Keskustelu:Jauheliha

	Tämä artikkeli kuuluu Elintarvikkeet-projektiin.
	Lisätietoa projektista on projektin keskustelusivulla.

---

Molemmat ovat oikein: vähäarvoisempi ja vähempiarvoinen, ks. Kielitoimiston sanakirja. --Ulrika 10. huhtikuuta 2007 kello 19.01 (UTC)

itseasiassahan siihen sanaan en koskenut lainkaan... ehkä se oli toinen teistä ketä sitä on rukkaillut:) Kommentin jätti EeWill (keskustelu – muokkaukset).

"pakattu suojakaasuun, joka muodostuu hapen (80 %) ja hiilidioksidin (20 %) seoksesta" En tiedä mitä tuossa pitäisi oikeasti lukea, todennäköisesti "typen (80%)", mutta tuollaisenaan väite tuntuu typerältä. Suojakaasuilla suojataan lihaa hapen vaikutuksilta ja 80% happi on suorastaan paloturvallisuusriski. Samantapainen virhe on suojakaasu-sivulla, jossa happi on lueteltu suojakaasuna. –Kommentin jätti 130.188.8.11 (keskustelu)

Kyllä se on hapen ja hiilidioksidin sekoitus. Hapella on jauhelihapakkauksissa kaksi tarkoitusta. Ensiksi se toimii bakteerien toiminnan inhibiittorina, eli estää ja hidastaa bakteerien toimintaa. Toiseksi se säilyttää jauhelihan värin punaisena. Ylenmääräinen happi "pakottaa" lihan myoglobiinin pysymään hapettuneena oksomyoglobiinina, joka on lihan punaisen värin lähde. JeeJee (keskustelu) 10. kesäkuuta 2012 kello 21.09 (EEST)

Tässä on käyttäjä varmaankin sekoittanut hapen vetyyn, joka tosiaankin on paloturvallisuusriski. Kuten voi lukea esim. tästä Vety#Reaktiivisuus ja tästä Hindenburg (zeppeliini)#Lento Frankfurt-Lakehurst 3.–6. toukokuuta 1937. 85.217.22.25 21. maaliskuuta 2013 kello 04.08 (EET)

Kyllä happi aiheuttaa melkoisen paloturvallisuusriskin. --Otrfan (keskustelu) 21. maaliskuuta 2013 kello 04.13 (EET)

No kun ilmasta on 21% happea, miten voi pienessä pakkauksessa oleva aiheuttaa riskin? Vai kumoaako hiilidioksidi sen? 85.217.22.25 21. maaliskuuta 2013 kello 04.17 (EET)

Happi ei pala, mutta on edellytyksenä palamiselle. Vetykään ei pala ilman happea. Tarpeeksi happea, niin melkein mikä tahansa materiaali palaa. En kyllä usko, että yksittäinen jauhelihapakkaus kovin suurta riskiä aiheuttaa, sillä jauheliha harvemmin kipinöi (ellei sekaan ole jäänyt hevosenkengänpalasia). --Otrfan (keskustelu) 21. maaliskuuta 2013 kello 04.35 (EET)

Kemisti kun en ole en voi muuta kuin yhtyä ajatukseen että palaminen on jonkin kemiallisen aineen yhtymistä happeen. En tiedä, kenellä meistä on kompetenssia sanoa, että jokin saman faasin kaasu, edes happiyhdiste, voisi toimia mahdollisesti inhibiittorina palamiseen. Minusta tuntuu loogisesti siltä että "normaaliolosuhteissa" näin todella voi olla, mutta se vaatii tutkimustietoa näytöksi. --Höyhens (keskustelu) 21. maaliskuuta 2013 kello 04.45 (EET)

"Kyllä happi aiheuttaa melkoisen paloturvallisuusriskin."

