Keskustelu:Helsinki

Artikkeli Helsinki on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
22.6.–14.8.2004	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
2.–9.5.2005	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
21.12.2005–12.1.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
12.–28.1.2006	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
27.6.2006–13.7.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
13.–22.7.2007	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)
7.2.–4.3.2016	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
4.–18.3.2016	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
29.6.–21.7.2023	Laatuarviointi		Hyvä artikkeli	(ikilinkki)

---

Helsinki-nimen alkuperä

En tiedä, kuuluuko tämä kommentti juuri tänne...

Siirsin tekstin Kunta-sivun keskusteluun. Kahkonen 18:17 elo 22, 2004 (UTC)

Olisiko kenelläkään tietoa Helsinki-nimen alkuperästä? Luin siitä joskus mutta en muista aiheesta enää mitään. Quirk 10. maaliskuuta 2005 kello 20:34:12 (UTC)

En minäkään muista tarkasti mutta viikinkeihin se ymmärtääkseni liittyi--Altair 16. elokuuta 2005 kello 18:38:48 (UTC)

Käsittäkseni sillä on tekemistä Ruotsin Helsingborgin ja Tanskan Helsingørin kanssa. Höyhens 14. tammikuuta 2006 kello 11.59 (UTC)

Ruotsin Helsingborgista oli muuttanut väkeä Helsinkiin sen perustamisen jälkeen. He toivat nimen Helsingborgista, mutta muuttivat sen muotoon "Helsingfors". Jotain tällaista minä olen kuullut ja kuvitellut. 'Pertsa 19. helmikuuta 2006 kello 15.12 (UTC)

Ei perustamisen jälkeen ainakaan. Alue Vanhankaupunginkosken ympäri, johon kaupunki alunperin perustettiin, kuului silloin Helsingin pitäjään, (Helsinge socken, nykyään Vantaan kaupunki). Vantaanjoki oli silloin "Helsinge å" ja siten koskesta tuli Helsinge fors, joka ajan mukaan supistui "Helsingfors:ksi". Suomeksi kaupungin nimi säilyi samana kun pitäjän. Pitäjän nimen alkuperä vaipuu historian hämärään. On esitetty että Ruotsin Hälsinglandista olisi tullut aikanaan uudisraivaajia. Toisaalta sanan helsing- alku lienee "umlaut"- tyyppinen muoto sanasta "hals" joka esimerkiksi voi tarkoittaa kapeikkoa. (vrt. "Merenkurkku") Ainakin tänä päivänä, ja oletettavasti 1500-luvullakin, koski muodosti tämmöisen, joen olleessa ylempänä leveämpi, miltei lampi. Sama sanamuoto toki kun esim. Hälsingborgissa ja Hälsinglandissa.

Helsingin nimen alkuperästä on esitetty monia teorioita. Asiasta on noin kolmen sivun verran tekstiä Helsingin kaupungin vuonna 1970 julkaisemassa kirjassa Helsingin kadunnimet. Varmaa on ainakin, että pitäjän nimenä Helsinge (myös muodossa Helsingaa) oli käytössä jo 1300-luvulla, kauan ennen kaupungin perustamista, ja tutkijoiden mukaan se on alun perin joen nimi. Kuten edellä jo todettiin, se johtunee ruotsin sanasta hals, joka tarkoittaa kaulaa, mutta myös kapeikkoa. Sen johdannainen hälsing lienee tarkoittanut tällaisella paikalla asuvaa henkilöä ja esiintyy monessa muussakin paikannimessä, kuten Ruotsin maakunnan nimessä Hälsingland sekä Juutinrauman kapeimman kohdan molemmin puolin olevien kaupunkien nimissä Helsingborg ja Helsingør. Helsingin pitäjän nimi johtuu kuitenkin vanhan, muun muassa Pietari Brahen eräässä asiakirjassa mainitseman perimätiedon mukaan Hälsinglandista joskus keskiajalla tulleista uudisraivaajista. Se oli tosin kirjoitettu satoja vuosia heidän oletetun maahantulonsa jälkeen, mutta silti myöhemmät kielitieteilijätkin ovat pitäneet sitä todennäköisenä, pitkälti eräästä puhtaasti kielihistoriallisesta syystä: ruotsin kielessä ei tuollaista ns. i-äänteenmukautumista (omljud) a=>ä kuten hals=>hälsing, esiinny enää noin vuoden 950 jälkeen muodostetuissa uudissanoissa eikä pidetä todennäköisenä, että Uudenmaan rannikolla olisi puhuttu ruotsia jo niin varhain. Toisaalta sanalla hälsing on myös merkitys "nuori uroshaahka", eikä ole täysin mahdotonta, että Helsingin nimi johtuisikin siitä. -KLS 2. syyskuuta 2010 kello 12.16 (EEST)

Kappaleessa Helsingin talous kerrotaan ensin teollisuudesta ja missä on ennen ollut tuotantolaitoksia jne, mutta lopuksi todetaan: "Helsingissä tapahtuu kuitenkin edelleen noin 20 prosenttia koko maan varkausrikoksista". Miten tuo loppulause liittyy mihinkään edellä mainittuun? DotDash 21. syyskuuta 2006 kello 13.21 (UTC)

Koko arkkitehtuurista kertova luku pitäisi perata. Siellä on sekaisin jaottelua vuosilukujen perusteella ja tyylisuuntien perusteella, mainitut esimerkit eivät aina osu edes kohdalleen. Tyylisuunnat eivät mene kronologisesti järjestyksessä. Lahtiol 23. helmikuuta 2008 kello 18.00 (UTC)

Katso myös mallineet

• Miksi tässä on kaksi mallinetta, joissa on melkeen samat tiedot? Siis helsingin lähikunnat ja uudenmaan kunnat. Tuleehan toisesta lisätietoja, että juuri nämä ovat lähikuntia, mutta ne pidentävät sivua ikävästi, kun eivät tuo kunnolla lisätietoja. Mielummin vaikka kirjoittaa tekstiksi että nuo ovat lähikuntia, kuin tuollainen iso ja kömpelö malline. Varsinkin kun tämä on ehdolla suositelluksi, pitäisi ulkonäköön kiinnittää huomiota. :) – linnea 2. toukokuuta 2005 kello 20:45:59 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Sivu on ollut kesällä 2004 ehdokkaana suositelluksi sivuksi, mutta tuli silloin hylätyksi. Sivu on siitä paljon parantunut, ehkä nyt siinä olisi ainesta suositelluksi. Artikkelia voi myös verrata artikkeliin: Vantaa, josta tuli suositeltu artikkeli. --Trainthh 21. joulukuuta 2005 kello 00:12:06 (UTC)

