (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 01.12 (EEST)

Ei, mutta hän on vaikuttaja ja vallankäyttäjä paikkakunnallaan asemansa perusteella. Eli suhteessa yhtä suuri valta Punkalaitumella kuin Turun Sanomien päätoimittajalla Turussa. Jos joku väittäisi, ettei Turun Sanomien päätoimittaja ole merkittävä, niin hänet naurettaisiin ulos, mutta tämähän juuri on se tosiasia, mistä tässä on kysymys. Eli ei ole mitään "pientä lehteä", koska pienellä lehdellä on omalla paikkakunnallaan yhtä suuri valta kuin suurella lehdellä suurella. --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 06.51 (EEST)

Onko kunta tässä oleellinen yksikkö? Olisiko tämä päätoimittaja epämerkittävä, jos Punkalaidun olisi liitetty johonkin Mega-Hämeen kuntaan jo ennen hänen päätoimittajakauttaan? Entä olisiko Itä-Helsingin Sanomien (jos sellainen olisi) päätoimittaja vähemmän merkittävä kuin Punkalaitumen Sanomien sillä perusteella, että Itä-Helsinki ei ole kunta, vaikka Itä-Helsingin alueella asuu huomattavasti runsaammin populaa kuin Punkalaitumella? --Lax (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 15.37 (EEST)

Voidaan mainita lehden yhteydessä. --Otrfan (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 21.37 (EEST)

Asiaa voi tarkastella myös siltä kannalta, että olemmeko, jos säilytämme tämän, vaarassa hukkua miljoonaan huonosti tehtyyn artikkeliin yhtä kuntaa palvelevien tilattavien sanomalehtien päätoimittajista. --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 22.02 (EEST)

Ei sillä ole mitään merkitystä merkittävyyden kannalta. Tarkoitus on että emme tee artikkeleita aiheista joista niitä ei pidä tehdä, ja henkilöt jotka eivät ole julkisuudessa tai muuten tunnettuja ovat yksi sellainen aihealue mistä ei pidä tehdä artikkeleita. --Harriv (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 01.12 (EEST)

Tuo on totta, se on huono peruste, eli näköjään järki kulkee klimpeissä, mutta onneksi tähänkin on vastaus. Eli itse asiassa vasta nyt hetki sittten keksin sen mistä tässä on kysymys: Punkalaitumen Sanomien päätoimittajahan on Punkalaitumella yhtä merkittävä henkilö kuin Turun Sanomien päätoimittaja Turussa. Eli merkittävyydeltään vaikuttajana rinnastuu esimerkiksi Punkalaitumen kunnanjohtajaan, siinä missä Turun Sanomien päätoimittaja Turun kaupunginjohtajaan. Silloin on merkitystä sillä, mitä meriittejä tässä asemassa henkilöllä on tai ei ole ja miten hän asemaansa käyttää tai ei käytä. Eli mikä nyt on se "pieni" lehti? Ja onko Punkalaidun merkityksetön paikka? Ja kuka sanoo, ettei henkilö olisi julkisuudessa tai muuten Punkalaitumella tunnettu? Ja kuka sanoo, että jos sinä et tunne Punkalaitumen julkisuutta, että se on joku kriteeri? Eli kyllä tämän aseman perusteella henkilö on merkittävä. Tämän kokoisten lehtien päätoimittajat voivat halutessaan tai kyetessään tai nähdessään tarpeelliseksi pyörittää koko kuntaa pillinsä mukaan, ja yhtä merkittävää on myös se, jos he eivät näin tee. Tuon kaltaisilla paikkakunnilla kuin Punkalaidun, se, kuka istuu paikallisen lehden päätoimittajan pallilla, voi vaikuttaa jopa kunnan olemassaoloon ja historian kulkuun, ja monella tuon kokoisella paikkakunnalla on vaikuttanutkin.