No, kuinka paljon (lisä)happea tarvitaan? Esimerkiksi 25 kuutiometrin tilassa (joka on aika pieni) on happea yli 5 kuutiota, niin aika iso pakkaus saa olla jotta vaikuttaa hapen määrään ratkaisevasti. 85.217.22.25 21. maaliskuuta 2013 kello 04.59 (EET)

Höplää. --Höyhens (keskustelu) 21. maaliskuuta 2013 kello 05.12 (EET)

Jaa, oliko tuossa jotain väärin? Mikä? 85.217.22.25 21. maaliskuuta 2013 kello 05.55 (EET)

Sorry, luin huolimattomasti. Mutta ei paljon muutakaan. Siis kun siellä on sisällä pääosin muuta kuin sitä suojakaasua niin ei se pitoisuus paljon poikkea ympäröivästä ilmasta. Miten iso pakkauksen suojakaasumäärän tarvitsisi olla verrattuna muuhun sisältöön että siitä tulisi paloturvallisuusriski, en tiedä. Tuolla kahvihuoneessa on "Kysy mitä vain" -ösasto. Siellä voi kysyä mitä vain. --Höyhens (keskustelu) 21. maaliskuuta 2013 kello 20.04 (EET)

Lähdeviittepyynnöistä

Tässä kommentit lähdeviittepyynnöistä.

...tarkoitusta varten suunnitellulla laitteella, lihamyllyllä, hienonnettua lihaa...

Ongelmallinen lähdepyyntö. Tämä on vähän vastaava, kuin pitäisi löytää lähde sille, että kahvinkeitin on laite, joka on suunniteltu kahvin valmistamiseen. Lihamylly (joka teknisesti oikeastaan ei ole mylly siinä mielessä kuin esimerkiksi jauhomylly) on laite, jolla hienonnetaan lihaa. Jokainen liha-alalla ja lihan parissa työskentelevä tunnistaa varmasti ja poikkeuksetta lihamyllyn ja tietää sen käyttötarkoituksen, eikä erehdy harkitsemaan sille muuta käyttöä. Vastaavaan laitteeseen ei myöskään törmää missään muussa yhteydessä. Lihamylly on siis liha-alalla yhtä itsestään selvä käsite kuin kaasupoljin kuljetusalalla.

Toiseksi, kukaan ei ensin keksinyt lihamyllyä ja sen jälkeen miettinyt, mihin laitetta voisi sitten käyttää. Lisäksi lihamyllyn tekninen rakenne ei oikein sovellu muun raaka-aineen kuin lihan ja rajoitetusti muiden eläinperäisten kudosten hienontamiseen. (Itse asiassa tuo kahvinkeitin on siinä suhteessa paljon lihamyllyä monipuolisempi, että se soveltuu melkein minkä tahansa suhteellisen juoksevan nesteen lämmittämisen, jos vain sen kiehumispiste on alle 95°C.) Tästä on vain valitettavasti hieman vaikea löytää minkäännäköistä lähdetietoa, sillä liha-ala on ollut käytännön toimintaa, jossa ei ole kiinnitetty suuremmin huomiota ilmiöiden dokumentointiin. Ainoat 'dokumentit', mitä tästä voisi käsittääkseni löytää, on laitteita valmistavien yritysten tuote-esitteet, joissa tämän tyyppisiä, teknisesti toistensa kaltaisia laitteita myydään nimenomaan nimellä 'lihamylly' ja nimenomaan lihan hienontamiseen.

En myöskään näe tässä artikkelissa järkeväksi selostaa lihamyllyn toimintaa, enkä suoraan sanoen osaisi sitä täysin tyhjentävästi ja etenkään oikeilla fysiikan termeillä itsekään selittää. (Lihan jauhaminen lihamyllyllä on itse asiassa - ainakin laskelmieni mukaan - neljää eri tekniikkaa hyödyntävä prosessi.)

loudellisesti kannattavaa, ellei kauppa muutenkin itse jalosta ja pakkaa lihatuotteita myyntiin. Lihankäsitelyhuonetta taas ei kannata rakentaa, ellei myymäläsä ole palvelulinjastoa ja palvelulinjasto on kannattava vain suuremmissa myymälöissä.

Vähittäiskauppa on Suomessa äärimmäisen ketjuuntunutta ja ketjut määrittelevät, miten myymälän tuotesortimentti muodostuu ja myös sen, millainen on sen palvelukonsepti. Nämä tiedot taas ovat dokumenttien muodossa ketjujen sisäisiä asioita, mutta jälleen kerran käytännössä samat rajoitteet pätevät kaikille. Kirjallisia todisteita tälle väitteelle on siis vaikeaa saada, koska ne ovat liikesalaisuuksia. Asiasta saa empiiristä todistusta kiertelemällä myymälöitä.