Sivu näyttää hyvältä, loppuosiossa ystävyyskaupungin kohdalla, kuvien takia?, kahdessa rivissä seitsemän muokkaa -linkkiä. Jugend -linkki menee nyt perille. Museovirastosta pitäisi tehdä artikkeli. --Jabamula 21. joulukuuta 2005 kello 01:33:14 (UTC)

Eiköhän terveydenhuollen mainita sen kattavuudesta ole todella yliampuva. Oman laajahkon kokemukseni mukaan Helsingissä on ehdottomasti maamme kehnoin julkinen perustervydenhoito. Tietenkin yksityisesti ja rahalla saa, mutta se ei ole julkista. Olisiko syytä kirjoittaa realistisesti. Alexius Manfelt 21. joulukuuta 2005 kello 08:21:22 (UTC)

Tämä on jo lupaava artikkeli. On ehkä itsestäänselvää, että ministeriöt, eduskunta, valtioneuvosto ja ulkomaiden suurlähetystöt sijaitsevat Helsingissä, mutta pitäisikö kuitenkin jossakin kohtaa tuoda esille Helsingin roolia pääkaupunkina ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Kulttuurin kohdalla tulisi erikseen mainita teatteri ja kuvataiteet, sillä Helsinki on niiden osalta Suomessa poikkeuksellisen merkittävä. Tilastojen kohdalla kerrotaan, että "Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa." Olisi mielenkiintoista tietää miesten ja naisten suhdeluku. Myös ikäjakauma olisi kiinnostava tieto. Noita ystävyyskaupunkeja taitaa olla enemmänkin? --Cuprum 21. joulukuuta 2005 kello 11:50:45 (UTC)

Työpaikoista, yrityksistä ja taloudesta tarkemmin jotakin. Väkiluvun kehityksen käppyränä jos sais. --Aulis Eskola 2. tammikuuta 2006 kello 15:42:40 (UTC)

Talouden ja väestön panisin omiksi kappaleikseen ja tilastotiedot hajoittisin muihin kappaleisiin. -Samulili 8. tammikuuta 2006 kello 18:18:03 (UTC)

Yllä mainittuja kohtia ja aiemissa kahdessa äänestyksessä mainittuja puutteita ja muutakin on tullut hiottua. Pahiten on vielä elinkeinoelämä/talousosa kesken, sillä on vaikea löytää lähteitä jotka käsittelisivät Helsinkiä erillään Helsingin seudusta (paitsi työpaikkojen osalta). Väestöosaa olisi tarkoitus vielä laajentaa hiukan ja tehdä se pyydetty käppyrä. Osaisiko joku löytää vapaan kartan (vaikka vanhankin historiaosaan) tai satelliittikuvan? Entä onko vielä muita puutteita vai pannaako kohta jo äänestykseen? Trainthh 10. tammikuuta 2006 kello 23:29:03 (UTC)

Kaupunginosat ja osa-alueet sekaisin

Onkos noille kaupunginosat-aliotsikon alla olevassa listassa esiintyville kaupunginosien osa-alueille (esim. Itäkeskus, Putila, Vartioharju ja Myllypuro, jotka kaikki kuuluvat Vartiokylään) joku syykin vai pitäisikö se lista kaventaa vain noihin 52:een viralliseen kaupunginosaan? --MFantti 31. tammikuuta 2006 kello 19.33 (UTC)

54 virallista kaupunginosaa on liian vähän, eivätkä Puotilassa tai Myllypurossa asuvat hahmota asuvansa Vartiokylässä tai ruoholahtelaiset Länsisatamassa. Eli mielestäni pitää olla tarkempi luokittelu ja koska ollaan tekemässä tietosanakirjaa pitää ottaa kaikki osa-alueet mukaan, vaikka saattaakin näyttää pitkänä kömpelöltä. Kaupunginosia Helsinkiin ei muuten tule lisää vaan jos rakennetaan uusi alue, niin siitä tulee sen kaupunginosan missä alue sijaitsee osa-alue. Pitäisi muuten miettiä onko puolipisteet oikea merkki osa-aluiden välissä vai pitäisikö muuttaa joksikin muuksi? --O-VMikkelä

Kartassa on todellakin sekoitettu kaupunginosat ja osa-alueet. Vielä 2008 Helsingissä oli 54 kaupunginosaa, ja vuoden 2009 alueliitoksessa niitä tuli 5 lisää eli kaupunginosia on nyt 59. (http://ptp.hel.fi/ptpa/default.aspx) Se, että ihminen kokee asuvansa muualla kuin asuu, ei muuta kaupunginosien nimiä tai rajoja. Jalava 91.153.229.52 23. joulukuuta 2009 kello 14.41 (EET)

Miksi Helsingin sivulla alueliitoksista puuttuu mm. Puistola (v. 1946) ja uusin Sipoon valtaus? Kommentin jätti 88.112.86.93 (keskustelu)

Arkistoitu vertaisarviointi, osa II

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielestäni tämä artikkeli ansaitsisi suositeltu-tilan. En ole itse muokannut artikkelia, mutta jos tulee hyviä ehdotuksia voin parhaani mukaan muokata artikkelia :) Rogerpe 27. kesäkuuta 2006 kello 17.26 (UTC)

Punaisia linkkejä voisi vähentää. --MiPe ^(wikinät) 27. kesäkuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

Valitan aina kuvituksesta joten valitan nytkin: se voisi olla parempi, vaikkei huono olekaan -- äänestäisin nyt jo puolesta. 'Pertsa 28. kesäkuuta 2006 kello 13.30 (UTC)

Kannattaa lukea kommentit, jotka annettiin edellisen äänestyksen aikana. Niitä ei ole kaikkia toteutettu, eli kulttuurista voisi kirjoittaa lisää, vaikka Turun ja Pietarin tapaan. --Trainthh 30. kesäkuuta 2006 kello 20.11 (UTC)

Ni. Vantaa ja Pariisi menettivätten lähinnä kulttuurin vuoksi ss-statuksensa. Ja (nykyään jo sekavalta tosin näyttävä) Saint Louis ei saanut yhtään puoltoääntä aikoinaan. t. --Höyhens 7. heinäkuuta 2006 kello 18.11 (UTC)

Kulttuuri menettelee, mutta saisi olla laajempi. Aaroms 30. heinäkuuta 2006 kello 16.38 (UTC)

Komppaan edellisiä. --[[Käyttäjä:Kouluhai|Koul<fontulee hyviä ehdotuksia voin parhaani mukaan muokata artikkelia :) Rogerpe 27. kesäkuuta 2006 kello 17.26 (UTC)

Punaisia linkkejä voisi vähentää. --MiPe ^(wikinät) 27. kesäkuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

Valitan aina kuvituksesta joten valitan nytkin: se voisi olla parempi, vaikkei huono olekaan -- äänestäisin nyt jo puolesta. 'Pertsa 28. kesäkuuta 2006 kello 13.30 (UTC)

