Keskustelu:Herkkutatti

Artikkeli Herkkutatti on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
21.3. – 22.4.2009	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
7. – 14.6.2009	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
4. - 18.7.2009	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Mistäs toi hepotatti-nimitys tulee? Olen kuullut sen lehmäntattia tarkoittavana mutten herkkutattia. --Höyhens 20. joulukuuta 2007 kello 10.31 (UTC)

Täydennyksistä

Laittamani viite ei tarkkaan ottaen kerro minkä lajien toukkia tateissa on, vaan vain sen että rastaat niitä syö. Toukista olisi siis kiva saada lisää infoa (olisko sienikirjassa) ? Pitäiskö tupsut ja nyppylät tuoda sukuartikkelista tännekin; kuuluuko ylipäänsä kertoa, minkä näköinen herkkutatti ei ole. --Tappinen 31. maaliskuuta 2009 kello 23.59 (EEST)

Just tätä meinasin kysyä, että mistä tuo äsken tekemäni juurikaskärpänen on repäisty? Minun sienikirjassani sitä ei mainita. Onko tuokin tieto sitä historiallista kerrostumaa? Tupsuista ja nyppylöistä voinee kai mainita, jos ne on erottava tuntomerkki johonkin muuhun lajiin. Tyyliin "herkkutatin erottaa NN:stä siitä, että sillä ei ole tupsuja ja nyppylöitä" --albval (keskustelu) 1. huhtikuuta 2009 kello 00.17 (EEST)

Emeritusprofessori Oulusta kertoo "Tatissa elävät juurikaskärpäsen toukat, useissa muissa sienissä on sienisääsken toukkia." Tämä blogin kommentoija sanoo samaa. Tupsuja ja nyppylöitä on lehmän- ja punikkitateissa. Hepotatti voisi kylläolla etymologiassa. Ja jos kivitatit on suku, miten se voi olla myös laji. No se vaan voi. --Tappinen 1. huhtikuuta 2009 kello 00.33 (EEST)

Lisäsin Havaksen viitteisiin. Eikös se ole ihan loogista, että kivitatti kuuluu kivitatteihin. Hepotattijutut saa vapaasti siirtää. --albval (keskustelu) 1. huhtikuuta 2009 kello 00.42 (EEST)

Ikävä juttu on se, että juurikaskärpänen kuuluu juurikaskärpäsiin, Anthomyiidae, ja Havaskaan ei sano että se juurikaskärpänen on juuri tuo juurikaskärpänen. (Kirja)lähteitä sille että "sääskien ja kärpästen toukkia" luulisi löytyvän; lajilleen määritys voi olla pahempi nakki. --Tappinen 1. huhtikuuta 2009 kello 23.49 (EEST)

Niin, jos hiuksia halotaan niin Havas sanoo, että "Juurikaskärpänen syö sieniä", ei "Juurikaskärpäset syövät sieniä", joten tuon voisi ajatella viittaavan lajiin. Kuvittelisi tosiaan, että lähteitä löytyy. Pistetään tarkempaan tutkintaan... --albval (keskustelu) 2. huhtikuuta 2009 kello 00.03 (EEST)

Tosin esimerkiksi tämä linkki ei puhu sienistä mitään, joten laji voi olla väärä. Pistetäänkö Havakselle sähköpostia? EDIT: Ainakin tämän ja muutaman muun linkin mukaan Anthomyiidae on juurikärpäset... --albval (keskustelu) 2. huhtikuuta 2009 kello 00.06 (EEST)

