Keskustelu:Ivar Hast

Merkittävyys

Suomalainen upseeri eli aliluutnantti. Mainittu jossain kirjassa, mutta kirjoissa mainitaan yleensä paljon nimiä. Kyseenalaistan merkittävyyden. --Tpe1 (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 11.03 (EET)

Merkittävä historiallinen henkilö kun on kirjoitettu kirjojakin. Iivarius (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 13.30 (EET)

Hastin painuminen unohduksiin johtuu siitä, että hän lukeutui Venäjän armeijassa palvelleisiin "ryssänupseereihin", jotka puhdistettiin puolustusvoimista 1920-luvun alkupuolella. Myöhemmin häntä taas ei ole katsottu aiheelliseksi muistellla teloitusten vuoksi, ennen 2000-luvulla tehtyä uudempaa tutkimusta. Joe K. (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.27 (EET)

Korjuksen kirja ei kerro Hastista tämän lähteen mukaan, ja taksiyrittäjä Mirko Harjulan omakustannekirja käsittelee aihetta parilla sivulla. Eli Hastin merkittävyys pitäisi perustella vähän paremmin. Minusta maininta yhdessä omakustannekirjassa ei riitä osoittamaan merkittävyyttä. --Tpe1 (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 18.55 (EET)

Taksiyrittäjyyden korostaminen on aika outo retorinen kikka, kun kyseinen maisteri on kumminkin julkaissut ensimmäiset kirjansa SKS:n kautta, vaikka myöhemmin on (ymmärrettävistä syistä, kun katsoo SKS:n kustannustoiminnan nykyistä tolaa) julkaissutkin kirjansa omakustanteena. Iivarius (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 19.15 (EET)

Vaiettuja kehiin nyt kun alkaa olla Suomi 100 v. Tuo mainitu blogilähde väittää, että kirjassa on laaja henkilöhakemisto eikä vain noita seitsemää mainittua henkilöä. --Höyhens (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 19.22 (EET)

Tuossa on Google Books -linkki Korjuksen Hastia koskevaan mainintaan: [1]. Sen mukaan Hast on ollut jokinlaisena esikuvana Täällä pohjantähden alla -trilogian teloituskohtauksen sotatuomarille. Mirko Harjulan teoksessa Hastia käsitellään Kirkkonummen taistelua kuvaavassa luvussa: [2]. Lisäksi Hast esiintyy Ivar Hortlingin Kirkkonummen taisteluja kuvaavassa muistelmassa, esim. sivuilla 55-59. [3] Sama teos on myös suomennettu. Todennäköisesti Hastista kerrotaan myös muissa Kirkkonummen taisteluja käsittelevissä teoksissa. Joe K. (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 21.34 (EET)

Todennäköisyys ei vielä riitä lähteeksi. Toivoisi että Wikipediaan kirjoitetaan merkittävistä henkilöistä jotka ovat tehneet merkittäviä tekoja. Sotatuomariasian voi mainita Pohjantähtitrilogia-artikkelissa, koska nyt kerran on ollut "jonkinlaisena esikuvana". Löytyneet satunnaiset maininnat tuntuvat epätoivoiselta yritykseltä saada jotain kokoon ensyklopedisesti merkityksettömän henkilön säilyttämiseksi. --Tpe1 (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 22.32 (EET)

Komppanianpäällikkö, joka oli osallisena ainakin parinsadan suomalaisen teloituksissa. Pelkästään se tekee hänestä merkittävän hahmon Suomen historiassa. Joe K. (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.38 (EET)

Ja johtanut MacElliotin valtausyritystä. --Höyhens (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 00.04 (EET)

Joo, tämä on se kriteeri. Mutta taitaa olla neutraalia ja hyvän maun mukaista että sitä ei alleviivata määritelmälausesssa.--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 08.52 (EET)

Tuota, kun Tpe1 näytät tietävän sotilasarvon, löytänet lähteen. --Höyhens (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 00.08 (EET)

Henkilön wikimerkittävyys pitäisi tuoda esille jo ensimmäisessä kappaleessa. Nyt johdannossa mainitaan vain, että Hast oli suomalainen upseeri Venäjän armeijassa. Merkittävyyssuuntaviivoissa upseereista sanotaan, "Kenraalikuntaan kuuluvat ovat merkittäviä, everstit pääsääntöisesti eivät, elleivät ole merkittävässä tehtävässä". Määritelmälause saisi olla muodossa "oli suomalainen upseeri, joka..." ja sitten jotain tietosanakirjamerkittävää toimintaa. Pelkkä sotilasuran kuvaus ei minusta riitä. --Savir (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 14.23 (EET)

Nyt on kyse 1918 sisällissodan aikana toimineesta upseerista, jolloin Puolustusvoimia ei vielä ollut olemassa. Nuo merkittävyyssuuntaviivat eivät mielestäni päde samalla tavalla. Suuriakin joukkoja komennettiin tuolloin mitä sekalaisimmilla Venäjän armeijan aikasilla sotilasarvoilla + tietysti jääkärit. Ja mikä mahtaa olla merkittävyyskäytäntö punakaartin sotapäälliköiden kohdalla, joista lähes kaikki olivat vailla sotilaskoulutusta. Joe K. (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 17.43 (EET)

Kun merkittävyys vaikuttaa olevan sotarikosista, joista kuitenkaan ei aikoinaan ilmeisesti annettu tuomiota, vaan arvio vaikuttaisi olevan myöhemmän historiantutkimuksen antama (ks. Länsi-Uudenmaan pataljoona, jossa kaivataan tarkempaa sitaattia juuri tästä), niin parempi ehkä olla neutraali ja antaa asioiden puhua puolestaan. --Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 09.15 (EET)

Tämä on taas aikalailla rajatapaus. Sotilasarvo ollut korkeimmillaan ilmeisesti luutnantti. On ollut Sigurdsin taistelussa valkoisten alipäällikkönä ja ollut yksi Länsi-Uudenmaan valkoisen terrorin toimeenpanijoista, mutta artikkelin tämänhetkiset lähteet eivät mainitse hänen kummassakaan yhteydessä erottuneen mitenkään erityisesti. Tuo Mäkiluodon valtausyritys voisi sen sijaan tehdä Hastista merkittävän, koska siinä hän on johtanut operaatiota. Tuolla ainakin on pari sanaa tapauksesta (s. 6). Artikkelien Länsi-Uudenmaan pataljoona ja Västankvarnin teloitukset lähteenä mainittu Tauno Tukkisen kirja saattaisi kertoa enemmän Hastin roolista teloituksissa. --Risukarhi (keskustelu) 21. helmikuuta 2017 kello 14.29 (EET)

Nuo teloitukset vaikuttavat aika merkittäviltä. Tukkisen kirjaa (jota en ole tainnut nähdä) voisi konsultoida. Näistä teloituksista on mainintoja Pusulan osalta Ariman lasitehdasta ja Karl Taxellia koskevissa lähteissä, ja John O. Virtanen kertoo niistä muistelmissaan sekä dokumenttielokuvassa Punaorvot valkoisessa Suomessa ([4]).--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 08.35 (EET)