Eli nyt vasta hahmotin, mikä siinä mätti, kun säilyttämisen kannattajien argumentit vaikuttivat paremmin informoiduilta ja poiston kannattajien argumentit huonommin informoiduilta, vaikka itsekin paikallislehtien artikkeleja aloittaessani aiemmin tänä vuonna jätin punaiset linkit päätoimittajiin luomatta. Mutta näinhän se juuri on. Eli on kuin onkin asemansa perusteella merkittävä. --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 06.51 (EEST)

Hmm, huono peruste siinä mielessä, että maailma voidaan lopulta jakaa kuinka pieniin osiin tahansa ja todeta, että kyseinen henkilö on tuon paikan tai yhteisön sisällä merkittävä. Meidän isä rinnastuu perheen päänä vaikuttajana minkä tahansa kunnan johtajaan. Eikä kukaan voi väittää, että perhe olisi ihan merkityksetön yhteisö. Toisin sanoen meidän isä on niin merkittävä vaikuttaja meidän yhteisössä, että asemansa perusteella hän on merkittävä. Siis jos henkilö on 100 000 ihmisen joukossa tunnettu on eri asia jos henkilö on 3 000 ihmisen mielestä tunnettu tai viiden. Omien yristen tekijät perustelevat samaan tapaan yrityksensä merkittävyyttä. "Täällähän on joku Nokiakin, Suomen suurin matkapuhelinvalmistaja, miksi muka meidän yritys on epämerkittävä, sillä se on Suomen suurin vasenkätisten koirien talutushihnojen valmistaja." Itse en pidä siis merkittävänä, mutta sinänsä saatte myös artikkelin säilyttää, jos niin haluatte. Olen todennut, että nautin enemmän Wikipediasta, jos välttää poistoäänestykset ja merkittävyyskeskustelut (välillä on silti pakko kommentoida). Niissä äänestetään enemmän tunteella, kuten Alli Veivon tapauksessa. En kuitenkaan halua nostaa itseäni jalustalle, sillä samanlainen tunneäänestäjä olen itsekin. Kovin heppoiset perusteet eivät saa muuttamaan mielipidettäni tästä henkilöstä. Jos joku tuo esille, että kaveria on käsitelty merkittävästi ulkopuolisissa lähteissä, niin sitten voin vaihtaa kantaani. --PtG (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 08.58 (EEST)

Wikipediaan on kaivattu lisää kulttuuria. Olisiko tämä sitä? -Htm (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 09.51 (EEST)

Sanotaan, että logiikkaa, jos ei kukaan logiikalla tai asiaperusteilla osoita vääräksi esitettyä päättelyä.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 13.59 (EEST)

Kysymyshän on juuri siitä, että Punkalaidun olleessaan kunta on yhteisönä merkittävä, kun taas teidän perhe (todennäköisesti, vrt. seur.) ei ole, vaikka joitakin perheitä (esim. 20 perhettä, jos esim. satut kuulumaan johonkin niistä) onkin, joista Wikipediassakin artikkeleita. Eli merkittävässä yhteisössä (Helsinki - Turku - Punkalaidun) merkittävässä asemassa oleva henkilö (Mikael Pentikäinen - Kari Vainio - Juha Aro) on merkittävä (vaikka tuskin läsnäoliojoista monikaan - ainakaan minä - luultavasti ei olisi muistanut edes tuon Kari Vainion nimeä - ja itse asiassa juuri tuo Mikael Pentikäinen taitaa olla suomen puolen tusinan suurimman kaupungin lehtien päätoimittajista ainoa, jonka esim. itse muistan nimeltä, enkä edes hyvin tuntemiltani alueilta pienemmistäkään lehdistä muista kuin pari, vaikka vähintään satunnaisesti seuraan paljon suurempaa määrää lehtiä; samoin kuin en muista kovinkaan monen nykyisen kunnanjohtajankaan nimeä, vaikka jo normaalissa arkielämässä olen vuosien varrella henkilöhohtaisesti asioinut kymmenien kanssa).

