Keskustelu:Helvi Hämäläinen

Kuva

Kahvihuonekeskustelun Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)#Onko_artikkelin_'Helvi_Hämäläinen'_kuvassa_kirjailija_Helvi_Hämäläinen? perusteella estin wikidatasta tulevan kuvan näkymisen täällä. Saattoi olla hätiköityä. Pitäisikö odottaa museoviraston vastausta? Ainakin kuvateksti lienee väärin. --Tappinen (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 10.48 (EEST)

Keskustelun edetessä kuvan tietojen virheellisyys taisi saada tukea, mutta nyt samaa kuvaa näkee edelleen muissa wikeissä. Pitäisi kai lisätä huomautukset keskustelun tuloksesta commonsin kuvaan ja vaihtaa muissa wikeissä kuva sen mukaisesti. Wikidataan Käyttäjä:Ochs tuossa keskustelussa lupasi yrittääkin korjausta. --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 11.03 (EET)

Ochsin tekemä korjaus olikin näköjään kumottu, ja kun korjasin uudestaan, niin huomasin, ettei wikidatamuokkauksiin saa ainakaan oletuksena muokkausyhteenvetoa. Niinpä lisäsin linkin keskusteluun ja perustelut wikidata-itemin, commonsin kuvan ja eri interwikiartikkeleiden keskustelusivuille sekä edelliisen wikidata-kumouksen tekijän keskustelusivulle.--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 12.05 (EET)

Rahikaisen artikkeli

Esko Rahikaisen artikkelin uusi linkki on tässä. Se on kirjoitettu ilmeisen rennolla kädellä. Helsingissä ei tietääkseni ole ollut Lapinlahden yhteiskoulua vaan kyse on muiden lähteiden perusteella Helsingin Uudesta Yhteiskoulusta, joka sijaitsi Kruununhaassa. Isän kuolinvuodeksi sanotaan toisissa lähteissä 1920, joten Liukkosen ilmoittama on mielestäni luotettavampi. Rahikaisen korvaamista muilla lähteillä kannattaa harkita. --Abc10 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 09.36 (EET)

Herää kysymys, kuoliko isä ennen muuttoa Haminasta Helsinkiin vai sen jälkeen, ja minä vuonna muutto tapahtui? Outo Rahikaisen artikkelissa on myös: "tytär Ester, josta 1934 tuli ensimmäinen miss Eurooppa, sai isänsä sukunimen äidin mentyä naimisiin faktori Armas Toivosen kanssa." "Isänsä" p.o. kai "uuden isäpuolensa". Kirjoitusvirheitäkin Rahikaisella on, joten tutkijoiden kirjoitukset, jotka eivät ole käyneet läpi asianmukaista tarkastusta, ovat kyllä usein soopaa (vrt. keskustelu Runsaan kartanon keskustelusivulla). --Abc10 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 09.49 (EET)

Silti olet itsekin viitannut Rahikaisen kirjoituksiin monissa muissa artikkeleissa. Minulla on hyllyssä Ritva Haavikon Hämäläinen-elämäkerta ja myös Rahikaisen "Tie Härjänojaan" (oik. pitäisi olla "Härjänojalle", vertaa nettijulkaisunakin olevaa kirjaa "Alastarolla, Ylistarossa"). Voin niistä koettaa tarkistaa nuo perusfaktat jokus kun ehdin, koska muistan että elämäkerrassa ainakin oli koulu ja isän kuolema tarkasti selostettui. Jos tutkijoiden julkaisuissa on virheitä, ne käsitellään tietenkin tapauskohtaisesti niin kuin nyt tässä olet oikein tekemässä, eikä tietenkään niin, että riennettäisiin poistamaan kaikkia muidenkin tutkijoiden julkaisuja. Tiina miettisen tunnetun kustantajan julkaisemasta kirjasta Tasavallan juurewt kyllä myös löytyy virheitä. Siellä oli virheellisesti sekoitettu Halikon Breidilän Lautela Someron Lautelaaan, mikä selviää, jos lukee toisen kirjoittajan tekemän sukutaulun, joissa niissäkin on kuitenkin virhe, jos vertaa tietoihin Halikon historioissa, joista käy ilmi, että presidentti Niinistön isoisä ei ollut talollinen Halikon Breidilän Lautelassa kuin ehkä myöhäisessä vaihreessa, vaan paljon pidemmän aikaa Halikon Joensuun kartanon Kumion ulkotilan vuokraaja. Eli kaikkiin lähteisiin siis kuluu normaali lähdekritiikki. - Myös niin päin, ettei myöskään julisteta lähdettä kelvottomaksi sitä näkemättä. - Samaan aikaan kun iltapäivälehtien julkkisjuoruista ei koira perään hauku. --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 10.06 (EET)

Tuossa artikkelissa muuten myös tuo "Härjenoja" on väärin. Siitä on taitettu peistä aiemminkin, nimi on aiemmin esiintynyt virallisesti esimerkiksi maarekisterikylän nimenä, mutta on vastoin nykyistä oikeinkirjoitusta (ellei sitten olisikin murremuotoon perustuva, mutta se olisi oman tutkimuksensa aihe, jollaista en tiedä, että olisi).--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 10.12 (EET)