Kannattaa lukea kommentit, jotka annettiin edellisen äänestyksen aikana. Niitä ei ole kaikkia toteutettu, eli kulttuurista voisi kirjoittaa lisää, vaikka Turun ja Pietarin tapaan. --Trainthh 30. kesäkuuta 2006 kello 20.11 (UTC)

Ni. Vantaa ja Pariisi menettivätten lähinnä kulttuurin vuoksi ss-statuksensa. Ja (nykyään jo sekavalta tosin näyttävä) Saint Louis ei saanut yhtään puoltoääntä aikoinaan. t. --Höyhens 7. heinäkuuta 2006 kello 18.11 (UTC)

Kulttuuri menettelee, mutta saisi olla laajempi. Aaroms 30. heinäkuuta 2006 kello 16.38 (UTC)

Komppaan edellisiä. --[[Käyttäjä:Kouluhai|K<font color="#9an juuri tuo 686. Kuka löytää jonkun luotettavan lähteen mistä oikean tiedon saisi? Itselläni kun ei suhteellisuudentajukaan nyt mitään sano tässä. Ruotsinkielisessä wikipediassa puolestaan lukee 500, että aika sekavaa tämä. --MattiKt 25. tammikuuta 2007 kello 15.47 (UTC)

Ei kun joo, kysehän onkin vaan tuon meripinta-alan laskemisesta, koska maapinta-alathan on kaikissa aika lailla samat. Voisi siis ajatella ennen kuin tekee muutoksia. :) Mutta löytääkö joku tohon jotain "virallista" lähdettä? --MattiKt 25. tammikuuta 2007 kello 15.56 (UTC)

Maanmittauslaitos lienee tarpeeksi virallinen? Kuntien pinta-alatiedot löytyy täältä. - Samuli 8. lokakuuta 2007 kello 21.48 (UTC)

Helsinki latinaksi

Ei taida olla perusteltua mainita Helsinkiä latinaksi? Vai kuinka monta latinaa äidinkielenään puhuvaa helsinkiläistä kaupungissa asuu? Mielestäni latinan voisi laittaa pikemminkin Wikisanakirjaan, vai joko siellä on, eli kerrotaan mikä on minkäkin kaupungin, kylän, vesistön tms latinan kielinen nimi? –– Evakonpoika 28. helmikuuta 2007 kello 19.43 (UTC)

Sen sijaan lienee perusteltua mainita Helsingin saamenkielinen nimi? Saamelaisia asuu pääkaupunkiseudulla kuitenkin paljon, noin viidesosa Suomen saamelaisista. Ja saamenkielinen nimi Helsset on käytössä muun muassa saamenkielisissä uutisissa Ylen Saamen radiossa. Iivarius 17. marraskuuta 2009 kello 16.05 (EET)

Viroksihan Helsinki on Helsingi. Mielestäni nämä muunkieliset nimet voisi merkitä artikkeleiin aivan hyvin. Tämä ainakin on ylein käytäntö Keski- ja Kaakkois-Euroopan kaupungeista puhuttaessa; vrt. Cluj-Napoca, Bratislava, Novi Sad ja Rijeka. --Gwafton 17. marraskuuta 2009 kello 16.22 (EET)

Helsset tosin on jotain muuta kuin vain 'muunkielinen' nimi siksi, että suomensaamelaisten puhumat kielet ovat Suomen virallisia kieliä ja joskaan saamelaisalue ei virallisesti kata Helsinkiä niin kuitenkin Suomen saamelaisista merkittävä osa asuu siellä. Eli kyseessä on pikemminkin kolmas kotimainen kieli kuin jokin muu kieli. Iivarius 19. marraskuuta 2009 kello 04.56 (EET)

Helsingin virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi. Pohjoissaame ei ole virallinen kieli. Infoboksissa ja johdannossa mainitaan nimet virallisilla kielillä. Utsjoen tapauksessa saamenkielinen nimi mainitaan noissa, mutta Helsingin tapauksessa siihen ei ole mitään perusteita. --89.27.36.41 20. elokuuta 2012 kello 09.24 (EEST)

Helsingillä kuten muullakaan Suomella ei ole ainuttakaan virallista kieltä. Kielilain 423/2003 mukaan Suomessa on kaksi kansalliskieltä ja ne sattuvat lain mukaan olemaan suomi ja ruotsi. Mutta virallisia ne eivät ole millään muotoa.  –Kommentin jätti 88.192.79.72 (keskustelu) 13. lokakuuta 2012 kello 06.04

Kansalliskieli = virallinen kieli. Virallisen kielen määritelmä on, että sen asema on yleisesti taattu laissa kieleksi, jolla kansalaiset saavat palvelua asioidessaan valtion viranomaisten kanssa valtion alueella. Mitä sinun mielestäsi on virallisuus ellei sitä, että siitä määrätään laissa?  –Kommentin jätti 89.27.36.41 (keskustelu) 16. lokakuuta 2012 kello 23.09

Lihavoidut nimet

Koska ruotsinkielisessäkään Wikipediassa suomenkielinen nimi ei ole lihavoituna[1], ei ole mitään syytä lihavoida ruotsinkielistä nimeä täälläkään. Tämähän on suomenkielinen Wikipedia; suomenkielinen nimi on aina ensisijainen. Vaasa-artikkelissa tämä onkin kunnossa, eli ruotsinkielinen nimi ei ole lihavoituna. Luonnollisesti mitään muitakaan nimiä ei pidä lihavoida, vain suomenkielinen nimi. --Jaakko Sivonen 28. helmikuuta 2007 kello 20.43 (UTC)

Höpöh. Helsinki on kaksikielinen kaupunki, joten molemmat nimet ovat yhtä kelvollisia. Se, että ruotsinkielinen Wikipedia ei tee asioita oikein, ei ole meidän vikamme. --Hapo 28. helmikuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

Tämä ei ole kaksikielinen Wikipedia. Ruotsinkielinen nimi on mainittuna, mutta sen ei pidä olla lihavoitu, sillä tämä on suomenkielinen Wikipedia. Onko mielestäsi myös yhdentekevää kirjoitetaanko artikkelit täällä suomeksi vai ruotsiksi? Tämä on nimenomaan yksikielisen suomenkielinen Wikipedia, ruotsille on oma. --Jaakko Sivonen 28. helmikuuta 2007 kello 20.48 (UTC)

Latinankielisen wikin mukaan nuo latinankieliset nimet ovat muutenkin vääriä.[2] --Jaakko Sivonen 28. helmikuuta 2007 kello 20.48 (UTC)

Siis poistettakoon latinalaiset nimet ... ?    –– Evakonpoika 28. helmikuuta 2007 kello 20.52 (UTC)