Samalla kun tietysti se, että tässä asemassa - eli jonkun kunnan (meillähän ei ole ainakaan Suomessa ei-merkittäviä kuntia!) merkittävän median (myöskään lehden merkittävyydestä ei ole erimielisyyttä) päätoimittaja on asemansa perusteella merkittävä, on valintakysymys. Eli jos yhteisö päättää, että näin on, niin näin on, ja jos päättää että näin ei ole, niin näin ei ole. (Ja mitä tunteeseen tulee, niin siihen asti kunnes hahmotin tämän loogisen perustelun, olin epävarma tunneäänestäjä, mutta kun valinta perustui vain tunteeseen, niin äänestin tyhjää. Mutta kun sitten järjellä hahmotin, mistä asiassa on kysymys, niin tunne ja järki eivät enää ole ristiriidassa (vrt. Antonio Damasio: Tapahtumisen tunne), ja asia on kohdaltani selvä, ellei joku esitä hyvää järkiperustelua, miksi esittämäni perustelu olisi väärä tai Wikipedian periaatteiden vastainen.) Mutta tämä tietysti riippuu nyt myös siitä, moniko yhtyy tähän arvioon, tai kykeneekö joku osoittamaan esitetyt perustelut kestämättömiksi.

Eli kun yllä esitettiin näkemys, että "tilattavien (sanoma)lehtien päätoimittajat ovat merkittäviä" niin esitin tähän täsmennyksen, että he ovat sitä asemansa perusteella (mikäli sattuvat olemaan jonkin kunnan keskeisen median päätoimittajia), jonka täsmennyksen jälkeen saatoin yhtyä tuohon argumenttiin, johon sinällään en alkuperäisessä muodossaan pystynyt ottamaan kantaa. Mutta tämän näkemyksen kanssa saa toki olla vapaasti myös eri mieltä joko tunteella tai esittämällä perustelut, miksi näin ei ole. Mutta mieluummin toki perustelut, koska parempi kuin äänestys, on keskustelulla löydetty konsensus. --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 13.57 (EEST)

Juu, ymmärrän logiikan, mutta olen eri mieltä. Mielestäni se, että Turun Sanomien päätoimittaja on merkittävä ei tarkoita sitä, että jokainen muunkin sanomalehden päätoimittaja on yhtä merkittävä (joidenkin lehtien toimittajatkin saattavat jopa olla merkittäviä; onko silloin kaikki merkittävien lehtien toimittajat merkittäviä). Tottakai Punkalaitumen Sanomien päätoimittaja on vähemmän tunnettu henkilö kuin Turun Sanomien päätoimittaja, vaikka kuinka olisikin merkittävä henkilö omassa yhteisössään. Jos verrataan yhtyeartikkeleihin, niin meillä ohjeissakin sanotaan, että yhtyeiden jäsenet tulisi käsitellä itse yhtyeen yhteydessä. Se, että kuuluu tai on osa jotakin merkittävää, ei sinällään nosta itse henkilön merkittävyyttä. Tappinen kommentoi hyvin "... käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä." --PtG (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 14.31 (EEST)

Useimpia Wikipedian artikkelien kohteita ei ole käsitelty huomattavassa laajudessa. Useimmissa artikkeleissa ei ole minkäänlaisia lähteitä sen osoittamiseksi. Mainitsemasi pyhä teoria on kuollut kirjain, joka kaivetaan esille kun halutaan poistaa omasta mielestä turha artikkeli. Havaintoaineistoa Uudet sivut -listalla. --Abc10 (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 14.38 (EEST)