Tekemäsi juurikaskärpäsen kaveri löytyi sienestä: Prof. Walter Hackman ilmoitti maalle uuden kärpäsen Pegomya pallidoscutellata (Zett.) (Dipt., Anthomyiidae), joka oli kuoriutunut jättimalikasta (Leucopaxillus giganteus). EFHY. Hyönteisfoorumeissa vilahtelee valtava Muscidae-Anthomyiidae -heimopari; sieltä löytyi pari juurikaskärpäset -nimitystäkin, vaikka uskonin että juurikärpäset on se oikea.. Mutta joo, laita vaan Havakselle mailia jos viitsit. Otetaanko odotellessa lajinimet pois ja vaihdetaan heimoon ? Mä voin tehdä siitä tyngän, huomenna. --Tappinen 2. huhtikuuta 2009 kello 00.27 (EEST)

Joo, mitä enemmän asiaa tutkii, sitä selvemmältä tuntuu, että sieniä syövät Anthomyidae-heimon juurikärpäset, eikä juurikaskärpänen ole sientä nähnytkään. Hyllyssäni oleva Chineryn Euroopan Hyönteisopas käyttää muuten juuri tuota juurikärpäset-nimeä heimosta, joten uskottaneen että se on oikea. Muutan nyt artikkelia kuten ehdotit, jos kerran heimotyngän jaksat pystyttää. En vielä mailaa Havakselle, kun olen satavarma että löydän YO:n biogeo-kirjastosta tarkistettavankin lähteen tuolle tiedolle (se maili kun ei kuitenkaan kelpaisi viitteeksi). --albval (keskustelu) 2. huhtikuuta 2009 kello 09.42 (EEST)

Suku näyttäisi kuitenkin olevan sama kuin juurikaskärpäsellä. Ainakin [Kanadassa]. Jokohan tää alkais olla valmis ? Mitäs nyt tehtäis ?--Tappinen 2. huhtikuuta 2009 kello 23.24 (EEST)

Juu, lienee kärpästen ympärillä pörrätty tarpeeksi. Meinasin vielä lukaista tuon viitatun Beugelsdijk & al.: A phylogenetic study of Boletus section Boletus in Europe -artikkelin tarkemmin läpi ja katsoa onko siinä jotain jännää, mutta se jatko... Pistetäänkö vertaisarviointiin ja lähdetään hakemaan HA/SS-statusta, vai siirrytäänkö seuraavaan sieneen? Mulle käy kumpi vain, pitäis tässä nyt jo ainakin HA olla kasassa. Vai onko? --albval (keskustelu) 3. huhtikuuta 2009 kello 00.04 (EEST)

Keskustelusivuni kysymyksiin: Hepotatti lienee parasta ottaa pois, kun kerran lähdettä sille ei löydy. Mitä tulee ruokaohjeisiin, niin WP:EI sanoo: Wikipedia ei ole ruokaohje. Kun kirjoitat jostakin ruoka-aineesta, älä kirjoita artikkeliin reseptiä jonkin ruoan valmistamisesta. Sen sijaan kerro, mihin ruoka-ainetta käytetään, sen historiasta ja levinneisyydestä ja niin edelleen. Wikikirjastossa on reseptejä varten Keittokirja. Eli ei siis reseptejä, mutta yleistä höpinää joo. --albval (keskustelu) 1. huhtikuuta 2009 kello 00.26 (EEST)

Löysin viitteen hepo- ja kivitatille, joten jääköön esille (?) --albval (keskustelu) 1. huhtikuuta 2009 kello 00.32 (EEST)

Täsmensin liottelua (kun seuraavassa lauseessa puhutaan kuivattujen sienten liottamisesta). Onko tarpeeksi yleishöpinää puhua oikeasta paistotavasta: "Pilkotut tuoreet sienet laitetaan itsekseen pannulle, kuumennetaan kunnes nestettä irtoaa. Jos sienet aikoo pakastaa, ne nostetaan jäähtymään kun niistä itsestään irronnut neste peittää vielä sienenpalat. Jos syödään heti, paistetaan kunnes neste on kadonnut haihtunut lähes kokonaan, silloin vasta lisätään voita." Pelkään pahoin että monen suomalaisen käsitys tateista kamalan limaisina ällötyksinä tulee siitä, että niitä on ehkä jopa keitetty, tai muuten jopa hukutettu nesteeseen. Toki ongelma on isompi lehmäntateilla.--Tappinen 4. huhtikuuta 2009 kello 12.30 (EEST)