Tyylioppaan mukaan "Ensimmäisessä virkkeessä tulee yleensä mainita artikkelin nimi ja muut aiheesta käytetyt nimet lihavoituna ja selittää lyhyesti, mistä asiassa on kysymys. Muut kuin suomenkieliset nimitykset mainitaan vain, jos asiasta käytetään usein vieraskielistä nimitystä.". Tässä tapauksessa ei tarvinne kinata siitä, käytetäänkö nimeä "Helsingfors" yleisesti vai ei. --Joonasl (kerro) 28. helmikuuta 2007 kello 20.53 (UTC)

Eipä käytetä lainkaan suomessa ja tämä on yksikielisen suomalainen wiki. Sitä paitsi sv.wikissa vain ruotsalaiset nimet ovat lihavoituja ja täälläkin näkyy eriäviä tapoja. --Jaakko Sivonen 28. helmikuuta 2007 kello 20.57 (UTC)

Kaikki artikkelit eivät kaikilta osin aina noudata tyyliopasta. Se ei tarkoita, etteikö sitä pitäisi noudattaa. Helsinki on kaksikielinen kaupunki, jolla on kaksi tasavertaista nimeä, suomeksi ja ruotsiksi. Sinänsä tämä on kuitenkin varsin yhdentekevää.--Joonasl (kerro) 28. helmikuuta 2007 kello 21.00 (UTC)

Kyllähän ruotsinkielinenkin nimi mainitaan ilmankin lihavointia. Lihavointi ei ole tarpeellista, koska tämä on suomenkielinen, ei kaksikielinen, wiki, eivätkä suomenkieliset käytä nimeä "Helsingfors". --Jaakko Sivonen 28. helmikuuta 2007 kello 21.03 (UTC)

Saman käytännön mukaan myös artikkelin Belgia tietolaatikossa on lihavoinnit kaikenkielisissä nimissä. Olennaista ei ole se, miksi asiaa kutsutaan suomeksi, vaan nimien virallisuus. Suluissa voi tarvittaessa mainita myös suomenkielisen nimen, jos sellaista ei ole virallisesti käytössä. --Hapo 28. helmikuuta 2007 kello 21.26 (UTC)

Tässä on kyse Suomesta ja tämä Wikipedia on vain suomenkielinen. Sitä paitsi, juuri sillä on väliä miksi kutsutaan suomeksi: Tukholma-artikkelissa Tukholma on luonnollisesti käytössä. --Jaakko Sivonen 28. helmikuuta 2007 kello 22.31 (UTC)

Helsinki-nimen alkuperä

Helsingin nimen alkuperästä voisi kertoa, kuten enkkuwikissäkin. Suositellussa sivussa tämä on suorastaan puute. --ML 23. huhtikuuta 2007 kello 11.10 (UTC)

Helsingin kaupunginvaltuuston kokoonpano yms. tarkennuksia

Helsingin kaupunginvaltuuston kokoonpano on muuttunut 30.8.2006, kun valtuutettu Hannele Luukkainen siirtyi vihreistä kokoomukseen. Kokoomuksella on nyt 26 ja vihreillä 16 paikkaa valtuustossa (ks. Helsingin valtuustoryhmät). Helsingin kaupunginjohtajat eivät ole olleet ylipormestareita vuodesta 1930 lähtien, vaan tasavallan presidentti on myöntänyt 1930-luvulta lähtien pääkaupungin kaupunginjohtajalle ylipormestarin arvonimen (ensimmäisen ylipormestarin arvon sai kaupunginjohtaja Antti Tulenheimo vuonna 1934); Jussi Pajunen sai ylipormestarin arvonimen 2.6.2006 eli vuoden kaupunginjohtajaksi tulonsa jälkeen. Tämä on siis henkilökohtainen arvonimi, ja säilyy haltijallaan myös hänen virkakautensa päättymisen jälkeen; Jussi Pajusen lisäksi ylipormestarin arvonimi on myös hänen elossa olevilla edeltäjillään eli Eva-Riitta Siitosella, Kari Rahkamolla ja Raimo Ilaskivellä. Kaupunginjohtajien toimialojen eli ns. "rootelien" nimet kirjoitetaan gemenalla. --EbroW 27. toukokuuta 2007 kello 20.20 (UTC)

Helsingin "tarkka sijainti"

Artikkelissa oli jo vuoden 2004 alusta ([3]) periytyvä tieto, jonka mukaan "Helsingin tarkka sijainti on 60°10′24″N, 24°56′55″E". Helsingin kokoisen kaupungin tarkka sijainti lienee melko tulkinnanvarainen asia. Sijainti on tässä ilmoitettu 1" tarkkuudella, mikä vastaa noin 30 m. Tämä koordinaattipiste sijaitsee Kaisaniemen puiston itäreunalla, jonkin matkaa Kaisaniemenkadun ja Unioninkadun risteyksestä lounaaseen. Poistin tekstistä maininnan tarkasta sijainnista ja muutin kuntamallineessa olevat koordinaatit osoittamaan Mannerheimintielle Postitalon kulmalle. --AB 30. toukokuuta 2007 kello 08.59 (UTC)

Kuriositeettina (?) mainittakoon, että Reittioppaassa Helsingin keskustaksi on merkitty Kolmen sepän aukio. Suomen kaupunkien väliset ajomatkat on varmaan myös mitattu jostain tietystä pisteestä, mutten tiedä, mistä. --Silvonen 2. kesäkuuta 2007 kello 12.26 (UTC)

Välimatsa olevilla edeltäjillään eli Eva-Riitta Siitosella, Kari Rahkamolla ja Raimo Ilaskivellä. Kaupunginjohtajien toimialojen eli ns. "rootelien" nimet kirjoitetaan gemenalla. --EbroW 27. toukokuuta 2007 kello 20.20 (UTC)

Helsingin "tarkka sijainti"

Artikkelissa oli jo vuoden 2004 alusta ([4]) periytyvä tieto, jonka mukaan "Helsingin tarkka sijainti on 60°10′24″N, 24°56′55″E".ä esimerkki siitä, että eri lähteistä löytyy erilaista tietoa. Tiehallinnon välimatkapistelistassa [5] Helsinki on Erottajalla, teiden 1, 4 ja 51 risteyksessä (ilmeisesti siis Kolmen sepän aukiolta selvästi etelään), Enirolla (ei ehkä kovin virallinen lähde, [6], sieltä "Kartat ja reitit" ja haku "Helsinki") Kaivokadun ja Mannerheimintiewn risteyksessä (eli Kolmelta sepältä korttelin pohjoiseen) ja Kansalaisen karttapaikan paikannimihaun mukaan [7] Rautatieasemalla. Usein Kansalaisen karttapaikan paikannimihausta ei ole tässä suhteessa hyötyä, koska kunnan nimellä hakien sieltä tulee joskus aivan satunnaisia koordinaatteja (esim. piste, jossa kunnan nimi on karttakuvassa, vaikka se olisi järvessä.) --AB 2. kesäkuuta 2007 kello 21.44 (UTC)