Olet siinä oikeassa, että se on jäänyt "kuolleeksi kirjaimeksi". Mutta tätähän juuri tarkoitin, kun tarkoitin, että nämä poistokeskustelut ovat usein lähinnä tunnekysymyksiä. Tässäkin ollaan ajauduttu nyt poteroihin; kannattajien mielestä tämä on merkittävä, koska levikiltään 30-kertaisen lehdenkin päätoimittaja on merkittävä. Minusta sen on aika epäloogista. Te voitte taas tappaa mun mielipiteeni sillä, että yritän vedota johonkin lakipykäliin, joita ei ole kukaan oikeasti käyttänyt ikinä. Molemmat vetävät omalla tuntumallaa, onko tämä nyt merkittävä, ja sitten valitsevat tietysti oman mielipiteensä mukaisen perustelun, joka toisen mielestä on kuitenkin kyseenalainen. --PtG (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 15.17 (EEST)

Edelleenkin tässä keskitytään vain lehteen, vaikka se, mitä pitäisi arvioida - jos siis esittämäni todistelu on oikea - on asetelma paikkakunta (so. kunta tai kaupunki) - lehti - päätoimittaja. Eli ei se lehti ole vain se ilmaisjakelulehden kokoinen läpyskä keskellä ei mitään, vaan 100 vuotta vanha instituutio ja media, jonka asema paikkakunnalla on sama kuin Helsingin Sanomien asema Helsingissä tai Suomessa tai Turun Sanomien Turussa tai Varsinais-Suomessa, ja edelleen tästä seuraten sen päätoimittajan asema Punkalaitumella on sama kuin HS:n päätoimittajan asema Suomessa ja TS:n päätoimittajan asema Turussa tai Varsinais-Suomessa. Eli onko vai ei sama ilmiö ja sama asema vähemmän merkittävä yhdellä paikkakunnalla kuin toisella? Mutta tämä, kuten merkittävyyskynnyksen asettaminen yleensäkin, on tietenkin lopulta aina valintakysymys. --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 18.07 (EEST)

Se, onko aihetta käsitelty huomattavassa laajuudessa ja onko se osoitettu artikkelissa, ovat kaksi eri asiaa. Mutta jos mielipiteitä kaivataan, niin minun puolestani Jussi voi jäädä Wikipediaan. Ei perusteluja. --Lax (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 15.56 (EEST)

Siitä voitannen olla yhtä mieltä, että luotettavat lähteet <> google, koska kaikki luotettavat lähteet kaikista aiheista eivät ole googlessa, joskin toki sekin riittää poistoon lähdeperusteella, ettei lähteitä ole osoitettu, koska lähteiden osoittamisvelvollisuus lähteiden puuttuessa on aiheen lisääjällä. Mutta jos kysymys on siitä, onko henkilö merkittävä asemansa perusteella, niin hänen asemansa on tässä tapauksessa lähteistä jo nyt ilmikäyvä fakta, josta ei ole epäselvyyttä, ja se mikä vaatii keskustelua, on vain se, onko tällaisen aseman haltija meidän mielestämme merkittävä, missä edellen kukin saa olla sitä mieltä kuin haluaa, mutta mieluummin toki perustelujen kera, jotta keskustelu etenisi.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 17.28 (EEST)

Rupesin vielä sittenkin epäilemään, onko tällaisilla päätoimittaja-artikkeleilla kuitenkaan mitään virkaa, vaikka kyseiset päätoimittajat aiheina asemansa puolesta ajateltaisiinkin merkittäviksi, kun jo mainitun Turun Sanomien päätoimittajastakaan ei näytä olevan tämän enempää sanottavaa.

Ennen kuin kirjasin epäilykseni tein kuitenkin empiirisen kokeen, jonka tulos on [tässä] (EDIT: linkki poistettu). Eli etsin samasta päätoimittajasta tietoa ensin googlella ja sitten paperilehdestä, ja niinpä vain maailma on erilainen paperilehden lukijan silmin, jos jaksaa edes yhden uutisen kaivaa esiin. Ja edelleen paperilehti opastaa myös uusien verkkolähteiden ääreen.