Ainoa tapa, jolla tätä voisi todistella tilastojen valossa, on tutkia tuoteryhmien osuutta kokonaismyynnistä ja etenkin pakatun jauhelihan osuutta koko lihatuoteryhmän myynnistä ja ristiintaulukoida tämä myymäläkoon kanssa, jolloin saatettaisiin huomata, että suuremmissa myymälöissä teollisuuden pakkaaman jauhelihan myynti on keskimäärin hieman pienempi kuin pienemmissä myymälöissä. Tämä taas johtuu siitä, että näissä tilastoissa käytännön monopoli Suomessa on A.C.Nielsenillä, joka ei huomioi tilastoissaan kaupan itse pakkaamia tuotteita, mikä taas johtuu siitä, että näille tuotteille ei ole yhtenäistä, valtakunnallista koodijärjestelmää. Lisäksi A.C.Nielsen on erittäin kallis yritys, ja tälläisen 'nollatutkimuksen' tekeminen maksaisi pelkästään datan osalta useampia kymmeniä tuhansia euroja, joten en usko kenenkään innostuvankaan tieteellisesti tutkimaankaan asiaa, joka on alalla itsestään selvä.

Tämäkin siis on asia, joka alalla on tunnettu tosiasia, mutta jota on vaikeaa "tieteellisesti" ja lähtein todistaa.

...teollisuuden pakkaaman jauhelihan myyntiaika on seitsemän vuorokautta pakkaamisesta...

Tähän löytyi vielä viime vuonna helposti lähde lainsäädännön puolelta, mutta sen jälkeen, kun elintarvikelainsäädäntö meni uusiksi viime keväänä, meni myös lainsäädäntö (t.s. asiat eivät ole enää vanhoilla tutuilla paikoillaan). Yritin tänään etsiä sitä asetusta, jossa tämä selkeästi sanottaisiin, mutta en löytänyt kuin sen vanhan, jossa oli eri myyntiaika ja joka on sittemmin kumottu.

Uskoisin kuitenkin tähän löytäväni vielä sen oikean lähteen.

...ja jäisestä lihasta, niin että yleinen sekoitussuhde on noin 70 % tuoretta ja 30 % jäistä...

Tämäkin on aika yleinen käytäntö, mutta ei tietenkään kiveen hakattu. Ei voi sanoa, että kaikki jauhelihan valmistajat tekisivät aina näin. Lainsäädäntö ei tunne käytännölle esteitä ja sekoitussuhde on hyväksi havaittu. Dokumentointi tästäkin jää yritysten reseptiikkaan, joka jälleen kerran on yritysten sisäistä, luottamuksellista tietoa. Tässä olisikin ehkä parempi muotoilla kappale uudelleen niin, että se ei kuulostaisi luonnonlailta. -- JeeJee 20. heinäkuuta 2007 kello 21.14 (UTC)

Hmm. Tämä pohdiskelu on sinänsä verraton. Joskus käy mielessä, onko wikipedian lähteistysvaatimus kaikilta osin järkevää. Mielipiteet ovat kuitenkin lähes yksiselitteisesti sen kannalla, että lähteistys parantaa wikipedian luotettavuutta. Olen käsittääkseni ylläpitäjistä niitä harvoja jollen mahdollisesti Käyttäjä:TBonen lisäksi ainoa, jotka hirviää olla kriittisiä lähteistyskysymyksessä. Enkä hänen suullaan halua puhua. Mutta jos ostan jauhelihaa kaupasta siitä lihapalasta, jonka jauhettavaksi haluan, tiedän vain pieniä myymälöitä joissa se tapahtuu. Ehkä lakia rikkovat. Tai enhän tiedä kun en viime kevään lakiuudistuksen jälkeen ole yrittänytkään moista kauppaa. Mutta tämä artikkeli on asiantuntevasti kirjoitettu enkä tahdo tehdä lähteistyspyynnöillä kiusaa enkä häiriköidä. Wikipedian ominaisuuksiin kuuluu ja pitääkin kuulua tietty epätasapainoisuus. Jatka vain hyvää työtäsi äläkä kompastu jauhelihaan ;D --Höyhens 22. heinäkuuta 2007 kello 21.09 (UTC)