Nykyään välimatkat maanteillä lasketaan Erottajalta, mutta aikaisemmin ne on maanteilläkin laskettu ns. nollapisteestä, joka sijaitsee keskellä Kaivokatua rautatieaseman pääoven edessä, suunnilleen raitiovaunun pysäkkikorokkeen kohdalla. Siinä kohdassa kadun alla, Asematunnelissa oli aikoinaan Nollapiste-niminen kahvila, jonka keskellä olleen pylvään ympärille olikin kiinnitetty etäisyyksiä eri paikkakunnille osoittavia kilpiä. Kyseessä on sama piste, josta etäisyydet Suomen rautateiden varsilla olevista kilometritolpissa on edelleenkin laskettu, sillä vanhan asemarakennuksen aikana (vuodesta 1862 1910-luvulle saakka) ratakiskot päättyivät siihen. Vanha asemarakennushan oli Rautatientorin länsilaidassa hieman nykyistä etelämpänä, ja vierestä länteen johtanut Kaivokatu oli silloin paljon nykyistä kapeampi. -KLS 28. huhtikuuta 2009 kello 14.56 (EEST)

P.S. Esimerkiksi Yliopiston almanakan kannessa Helsingin leveys- ja pituuspiiri on ilmoitettu sekunnin tarkkuudella, jolloin se tarkoittaa Helsingin yliopiston tähtitornia Tähtitorninmäellä. Sen mukaan on ilmoitettu myös almanakkaan merkityt auringon nousu- ja laskuajat. Taidankin arvata, miksi tämän artikkelin joissakin vanhoissa versioissa oli koordinaatit, jotka sattuivat juuri Unioninkadun varrelle. Ne oli varmaankin katsottu almanakasta, mutta leveyspiirin osalta sattui kopioimisvirhe. Unioninkatuhan kulkee tähtitornista suoraan pohjoiseen. -KLS 28. huhtikuuta 2009 kello 14.56 (EEST)

Lähteistä

Minkä faktan lähteeksi tuo Stadilaisuus-kirjoitus on tarkoitettu? Ei siellä ainakaan kehä 3:sta mitään mainita. Mikäli tietosanakirjassa kehä 3:a väitetään jonkinlaiseksi "murrerajaksi", niin se vaatisi kyllä lähteen. Puuropyssy 25. heinäkuuta 2007 kello 17.31 (UTC)

Sanotaan tähän nyt vielä, että nyttemmin tämä on korjattu. Kiitoksia siitä. Puuropyssy 9. elokuuta 2007 kello 20.53 (UTC)

Lähdetietoja täydennetty - artikkeli ei enää Puutteelliset lähdemerkinnät -luokassa. Samuli 30. joulukuuta 2007 kello 16.19 (UTC)

Water maps

Take a look at the maps below, copied from the Swedish Wikipedia. They're far from perfect. For example, some of the numbers in the first map were added as an afterthought so they are not in sequence. I added number 7 but don't know if there is a name for this part of water. Still, I think there is merit to the idea. You can easily get a new screenshot from OpenStreetMap and put numbers on it, in a more intelligent fashion. Afterwards, I'd be happy to use your improved version in sv.wp too. Are some major islands, gulfs or bays missing from OpenStreetMap? Perhaps they should be added first. --LA2 19. huhtikuuta 2008 kello 06.49 (UTC)

Helsingfors och Esbo ligger vid vattnet: (1) Brudholmsfjärden, (2) Björköfjärden, (3) Esboviken, Bastfjärden, Stenviksfjärden, (4) Moisöfjärden, (5) Herröfjärden, (6) Karlöfjärden, (7), (8) Bredviken, (9) Fölisöfjärden, (10) Noux Långträsk, (11) Bodom träsk, (12) Långträsk, (13) Klappträsk, (14) Tölöviken, Djurgårsviken, (15) Norra hamnen, (16) Södra hamnen, (17) Kronbergsfjärden, (18) , (19) Gammelstadsfjärden, (20) Finska viken, (24) Kallviksfjärden, (25) Granöfjärden, (26) Sillböle bassäng, (27) Morsfjärden, (28) Långviken, (29) Västra hamnen, (30) Kalkholmsfjärden, (31) Skatafjärden, (32) Ullholmsfjärden, (33) Finnträsk.

Vatten och öar i östra Helsingfors: (1) Tölöviken, (2) Djurgårdsviken, (3) Norra hamnen, (4) Tjärholmen, (5) Kronbergsfjärden, (6) Vrakholmen, (7) Högholmen, (8) Paloholmen, (9) Blåbärslandet, (10) Silversundet, (11) Brändö, (12) Tullholmssundet, (13) Tullholmsfjärden, (14) Tullholmen, (15) Uppbyviken, (16) Hertonäs hamn, (17) Rovholmssundet, (18) Gammelstadsfjärden, (19) Granholmen, (20) Fårholmen, (21) Idviken, (22) Bäckviken, (23) Brakviken, (24) Fastholmen, (25) Bastuviken, (26) Stenudden.

Tilastot voisi myöskin päivittää...

Sipoo-liitoksen aiheuttamat päivitykset

Ja nyt pitäisi vähän päivittää tämän Sipoo-liitoksen jälkeen.Kommentin jätti 91.153.144.210 (keskustelu – muokkaukset). 4. tammikuuta 2009 kello 11.38

Uusi kartta

Uusi kartta olisi kaiketi hyvä saada, kun tuo vanha kartta Östersundomittomana on vanhentunut... --Soderfeldt 9. tammikuuta 2009 kello 00.13 (EET)

Siellä on nyt, alkakaa käyttämään. --88.114.159.116 8. joulukuuta 2009 kello 19.13 (EET)

arkkitehtuurista

Vanhimpaa rakennuskantaa edustavat rakennukset ovat klassismia ja empireä tulisiko korvat yhdellä sanalla, siis eivätkö nuo tyylit ole samoja?--Prinsipaatti 25. helmikuuta 2009 kello 20.18 (EET)

Saarten lukumäärä ja rantaviivan pituus

Täällä näyttää käydyn jo suoranaista muokkaussotaa Helsingin saarten lukumäärästä ja rantaviivan pituudesta. Vanhat, jo pari kertaa palautetut luvut olivat 315 saarta ja 98 km rantaviivaa. Nämä löytyvät myös Helsingin kaupungin sivuilta, taskutilastosta, http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/tt_08_su.pdf. Mutta nämä luvut ovat selvästikin peräisin ajalta ennen kuin Östersundomin alue liitettiin Helsinkiin. Liitetyllä alueella oli ainakin kaksi suurta saarta, Talosaari ja Karhusaari, mutta onko siellä myös joitakin pienempiä? Onko lukumäärä nyt 317 vai vielä enemmän? Entä mikä on nyt Helsingin rantaviivan pituus - onko se 122 km vai jotakin muuta? Ainakaan toistaiseksi en ole löytänyt päivitettyä lukua mistään muualtakaan, mutta onko tuo tänne jo pari kertaa merkitty ja poistettu sittenkin oikea? -KLS 28. huhtikuuta 2009 kello 14.34 (EEST)