Mutta kuten sanottu, tämän saa yhteisö vapaasti päättää, koska suurta vahinkoa ei varmaan tule vaikka merkittävyyskynnys asettuisi ylemmäskin. Mutta google-harha siis on myös syytä muistaa, jos ja kun väitetään, ettei mitään kerrottavaa ole.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 21.15 (EEST)

Googlella ei tosiaan löydy kaikkea, mutta seuraavaksi voi miettiä sitä, että onko nuo lähteet riippumattomia. Somero-lehti varmasti kirjoittaa uudesta päätoimittajastaan, mutta jos mikään muu taho hänestä ei mitään kerro, niin mitä se kertoo henkilöstä. Ja kuten varmaan itse huomasit tällaisista henkilöistä, joiden vaikutusalue on melko pienellä alueella ja vain pieneen yhteisöön, niin ei välttämättä olekaan oikeastaan mitään kerrottavaa. Sinänsä voisikin nimenomaa kysyä, että mitä virkaa on artikkelilla, joka ei käytännössä kerro mitään uutta sinisen linkin painajalle. Päätoimittajien maininta itse lehtiartikkelissa on ihan suotavaa, ja olisiko kuitenkin järkevää, että päätoimittajat esiteltäisiin lyhkäisesti siinä yhteydessä, jos niiden elämästä ei oikeasti ole kuin parin kappaleen verran kerrottavaa. --PtG (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 21.47 (EEST)

Joo, taitaapa tämä näin olla. Kyllä tämä sittenkin menisi liikaa triviaalin puolelle.--Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 22.06 (EEST)

Pahoitteluni omituisen vuorokaudenajan synnyttämistä turhista ja turhan pitkistä kommenteista. Asiasta laajasti kertovien riippumattomien lähteiden puuttuminen on peruste, joka vaikuttaisi pätevästi kumoavan perusteluni merkittävyydestä aseman perusteella (eli onko tarkoituksenmukaista kirjoittaa merkittävästäkään aiheesta omia artikkeleita, jos lähteet jäävät vähäisiksi - so. nyt; noin puolen vuosisadan väleinhän toki ilmestyy pitäjänhistorioita). - Joskin kyllä yleensä samalle seudulle leviävissä lehdissä tavallisesti noterataan myös muitten kuin samaan konserniin kuuluvien naapurilehtien päätoimittajamuutokset, joten ei se google-harha siitäkään vielä kokonaan poistu, vaan ainoastaan lähdeharavointi pitää ulottaa useamman seutukunnan tai maakunnan sanomalehti- ja mikrofilmikokoelmiin. Eli jääköön harkittavaksi fi-Wikipedian yleisen toimituspolitiikan kannalta. (Vastaavastihan kyllä monestakaan saavutuksillan merkittävyyskynnyksen ylittäneestä takavuosien huippu-urheilijasstakaan ehkä ei ole sen enempää lähteitä ainakaan googlessa.)--Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2012 kello 13.22 (EEST)

Kannatan edelleen poistoa. Ainoa ansio pienen paikallislehden päätoimittajuus, tosin 11 vuotta jo. Sitten kun löytyy muitakin meriittejä tai pidempi päätoimittajuus katsotaan uudelleen (vrt. Raino Puottula). –Makele-90 (keskustelu) 20. heinäkuuta 2012 kello 21.15 (EEST)

Jos olisi mennyt Kallion lukioon ja esiintynyt tv-sarjan sivuosassa, niin kuolemattomuus Wikipediassa olisi jo taattu. Onko tässä nyt jotain vinoumaa jossakin?--Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2012 kello 21.32 (EEST)

On joo, ja aika pahakin. Jos saisin päättää niin ensin lähtisi kaikki lähteettömät artikkelit pois ja sitten edellä mainitsemasi. –Makele-90 (keskustelu) 20. heinäkuuta 2012 kello 21.39 (EEST)