Lähdekäytäntö on pohjimmiltaan ihan järkevä, sitä en sen enempää kritisoi ja on ihan hyvä, että joku alan ulkopuolinen aina joskus kiinnittää huomiota asioihin ja herättelee meitä fakki-idiootteja ;)- alalla kuin alalla. Lähdepyyntökin on ihan aiheellinen silloin kun se on kohdistettu. Itsekin kiinnitin huomiota tuohon Käyttäjä:EeWillin lisäykseen, mutta totesin sen pitävän pääpiirteittäin paikkaansa. Tosin sanamuotoa voisi muuttaa hieman vähemmän yleistäväksi. Alkuperäinen kysymykseni koskikin juuri tuota koko artikkeliin lätkäistyä {{lähteetön}}-mallinetta. Kommentoi toki jatkossakin elintarvikeartikkeleita

En usko, että nuo pienet kaupat lakia rikkovat. Kaikki tuo "yleinen käytäntö", josta tuossa ylläolevassa sepustuksessani puhuin, on, sanottaisiinko nyt vaikka... Suomen päivittäistavarakaupasta ja etenkin elintarvikekaupasta suurin osa on kahden suuren ryhmittymän hallussa. Kuitenkin - ja onneksi - on lukuisa joukko näiden ryhmittymien ulkopuolisia toimijoita, jotka tekevät asiat juuri niin kuin itse haluavat. Leikillisesti voisi sanoa, että elintarvikekaupan tapahtumat ovat kuin luonnonilmiöitä. Ne ovat normaalijakautuneita, joten aina on suuri enemmistö, mutta myös aina se noin 5%, joka tekee asiat suuntaan tai toiseen juuri päinvastoin kuin enemmistö. Jos olet löytänyt tällaisen palvelevan pikkukaupan, niin pidä ihmeessä siitä kiinni, sillä niitä on enää harvassa, eivätkä ne pärjää ilman asiakkaita.

Se suurien kauppojen haluttomuus jauhaa haluamasi pala johtuu todennäköisesti siitä, että heidän lihamyllyjensä vetoisuus on noin 100 kg:n luokkaa ja tuollainen kilonkin pala lihaa jää sen kokoisen myllyn ruuvin kierteisiin. Kutakuinkin järkevä pienin määrä, mitä noilla myllyillä kannattaa jauhaa, on n. 10 - 15 kg. (Myllyt ovat tätä kokoluokkaa: KT:n automaattilihamyllyt). Pienemmillä kaupoilla sen sijaan on huomattavasti kevyempiä laitteita (esimerkkejä: KT:n manuaalilihamyllyt), joilla pienemmän määrän jauhaminen onnistuu paremmin. Muuten... jauheliha ei ole niin hirveän liukasta, mutta jauhettu maksa on. ;) -- JeeJee 23. heinäkuuta 2007 kello 10.01 (UTC)

tuleeko jauhelihasta bakteereja? kaverin kanssa riitaa asiasta mut mä väitän ettei tule! vastatkaa t: joku vaan Kommentin jätti 83.148.195.120 (keskustelu – muokkaukset).

Tarkentaisitko vähän tuota kysymystä. JeeJee (keskustelu) 10. kesäkuuta 2012 kello 21.02 (EEST)

Kuinka paljon teollisuus käyttää pakastettua jauhelihaa? - Se vaihtelee yleensä 5-10 % välillä kokonaismäärästä, kertoo Järvi-Suomen Portin Tapio Eeva. - 5-10 prosenttia on pakastettua lihaa, vastaa HK Ruokatalon Jyrki Sukula. - Snellman kertoi, että pakastetun lihan osuus voi olla jopa 20 prosenttia tuotteesta http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2038

Tuosta voisi vetää sen johtopäätöksen, että artikkelissa oleva luku 30% on ylimitoitettu El_Ucca 14. maaliskuuta 2008 kello 09.33 (UTC)

Jauhelihan käyttöönotto suomessa

Milloin jauhelihaa alettiin käyttää suomessa?