Luvuille oli tainnut löytyä lähteet. --Otrfan 28. huhtikuuta 2009 kello 15.15 (EEST)

Kirkkonummi

Kirkkonummi on tässä artikkelissa mainittu kuuluvan Pääkaupunkiseutuun, kuitenkin Pääkaupunkiseutu-artikkelin kartassa sitä ei ole alueeseen kuuluvaksi laitettu.85.217.41.151 22. syyskuuta 2009 kello 19.56 (EEST)

Sellaista sattuu Wikipediassa. Joku sen näkyy lisänneen muutama päivä sitten. Kyseessä on ilman muuta virhe, joten poistin sen. --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 00.26 (EEST)

Väkiluvun kehitys

Onkohan tarpeen enää pitää kappaleessa "Väkiluvun kehitys" tätä vanhaa väestöennustetta: "Helsingin kaupungin oman väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku voisi olla 575 000 vuonna 2015 ja 586 000 vuonna 2030." Jo johdannossa kerrotaan, että toukokuun lopussa 2011 Helsingin asukasluku oli 591 306. --Cuprum 3. elokuuta 2011 kello 00.36 (EEST)

Proposal

I propose to write an article in Finnish (Swedish) language of the native of Helsinki and the founder of the Russian city of Nakhodka (Far East) – Harald Furuhelm. The article in English here [8]. Nakhodka remembers him! --Peruanec 12. lokakuuta 2011 kello 17.03 (EEST)

Ulkomaalaiset

Eikö sen sijaan, että sanotaan: "Vuonna 2001 EU:n pääkaupungeista ainoastaan Lissabonissa oli vähemmän ulkomaan kansalaisia kuin Helsingissä", voisi sanoa Helsingissä asuvan EU:n pääkaupungeista toiseksi vähiten ulkomaalaisia :) 84.251.116.191 15. joulukuuta 2011 kello 19.50 (EET)

Voidaan muuten kyseenalaistaa, miten mielekästä on viitata 11 vuotta vanhaan vertailuun. Tuossa ajanjaksossa ensinnäkin Helsingin maahanmuuttajaväestö on kasvanut suuresti ja toisaalta EU:n jäsenvaltioiden määrä on lähes kaksinkertaistunut ja siten on myös kaksinkertainen määrä pääkaupunkeja. Tuo tilasto on siis auttamattoman vanhentunut. --89.27.36.41 16. lokakuuta 2012 kello 06.08 (EEST)

Helsingin nimi pohjoissaameksi

Mitä varten Helsingin pohjoissaamelainen nimi on mainittu artikkelin alussa? 212.226.74.8 23. toukokuuta 2012 kello 20.48 (EEST)

Pitää tosiaan ihmetellä. Se ei ole virallinen kieli kaupungissa, eikä Helsingissä puhuta pohjoissaamea merkittävässä määrin. Todennäköisesti kymmeniä kieliä puhutaan enemmän kuin sitä. --89.27.36.41 20. elokuuta 2012 kello 09.16 (EEST)

Helsingin seudulla asuu pohjoissaamen puhujista kolmasosa. Jos venäjän puhujista kolmasosa asuisi pääkaupunkiseudulla, tuskin valittaisit. Iivarius (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 10.23 (EEST)

Infoboksissa ja johdannossa tulee mainita vain viralliset kielet. Myöskään tuossa skenaariossa ei tulisi mainita venäjänkielistä nimeä. Leipätekstissä voidaan kirjoittaa eri kielistä. Sinun tuputtamasi versio rikkoo räikeästi Wikipedian nimeämiskäytäntöjä. --89.27.36.41 20. elokuuta 2012 kello 10.29 (EEST)

Suomi on kaksikielinen maa, kielet ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi saamen kielilain mukaan äidinkielenään saamea puhuvilla oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan äidinkieltään, joka on Suomen virallinen vähemmistökieli. Kyseessä oleva asiointi tapahtuu pääosin saamelaisalueella olevien kuntien, kuntainliittojen ja valtion viranomisten kanssa. Helsingissä sijaitsevista viranomaisista tulevat kysymykseen käsittääkseni lähinnä oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, kuluttaja-asiamies, kuluttajavalituslautakunta, tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta, tietosuojavaltuutettu , tietosuojalautakunta ja vähemmistövaltuutettu sekä eräät korkeimmat tuomioistuimet. Saame saattaa siis jossain määrin olla käytetty vähemmistökieli myös Helsingissä. Saamelaisalueen ulkopuolella asuvista saamelaisista huomattava osa asuu pääkaupunkiseudulla. Saamen kielen asemaan ei vaikuta se, mitä muita kieliä Helsingissä puhutaan ja kuinka paljon. -Htm (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 09.39 (EEST)

Wikipedian käytäntöjen mukaan infoboksissa ja johdannossa mainitaan nimet virallisilla kielillä. Saame ei ole virallinen kieli Helsingissä. Luettelemasi viranomaiset ovat kaikki valtiollisia viranomaisia, eivät kunnallisia. Ne ovat valtion alaisia, eivät Helsingin kaupungin. Niiden sijainnilla ei ole merkitystä. Kyllähän Helsingissä sijaitsee myös esim. Liettuan suurlähetystö, jossa saa palvelua liettuaksi, mutta emme kuitenkaan kirjoita infoboksiin, että kaupungin nimi liettuaksi on Helsinkis. Emmekä ole merkinneet saamenkielisiä nimiä johdantoon tai infoboksiin muidenkaan kaupunkien artikkeleissa (elleivät ne sijaitse saamelaisalueella), puhumattakaan Ruotsin tai Norjan kaupunkien artikkeleista (onhan saamen kielet tunnustettu vähemmistökieliksi myös Ruotsissa ja Norjassa). Kaupungin nimistä voi kirjoittaa oman ala-osion artikkeliin, jossa voi mainita eri nimiä. Mutta johdantoon ja infoboksiin kuuluvat vain nimet kahdella virallisella kielellä. Sivumainintana muuten: jos suomenkielinen henkilö joutuu oikeuteen Maarianhaminassa, hänellä on oikeus puhua oikeudessa suomen kieltä. Se ei kuitenkaan tee Maarianhaminasta virallisesti suomenkielistä kaupunkia. --89.27.36.41 20. elokuuta 2012 kello 09.46 (EEST)