Saiskohan tuota vieläkin passiivimuotoisemmaksi: "Pilkotut tuoreet sienet laitetaan itsekseen pannulle ja kuumennetaan kunnes nestettä irtoaa. Pakastettavaksi tarkoitetut sienet nostetaan jäähtymään kun niistä irronnut neste peittää vielä sienenpalat. Heti syötäessä sieniä paistetaan kunnes neste on haihtunut lähes kokonaan, silloin vasta lisätään voita." Vai onko yhtään parempi? Minusta tuo asia sopii artikkeliin, vaikka onkin ehkä lähellä "ei ruokaohjeita" -käytännön rajalla; saahan sitä sitten muokattua tarvittaessa. Jos tuolla lisäyksellä vaikka saataisiin suomalaiset syömään tatteja... --albval (keskustelu) 4. huhtikuuta 2009 kello 16.49 (EEST)

Pistin sienisääsket työn alle hiekkalaatikolleni. Varoitanpahan vaan, ettei kukaan tee päällekäistä työtä. --albval (keskustelu) 1. huhtikuuta 2009 kello 12.03 (EEST)

Tehty! --albval (keskustelu) 1. huhtikuuta 2009 kello 23.20 (EEST)

Muut herkkutatit

Ravintokäyttöä koskeva osuus taitaa koskea käytännössä kaikkia herkkutatteja, eikä männynherkkutattia muistaakseni eritellä kauppakäytössä herkkutatista. Miksi kaikki tuo tieto on sijoitettu juuri tähän artikkeliin? Hyvää työtä kyllä, mutta esim. männynherkkutatti on melko tynkä tähän verrattuna, aivan syyttä. --217.140.234.103

Miksikäs ei - varsinkaan kun mitään yhtä herkkutatit-taksonia ei edes ole, jonka artikkeliin tiedot voisi luontevasti laittaa. Ainakin Hall et al -lähteestä otetut tekstit ja numerot puhuvat sitä paitsi juuri herkkutatista, joten niitä ei voine helposti yleistää. Mikään ei kuitenkaan estä esimerkiksi sinua lisäämästä relevantteja tietoja männynherkkutattiin. Me ei Tappisen kanssa ihan joka paikkaan sentään ehditä:-)--albval (keskustelu) 1. huhtikuuta 2009 kello 18.52 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tappisen ja minun yhteistyöllä väsäämä versio kohtuullisen usein luetusta artikkelista. Pituutta ei ehkä ole turhan kanssa, mutta ainakin tämänhetkinen lähdemateriaali on ehdytetty järkevästä infosta. Hyväksi vähän ajateltiin, mutta jos innostutaan niin voihan tuota koittaa ylemmäskin. Ruokasienestä kun on kyse, niin ruokakäyttö on aika vahvasti esillä. Kommentteja? --albval (keskustelu) 21. huhtikuuta 2009 kello 13.04 (EEST)

Onko jokaisen puun tieteellinen nimi oltava mainittuna, varsinkin kun jokaisesta on oma artikkeli? Voisiko tuntomerkit osion kuvat olla galleriana osion lopussa? Itse ehkä siirtäisin etymologian artikkelin alkupäähän, jopa yhdistäminen johdantoon (, joka on ehkäpä turhan lyhyt) voisi olla toimiva ratkaisu. Yhdistelin joitakin viitteitä. Eiköhän tämä yksi parhaista sieni-artikkeleista ole. --Lakritsa 22. huhtikuuta 2009 kello 12.30 (EEST)