En jaksa lukea koko rönsyilevää keskustelua, mutta kun kerran medioista on nyt kyse, minusta Wikipedia on valtakunnallinen media jonka ei tarvitse noteerata paikallista merkittävyyttä, varsinkaan jos se perustuu lähinnä asemaan. Paikallislehden toimittaja pääsee minusta Wikipediaan silloin, jos hän on jotenkin työssään poikennut tavanomaisesta paikallisjournalistisesta työtavasta, hyvässä tai pahassa. Silloin hänestä olisivat muutkin seudun mediat (maakuntalehdet, Ylen aluetoimitus) kiinnostuneet, ja hän olisi jo ainakin maakunnallisesti ellei peräti valtakunnallisesti merkittävä. –Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2012 kello 20.28 (EEST)

Mikäs on tämän merkittävyyskeskustelun lopputulos? Ainakin joitain säilyttämisen kannattajia kai on, jotka eivät ole lipuneet kannassaan riippumatta omista vaihdelleista kannoistani (viimeisin kantani kai on että "tyhjää", yhteisö päättäköön).--Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2012 kello 17.03 (EEST)

Myönnän etten jaksanut lukea kaikkea. Jos pitää ottaa neutraali linjaus niin sanoisin että kaikki Sanomalehtien liittoon kuuluvat lehdet ja niiden päätoimittajat (nykyiset ja entiset) ovat wikimerkittäviä. Liiton jäsenyys on osoitus lehden ammattimaisuudesta ja säännöllisyydestä (katso liiton säännöt 3 §). Eli kannatan säilyttämistä. PS. Tuo sääntöpykälä olisi muuten myös hyvä arviointiperuste (tai -apu) wikiin.--Nedergard (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 10.59 (EEST)

Jaa ettei ole käsitelty lähteissä? - Nyt vasta huomasin klikata linkkiä, josta näkyy, että Turun yliopisto on julkaissut henkilöstä laajan esittelyn esimerkkinä siitä, mihin tehtäviin hiostorian alalta valmisdtuneet voivat sijoittua. Eli on siis saanut julkisuutta esimerkillisenä alansa edustajana.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2012 kello 01.12 (EEST)

Vastaavia juttuja julkaistaan jokaisessa oppilaitoksessa.. Onhan se lähde, mutta ei kovin riippumaton jne. --Harriv (keskustelu) 23. heinäkuuta 2012 kello 01.29 (EEST)

Millä tavoin yliopisto on riippuvainen alumneistaan?--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2012 kello 04.55 (EEST)

Yliopisto on alumneistaan riippuvainen imagollisesti, yhteiskunnallisesti, monissa maissa ja Suomessakin yhä enemmän jopa taloudellisesti. Yliopiston tiedotuslehdessä julkaistu juttu alumnista on tehty suunnilleen samanlaisin journalistisin, korjaan markkinoinnillisin, perustein kuin juttu päätoimittajasta omassa tai samaan ryhmään kuuluvassa lehdessä. –Kotivalo (keskustelu) 23. heinäkuuta 2012 kello 07.29 (EEST)

Oli miten oli, mutta tällaiseen esittelyyn kai valitaan alumneista parhaat ja edustavimmat. Eli ei sinne ihan kuka tahansa hätäisesti maisterin paperit kokoon rääsinyt pääse.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2012 kello 13.14 (EEST)

Ylempänä esitin hatusta vetäisten yleiseen elämänkokemukseen perustuvan arvion, että tyypillisesti tämänkaltaisissa yhdelle paikkakunnalle leviävissä tilattavissa sanomalehdissä saattaa olla puoli tusinaa päätoimittajaa sadassa vuodessa. Ja kuinka ollakaan, kun lehden sivuja ja artikkelia Punkalaitumen Sanomat katsoo, niin lehti täytti hiljan sata vuotta ja Juha Aro on sen kuudes päätoimittaja. --Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2012 kello 13.11 (EEST)

Ja vähemmistö paikallislehtien päätoimittajista myös on yliopistollisen loppututkinnon suorittaneita ja edelleen vähemmistö nimenomaan lehtensä levikkialueeseen tieteellisessä tutkimuksessa perehtyneitä. Ja niin kuin tuosta julkaistujen opinnäytteiden listasta onn nähtävissä, niin abstraktit (tai nykyään koko opinnäytteet) tulevat verkkoon vain parhaista töistä eikä suinkaan kaikista.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2012 kello 13.38 (EEST)