Miksi johdannossa lukee, että Helsinki on Suomen pääkaupunki, sehän on valtiollinen status, ei kunnallinen? Ja ota huomioon pohjoismainen kielisopimus. -Htm (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 10.02 (EEST)

En ymmärrä, mitä selität. Se on fakta, että Helsinki on Suomen pääkaupunki. Se ei liity mitenkään kielikäytäntöihin. Se, että Helsinki olisi virallisesti saamenkielinen kaupunki, on yksinkertaisesti väärä väite. Wikipedian tulee keskittyä faktoihin ja välttää vääriä väitteitä. --89.27.36.41 20. elokuuta 2012 kello 10.10 (EEST)

Olen samaa mieltä. -Htm (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 10.24 (EEST)

Tein kompromissina uuden osion, josta näkyy kaupungin nimi eri kielillä. Voi laajentaa, jos on tarve. Pitäisi sopia kaikille. --89.27.36.41 20. elokuuta 2012 kello 10.35 (EEST)

Listataanko sinne loputkin interwiki-linkeistä löytyvät kuten pt:Helsínquia, nah:Helsinqui ja ht:Èlzinki? --Jmk (keskustelu) 20. elokuuta 2012 kello 21.51 (EEST)

Jooei, en nae mitaan tarvetta koko osiolle. Jos jotakuta kiinnostaa Helsingin nimet muilla kielilla, niin tokkikoon interwikilinkkeja, joista loytyy Helssetkin. Jpatokal (keskustelu) 5. syyskuuta 2012 kello 02.28 (EEST)

Helsingin nimi kuuluu mainita vain suomeksi ja ruotsiksi, jotka ovat kaupungin tai valtion viralliset kielet. Muunkieliset nimet löytyvät muunkielisistä Wikipedioista. Pohjoissaamelaiset nimet voi mainita niistä paikkakunnista, jotka ovat pohjoissaamen puhuma-alueella tai alueilla, joissa pohjoissaamella on virallinen asema. Jos kyseinen kieliaktivisti jatkaa pohjoissaamen lisäilyä tämän tai muiden artikkelien alkuun, kuten hän taas on alkanut tekemään, häntä tulee kohdella häirikkönä. --Savir (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 17.42 (EEST)

Suomessa ei ole virallisia kieliä, sen sijaan on kansalliskielet: suomi ja ruotsi.--Htm (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 22.16 (EEST)

Samaa niillä tarkoitetaan. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan "Suomen viralliset kielet eli kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi". --Savir (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 22.20 (EEST)

Varmaan, mutta perustuslaki puhuu kansalliskielistä.--Htm (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 22.34 (EEST)

Myös esimerkiksi Oikeusministeriön mukaan Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Nähdäkseni Suomen kansalliskielet ovat myös Suomen viralliset kielet. Eihän perustuslaki väitä etteikö Suomessa olisi virallisia kieliä. --Savir (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 22.43 (EEST)

Savir, jos haluat lukea pilkuntarkasti Wikipedian sääntöjä, lue myös pilkuntarkasti perustuslakia, äläkä lisää sinne sellaista mitä siellä ei ole. --85.76.83.244 10. syyskuuta 2018 kello 09.06 (EEST)

Meinaatko, että Wikipediassa pitää käyttää lähteenä ainoastaan perustuslakia? Vai että joku wikipedisti on lisäämässä perustuslakiin jotakin? --Lax (keskustelu) 10. syyskuuta 2018 kello 12.35 (EEST)

Jos Savir haluat puolustaa kantaasi, voit sanoa että Helsingissä ei [vielä] ole saamelaiskielillä alueellista tai paikallista asemaa. Mutta älä tule väittämään ettei Helsinki ole pohjoissaamen puhuma-aluetta. Me opetamme sinne etänä saamea Utsjoelta vaikka kuin monille lapsille ja nyt Pasilassa on täysin saamenkielinen (virallisesti toki kaksikielinen, mutta erään lapsen äidin tuntien voin vakuuttaa että ei siellä suomea käytetä muilla kuin uskonnontunneilla) ykkösluokkakin, päiväkoti on ollut jo vuosia. Iivarius (keskustelu) 10. syyskuuta 2018 kello 01.22 (EEST)

Jos Helsinki todellakin on pohjoissaamen puhuma-aluetta, se tieto on varmasti mainittu kaikissa saamen kieltä käsittelevissä kirjoissa. Kielten puhuma-alueethan ovat sellaisten teosten perustietoa. Voisitko lainata tähän tekstiä, jossa Helsinki mainitaan kuuluvan pohjoissaamen puhuma-alueeseen. Googlettamalla minä en löytänyt sellaista väitettä. Kielikellossa sanotaan vain, että "Pohjoissaamen puhuma-alue on laajin: kaikki saamelaisten kotiseutualueen kunnat.", eikä Helsinki niihin kuulu. --Savir (keskustelu) 10. syyskuuta 2018 kello 02.49 (EEST)

Selvennykseksi vielä, että "puhuma-alue" on kielitieteellinen termi eikä tarkoita mitä tahansa paikkaa, josta löytyy joitain jonkin kielen käyttäjiä. En nyt muista termin tarkkaa määritelmää, mutta en muista nähneeni puhuma-aluekarttoja, joihin olisi otettu mukaan kaukaisiin kaupunkeihin tai kuntiin muuttaneiden ihmisten muodostamia löyhiä puhujayhteisöjä. Jos olisi, melkein koko Suomi ja Eurooppa olisi esimerkiksi kiinan, vietnamin ja venäjän puhuma-aluetta, mitä se ei varmasti minkään kielitieteellisen teoksen mukaan ole. Mutta sekin on sivuseikka, tämä on suomenkielinen tietosanakirja ja paikkakunnista riittää mainita nimet, joita suomenkielisessä yhteydessä käytetään. Itse en laittaisi edes ruotsinkielisiä nimiä artikkelien alkuun, mutta se täällä kuitenkin on käytäntönä. --Savir (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 16.08 (EEST)

Suurin osa puhuma-aluekartoista on huonoja. Tai ehkä tarkemmin sanottuna: puhuma-aluekartta kuten kaikki tavat visualisoida tietoa, on abstrakti ja approksimaatio ja näyttää osan tiedosta ja toisaalta piilottaa jonkin toisen osan. Esimerkiksi valtaosa osa Suomen aluetta koskevista puhuma-aluekartoista kuvaa 1930-luvun tilannetta ja silloinkin vahvasti idelisoiden. Useimmiten niiden mukaan näyttäisi siltä, että niin sanotulla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ei puhuttaisi suomea lainkaan. Tämä ei toki ollut tilanne edes 1930-luvulla saati nykyään. Mutta kuten sanottu, aiheesta on ehkä turha vääntää. Wikipedia on mitä on eikä muuksi muutu, vaikka me kielitieteen asiantuntijat kuten muidenkin alojen asiantuntijat aina toisinaan kuvittelemme, että voisimme tehdä Wikipediasta sellaisen kuin haluamme. Iivarius (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 18.38 (EEST)