Tieteellisten nimien maininta on jäänyt itselle tavaksi työpuolelta. Se tosin helpottaa myös vieraskielisten lähdetekstien lukua ja tapaa on käytetty monissa muissakin eliöartikkelissa, eli en poistaisi. Tuntomerkkiosion kuvat on sijoiteltu samoin kuin Laulujoutsen-artikkelissa, sillä sen SS-äänestyksen ja vertaisarvioinnin perusteella ihmiset vierastivat galleriaa ja pitivät juuri tuota parempana. Viitteitten yhdistelyn kumosin, sillä tarkkuudesta ei kai ole koskaan haittaa ja sivunumeroita on usein vaadittu äänestyksissä. Viitteitä ei kuitenkaan ole tolkuttomia määriä ja tieteellisestä artikkelista jonkun faktan kaivaminen on joskus todella raskasta ilman selvää paikkaa. Etymologiasta olen samaa mieltä PtG:n kanssa: johdanto on artikkelin tiivistelmä, eikä siinä sovi olla muualla tekstissä käsittelemättömiä asioita. --albval (keskustelu) 22. huhtikuuta 2009 kello 14.49 (EEST)

Laajensin johdantoa. Muutin otsikointia: muistaakseni silloin, kun on kaksi tasoa, tekstiä ei saa olla suoraan ylemmän tason otsikon alla. Nää on taas ensimmäiset ehdotukset; olisi kiva jos joku keksisi iskevämmät (varsinkin jälkimmäinen kokonaisuus -syöminen, ravinto, ruoka ?) Mykorritsasienten rihmaston laajuudesta en minäkään löydä arvioita (sienillä yleensä se voi olla senttimetreistä kymmeniin metreihin). Jos ajattelee tiheän kuusimetsän maaperaa, saattaa olla vaikeaa erottaa missä yksi sieniyksilö loppuu ja toinen alkaa. --Tappinen 23. huhtikuuta 2009 kello 07.12 (EEST)

Offtopic: Mihin tuo "kohtuullisen luettu" perustuu? Vain noin 10 lukijaa per päivä ennen tätä viime päivien muokkausintoilua. --Ras 26. huhtikuuta 2009 kello 14.08 (EEST)

Elokuussa, sienikaudella, jolloin tehtiin uusin vertailu, tämä oli fi-wikin 221. luetuin artikkeli ja kolmanneksi luetuin sieniartikkeli 6473 haullaan. Vauhti jatkui syyskuussakin. --Tappinen 26. huhtikuuta 2009 kello 18.06 (EEST)

Mielenkiintoista. Tatti näyttää maistuvan. --Ras 27. huhtikuuta 2009 kello 02.57 (EEST)

Johdanto on tosiaan hyvin lyhyt (johdannossa saisi olla kyllä enemmän tekstiä). Mutta etymologiaa siihen ei kuulu yhdistää, sillä johdannon asiat tulisi olla myös muualla artikkelissa. Melko lyhykäinen artikkeli on, ainakin suositelluksi, mutta en ainakaan itse hirveästi lisävinkkejä osaa antaa. --PtG 22. huhtikuuta 2009 kello 13.36 (EEST)

Olet oikeassa johdannon suhteen: se on jäänyt lapsipuolen asemaan, niin kuin yhteistyöartikkeleissa helposti käy. Ollaan vaan lisätty materiaalia muualle. Mahtaisko Tappinen haluta laajentaa? Etymologiasta samaa mieltä (kommentti jo edellä) ja varauksella pituudestakin, tosin artikkeleiden laadun arvioinnissa viivoitin on mahdottoman huono mittari. --albval (keskustelu) 22. huhtikuuta 2009 kello 14.49 (EEST)

Totta puhut, viivotin on hyvin huono mittari artikkelin laadukkuudelle. Sienet taitaa lisääntyä kaikki melko samalla tavalla (?), voisiko siitä kertoa jotain. Ulkonäöstä on varmaan kerrottu jo kaikki oleellinen, mutta entä rihmasto. Kuinka laajoja rihmastoja herkkutatilla on? --PtG 22. huhtikuuta 2009 kello 17.36 (EEST)