Odotinkin vastaukseksi juuri sinun pitkäproosaasi. On kohtuutonta pilkata minua vanhoista synneistä, kun vasta nyt huomasin mitä puutaheinää hän kirjoittaa. Joku aiheeseen perehtyneempi löytää varmaan lisää. Lisensiaatti ja Yliopistonkirjaston kirjastonhoitaja ei osaa kirjoittaa edes Kruununhaan nimeä oikein. Tapauskohtaisesti arvioiminen ei kuulu Wikipedian kirjoittajien työhön, vaan jos lähde osoittautuu virheelliseksi, se on hylättävä. Olet aika usein täysin kritiikitön, etenkin aiheissa jotka ovat ilmeisen lähellä sydäntäsi, kuten mainittu kartanoartikkeli. Härjenojasta en ole puhunut mitään, joten älä osoittele minua. --Abc10 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 10.35 (EET)

No tässähän tapauskohtainen arvionti ja hylkääminen ovat sama asia, eli en näe tässä ristiriitaa. Yhtä lailla Rahikaiselta on julkaistu pitkä rivi kiitettyjä kirjoja suurilta kustantajilta. - Ja vastaavasti, ettei esim. kirjoja nykyään enää nykyään välttämätä kustannustoimiteta suurillakaan kustantajilla, näkyy erittäin tunnettujen ja varmasti pätevien tekijöiden töistä yhtä lailla jatkuvasti. Härjenojalla en myöskään osoitellut sinua vaan Rahikaisen artikkelia osoittamalla siitä yhden virheen lisää jo osoittamiresi tueksi, eli tuin näkökantaasi tässä tapauksessa. Enkä myöskään pitäisi itseäni kritiikitömänä, koska koko ajan olen korostanut pelkkiä tosiasoioita. Jos tosiasiat eivät miellytä, niin se on kai sitten tosiasioiden vika. Wikipedian kuitenkin tulisi olla neutraali.--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 10.48 (EET)

Tiedätkö mitä varten kustannusyhtiöissä on kustannustoimittajia? Olen toistuvasti eri yhteyksissä sanonut, että kustannusyhtiöiden julkaisut ovat aivan eri asia kuin omakustanteet ja tarkistamattomat tekstit, kuten tämäkin Rahikaisen. Kustannustoimittajat käyvät höperöiden tutkijoiden tekstit läpi, korjaavat ilmiselvät virheet ja epäjohdonmukaisuudet, pahimmassa tapauksessa kirjoittavat sekavan tekstin liki kokonaan uuteen uskoon, vain siksi että aihe on kiinnostava ja korkeammalla taholla uskotaan sen myyvän. Valitettavasti suomalaisessa kustannusmaailmassa ei kirjan tietosivulle ainakaan vielä merkitä kustannustoimittajaa. Toisinaan kirjoittajat mainitsevat hänet alkusanoissaan, ja se on vähintä mitä voi tehdä. – Kaksi viimeistä lausettasi eivät avaudu minulle, miten ne tähän liittyvät, kun minähän tässä juuri tosiasioita peräänkuulutan. --Abc10 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 14.24 (EET)

Edellleenkin on kysymys normaalista lähdekritiikistä. Lähdekritiikki tarkoittaa juuri sitä, että lähteitä käytetään kriittisesti. Ymmärtääkseni tuo mitä teit tämän keskustelun aloituksessa on juuri tuota normaalia lähdekritiikkiä. Juuri tällaisia lähteiden mahdollisia ristiriitaisuuksiahan on selvitetty artikkelien keskusteluissa maailman sivu, ja parhaimmillaan niillä saadaan artikkelin lähteistys ja tiedot luotettavasti, objektiivisesti ja läpinäkyvästi varmistettua. Jos Rahikaisen jossain tilatussa kirjoituksessa mahdollisesti löytyy jokin yksittäinen virhe (sekin pitää vielä tarkistaa), niin ei se tee hänestä tutkijana epäluotettavaa, eikä edes hänen omakustanteistaan. Jos tekee Rahikaisesta kirjastohaun, niin luultavasti tulos on se, että hän toimittanut suuruusluokaltaan saman määrän luotettavien kustantajien julkaisemia julkaisuja mitä on kirjoittanut. Tässäkin on hyvin mahdollista lähettää kirjoituksen julkaisijalle palautetta, jos kirjoituksesta löytyy virheitä (kunhan nyt ensin ehditään tehdä se vertaus muihin lähteisiin). Julkaisuhan kai on hämäläisen runokyläkunnan kaupunginkirjasto. Itse en nyt vieläkään ehtinyt kävellä kahta metriä kirjahyllylle, mutta jossain vaiheessa ehkä ehdin. On hienoa että tätäkin artikkelia nyt hiukan kehitetään, vaikka tuo naisten päivän viikko kilpailuineen jo ehti mennäkin. --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 18.27 (EET)

Asiassa on tartuttu toimeen jo ennen kuin ehdit kirjoittaa ensimmäistä kirjainta tähän keskusteluun. --Abc10 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 19.18 (EET)

Olen nyt tässä huomauttanut Rahikaisen kirjoituksen ongelmista, ja toivottavasti tulevat kirjoittajat ottavat sen onkeensa. Miksi käyttää huolimattomasti suhaistua tekstiä, kun on olemassa luotettavien kustantajien julkaisemia tietolähteitä. --Abc10 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 19.18 (EET)