Työn laatu ei vaikuta mitenkään siihen julkaistaanko gradun abstrakti verkossa tai nykyään koko gradu, sillä yliopistot ovat lopettamassa hiljalleen gradun paperipainoksia ja siirtämässä kaikki julkaisut verkkoon. Meillä ainakin opiskelija sai halutessaan kieltää gradun julkaisemisen verkossa. Turun yliopistonkin sivuilta löysin tällaisen ohjeen: "Julkaisemiselle ei ole asetettu arvosanarajaa. Kaikki hyväksytyt opinnäytteet voidaan julkaista yliopiston julkaisuarkistossa. ". --PtG (keskustelu) 23. heinäkuuta 2012 kello 14.43 (EEST)

Mutta se on "voidaan julkaista". Itse olen- ja vieläpä juuri Turun yliopistoa koskien - kuullut nimenomaisesti sanottavan, että julkaistuiksi tulevat parhaat, mitä käsitystä puoltaa sekin että toistaiseksi kaikkia ei julkaista. Ajallisesti tässä on luonnollisesti myös se jako tekniikan kehityksen mukaan, että vanhimmista on verkossa vain työn ja tekijän nimi, hiukan uudemmista voi olla abstrakti ja vielä uudemmista koko työ, ja kenties jossain vaiheessa, sitten kun paperiversioista joskus luovutaan, kaikki työt voivat olla verkossa.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2012 kello 14.55 (EEST)

Kehä-Sanomien päätoimittaja

Pitäisikö ilmaisjakelulehden, Kehä-Sanomien, päätoimittaja Matti Vanhanen poistaa artikkelina Wikipediasta merkityksettömänä tai peräti vain vähämerkityksisenä?

Minusta kannattaisi toimia tekstimäärän mukaan eli kirjoittaa melko paljon juttua päätoimittajista lehdestä kertovan artikkelin pohjaan ja kun juttua tulee riittävästi tai runsaasti yhdelle sivulle, ryhtyä sitten pilkkomaan. Näin ei tarvitsisi ennustaa kenenkään myöhempää merkittävyyttä. Google-näkyvyys voidaan varmistaa uudelleen ohjauksella eli tässä tapauksessa artikkelin sisältö kirjoitetaan toistaiseksi lehden yhteyteen ja päätoimittaja uudelleen ohjataan lehden artikkeliin. 212.226.67.80

Päätoimittajien merkittävyys

Pitäisi tietenkin olla ammattihistorioitsijoita määrittelemään, kenet pitäisi poistaa tähänastisten päätoimittajien luokasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_p%C3%A4%C3%A4toimittajat Jollain on levikkiä vähän, mutta terävä sanoma, jollain on pelkkä kaupallinen mainosjulkaisu ilman muuta sanomaa kuin toimituksellinen aineisto mainosten väliin, jotta mainosjakelua pidettäisiin edes vilkaisemisen arvoisena julkaisuna. 212.226.67.80 28. heinäkuuta 2012 kello 23.41 (EEST)

Johtopäätös

Keskustelu on pitkä ja rönsyilevä. Olen laskenut säilyttämisen tai poistamisen kannalla olevat selkeästi ilmaissut mielipiteet ja tullut seuraavaan tulokseen: kannanottoja yhteensä 12 kpl, joista poistoa kannatti 7, säilytystä 4 ja 1 tyhjä. Vastaavat prosentit 58,3 - 33,3 ja 8,3. Jos tämä olisi poistoäänestys, artikkeli säilytettäisiin, mutta kun ei ole. -Htm (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 16.04 (EEST)

Poisto olisi vaatinut konsensusta eli suomeksi yhteisymmärrystä. Kun sitä ei ole, säilytetään. --Abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 16.11 (EEST)

Taidetaan joutua äänestämään. --Otrfan (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 16.12 (EEST)