Sienten lisääntymisessä on moniakin oikkuja, mutta herkkutatti on tässä suhteessa ihan perussieni eikä sen elinkierrossa ole uskoakseni mitään erityistä. Pitänee pohtia paljonko aiheesta kannattaa mainita yksittäisessä lajiartikkelissa, kun juttu kai pääasiassa kuuluisi Sienet-artikkeliin. Joku yksi-kaksi lausetta olisi varmaan hyvä. Rihmaston laajuudesta ei ole mitään aavistusta, enkä ole myöskään lähteissä arviota nähnyt. (Onnistuukohan tuollaisten mikrometrien paksuisten säikeiden havainnointi kovin hyvin edes?) Voin toki tutkia asiaa. --albval (keskustelu) 22. huhtikuuta 2009 kello 21.12 (EEST)

Jeps, niin vähän ajattelinkin, mutta yritinpä jotain asiaa keksiä :) --PtG 22. huhtikuuta 2009 kello 22.44 (EEST)

Kirjoitin ne kaksi lausetta lisääntymisestä, ja laitoin kokoennätyksen (suomenennätyksestä, halkaisija 43 cm paino 2 kg) on niin huono lähde etten ilkeä käyttää). Jokos johdanto piisaa ? --Tappinen 24. huhtikuuta 2009 kello 14.52 (EEST)

Ainakin Etymologia-otsikko kannattaisi mielestäni korvata osuvammalla, eihän siinä käsitellä juurikaan sanan alkuperää kuin tieteellisen nimen merkityksen osalta, pääosa kappaleesta luettelee lajin nimityksiä muilla kielillä. Mielenkiintoista, mutta ei oikein etymologiaa sikäli kuin minä sanan ymmärrän? Entä miksi herkkutattia kutsutaan ruotsiksi myös Kaarle XVI Juhanan mukaan, aika jännä toisintonimi jonka perustekin olisi mielenkiintoista tietää? – Haltiamieli 22. huhtikuuta 2009 kello 18.26 (EEST)

Oikeassa olet. Onko parempaa ehdotusta kappaleen nimeksi? Itse mietin joskus, ovatko nuo nimet triviaa, mutta ajattelin tuon kuitenkin palvelevan jotain tarkoitusta. Karljohanssvampin alkuperästä en osaa sanoa, mutta totta puhut tuossakin: pakkohan se on selvittää. --albval (keskustelu) 22. huhtikuuta 2009 kello 21.19 (EEST)

"Ruotsissa sieni on kivitatti", ei kai sentään, vaan stensopp. Jos se halutaan suomentaa, sen voi lisätä sulkuihin tai stensoppin perään. --Ulrika 22. huhtikuuta 2009 kello 17.45 (EEST)

Hyvä huomio, korjataan. --albval (keskustelu) 22. huhtikuuta 2009 kello 20.58 (EEST)

Olispa hienoa, kun joku osaisi translitteroida myös bielyi grib ja sama baskiksi, ja nuo kiinalaiset nimet (olivat lähteessä englanniksi). Kaarle Juhana yritti tattien viljelyä muistaakseni tuon ruotsalaisen lähteen mukaan. Pohdin johdantoa. Rihmaston laajuus voisi löytyä jostain mykorritsajutusta. --Tappinen 22. huhtikuuta 2009 kello 21.23 (EEST)

Peruskouluruotsini vähän yskii, mutta: Svampen har fått sitt namn efter kung Karl XIV Johan som var mycket förtjust i denna svamp ja Soppen har fått sitt namn efter Kung Karl XIV Johan som uppskattade den mycket och lät odla den Eli sieni on saanut nimensä kuninkaan mukaan, sillä hän piti niistä paljon ja kokeili niiden viljelyä (?) Riittääkö ja onko oikein suomennettu? Olisi hyvä jos Tappinen ehtis katsoa rihmaston. Johdanto pitää tosiaan yhden tyypin tehdä (ensin), komiteatyöllä siitä ei tule mitään. Stensopp on nyt fiksattu. --albval (keskustelu) 22. huhtikuuta 2009 kello 21.31 (EEST)

Muuten oikein mutta jos halutaan sanatarkasti, niin hän "viljelytti" niitä, eli hän teetätti työn jollakulla, mikä lienee kuninkaan kohdalla luonnollista. Mutta kyllä tuokin kelpaa, puhutaanhan usein että joku "rakensi talon" vaikka ei ole sormillaan laastilapioon tai vasaraan koskenut. --Ulrika 22. huhtikuuta 2009 kello 22.50 (EEST)

Miksi sitten Hallin kirjan sivulle s. 26 viitataan kahdessa kohtaa? Eikö tämän nyt edes voisi yhdistää yhteen viitteeseen, jos ei vierekkäiset sivut kelpaa (, mitä on edellytetty minulta Lapinjärvi-artikkelin kanssa). Jos joku nyt haluaa tarkistaa lähteen, niin ehkä hän voi katsastaa kolme sivua yhden sijaan. Erityisesti, kun artikkelissa on käytetty kahdelle sivulle viittaamista muualla. Ja tieteellisistä nimistä sen verran, että oltaisiin edes johdonmukaisia ja laitetaan myös kaikkiin muihin kohtiin (esim. muutamia sieniä löytyy ilman tieteellistä nimeä). Voisiko myös miettiä kielitiedemallineiden käyttöä, kun on käytetty vieraskielisiä ilmaisuja, kuten polizia forestale? --Lakritsa 22. huhtikuuta 2009 kello 18.31 (EEST)

Koska viitteen Hall, s. 46 asia on sivulla 46 ja Hall, s. 46–47 asia jakautuu molemmille sivuille. Minä en näe viitteiden yhdistämisestä edelleenkään hyötyä, päinvastoin. Mitä tarkempi viitteistys, sen helpompi tieto on löytää, eikä viitteitä edes ole kovin paljoa. Ja yhdistämisen rajanveto on vähän kinkkistä, miksei sitten pistettäisi yksinkertaisesti Hall, s. 1–53, siinähän ne olisi kaikki yhdistetty? Lapinjärvestä en muuten äkkiä tällaista ohjetta löytänyt. Mitä tulee muihin kohtiin, olet oikeassa: lisään {{k-it}}-mallineen ja yhdenmukaistan tieteelliset nimet. --albval (keskustelu) 22. huhtikuuta 2009 kello 20.58 (EEST)

Noh, jos yleinen käytöntö on olla viittaamatta samaan kohtaan yhdellä viitteellä, niin ok, en valita siitä enempää. Johdannon laajentamisen jälkeen olisin itse valmis äänestämään tämän hyväksi artikkeliksi, jotenkin pituus - vaikka aihe on mitä on - ei riitä mielestäni suositelluksi. Laitan kuitekin muutamat wikitykset vielä. --Lakritsa 22. huhtikuuta 2009 kello 21.30 (EEST)

Joo, en tiedä käytännöistä, mutta tää viittaustapa on vaan eniten mun mieleen:-) Vähän hakusessahan nuo viittauskäytännöt edelleen ovat (älkää edes aloittako lause- ja kappaleviitteistä). Kiitos kommenteisasi ja muokkauksistasi! --albval (keskustelu) 22. huhtikuuta 2009 kello 21.34 (EEST)

Muutin etymologia-luvun otsikoksi "Nimitykset eri kielissä", mikä vastaa sisältöä nähdäkseni paremmin, ja lisäsin venäjän- ja baskinkieliset nimet. Venäjän sana merkitsee tosiaan valkeaa sientä, mutta baskin sanan merkityksestä ei ole hajuakaan, kopsasin sen vain baskinkielisesta wikistä. Kiinan saa hoitaa joku muu.--Tanár 22. huhtikuuta 2009 kello 22.10 (EEST)