Helsingin laaja SOTE-uudistus

Artikkeli tarvitsee tarkastelua joiltakin osin vuonna 2013 voimaan astuneen sosiaali- ja terveysviraston yhdentymisen myötä. Päiväkodit eivät enää kuulu sosiaaliviraston alaisiksi. –Kommentin jätti 188.67.66.226 (keskustelu)

Poistettu tietoa

Hei! Miksi täältä on poistettu tietoa väestö kohdasta. --HenriHa (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 16.43 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi 3

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tästähän voisi tulla hyvä, eikö voisikin ? --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 16.40 (EET)

Katsoin lähteistyksen nopeasti läpi, 404:ää on jonkin verran ja lähdeviitteitä saisi olla myös paikoitellen enemmän. Nämä pitäisi laittaa statusta varten kuntoon. --Msaynevirta (k · m) 7. helmikuuta 2016 kello 18.26 (EET)

Kiitos. --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 18.30 (EET)

Lisäsin nyt parikymmentä lähdettä, saman verran lähdepyyntöjä jäljellä. --Tappinen (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 08.38 (EET)

Merkityt lähdepyynnöt täytetty, viitteitä nyt 152 kpl. Vanhentuneet löytynevät arkistohauilla. Sillä aikaa kun etsin niitä, olisiko kenelläkään mitään sanottavaa sisällöstä ? --Tappinen (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 17.29 (EET)

Väestöön voisi palauttaa sieltä poistetut tiedot. --87.95.145.1 11. helmikuuta 2016 kello 21.45 (EET)

Voitko täsmentää mitä sieltä on poistettu (ja oliko niihin merkitty lähde). --Tappinen (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 17.29 (EET)

Pitäiskö rakennetta viedä Budapestin suuntaan? Ainakin maantiede-osio olisi hyvä olla ensimmäisenä. --PtG (keskustelu) 21. helmikuuta 2016 kello 15.33 (EET)

Siirtelin osioita vähän tuohon suuntaan. Vieläkähän pitäisi jatkaa. Artikkelit ei ole identtiset eikä minusta tarvitsekaan olla. --Tappinen (keskustelu) 27. helmikuuta 2016 kello 08.59 (EET)

Lisättävää tilastotietoa

Sivulta https://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html voisi poimia pääkaupunkia koskevia tilastotietoja ja lisätä artikkeliin. --Hartz (keskustelu) 8. maaliskuuta 2019 kello 08.23 (EET)

Liikenne

Kaupungin liikenteestä voisi tehdä oman sivun.--194.30.48.189 26. joulukuuta 2019 kello 13.16 (EET)

Suomen suurin kaupunki

Jotten syyllisty vahingossakaan muokkaussotaan, avaan keskustelun itse. @Iivarius: hylkäsi lisäyksen perustelematta sanallakaan, joten Iivariuksella ei ollut hylkäykselle järkeviä perusteluja. Mielestäni lisäys on tarpeellinen, koska muissakin vastaavissa artikkeleissa maininta on.--37.219.160.150 27. joulukuuta 2019 kello 01.44 (EET)

Näköjään @Htm: hylkäsi samaisen lisäyksen sotkemisena. Millä perusteella lisäys on sotkemista/vandalismia? Tuollaiset väitteet pitää perustella viitaten käytäntöihin.--37.219.160.150 27. joulukuuta 2019 kello 01.54 (EET)

Sillä perusteella, että tuossa on jo mielestäni menossa muokkausota verrattuna artikkelin aikaisempaan ja pitkäaikaiseen tilaan. Helsingin asema Suomen suurinpana kaupunkina käy ilmi mm. tietolaatikosta, joten tieto löytyy artikkelista. Viitelinkki leipätekstissä johtaa väestötilastoon, josta kuntien väestölukujen vertailu ei suoraan näy. Voisi olla omaa tutkimusta. Sille suuruusjärjestystiedolle on käytetty luetteloa Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan, joka päivittyy automaattisesti väestötilastosta. Eikä artikkelin aloitukseen tarvitse kaikkia itsestäänselvyyksiä tunkea eikä sanan muunnoksilla saada aikaan turhaa tautologiaa. Ja vielä minkä (siis huonoa suomea).--Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 02.21 (EET)

Millä perusteella muuten hylkäsit Iivariuksen hylkäyksen? En osaa lukea Iivariuksen ajatuksia, mutten sinunkaan.--Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 02.43 (EET)

Muokkauksessa oli kirjoitusvirhe, se ei ollut tietosanakirjamaista tyyliltään ja lisäksi se totesi itsestäänselvyyden mutta lähteettömästi. Ei syytä suurempaan riitelyyn. Iivarius (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 02.48 (EET)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Talousosio on pahasti vanhentunut, enkä ehdi päivittämään sitä muissa artikkeleissa käynnissä olevien projektien vuoksi, joten käynnistän laatuarvionnin Hyvä Artikkeli -statuksen poistamiseksi. --HenriHa (keskustelu) 29. kesäkuuta 2023 kello 15.24 (EEST)

Vajaan 140 000 tavun artikkelissa pari hieman vanhempaa tietoa, eikä noin kymmenen vuotta ole vielä kovin paha. Hyvähän noita olisi päivittää, mutta mielestäni on hieman suhteetonta viedä sen vuoksi koko status artikkelilta, joka muuten on hyvin laadukas ja kattava. Lisäksi hyvän artikkelin kriteereissä ei vaadita, että artikkeli ei saisi sisältää vanhentunutta tietoa, ainoastaan että "ei sisällä virheellistä tietoa". Sen sijaan suositelluilta artikkeleilta vaaditaan lisäksi tuota, että teksti ei saa olla vanhentunutta:

"Ei sisällä virheellistä tai vanhentunutta tietoa". Vastustan HA-statuksen poistamista, koska se olisi oman tulkintani perusteella käytännön vastaista. Perustelut olen esittänyt edellä. --Kärrmes (keskustelu) 1. heinäkuuta 2023 kello 23.49 (EEST) edit. pieni selvennys. --Kärrmes (keskustelu) 3. heinäkuuta 2023 kello 15.02 (EEST)

Komppaan Kärrmestä. Ja tämähän on vapaa tietosanakirja, kuka tahansa voi nuo tiedot päivittää. Ealdwulf ^(Talk) 3. heinäkuuta 2023 kello 09.30 (EEST)

Allekirjoitan. Jos yksilöidään tarkemmin, mitkä asiat ovat vanhentuneita, voin myös päivittää. Iivarius (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 18.18 (EEST)

Työpaikkojen, työllisten ja yritysten määrä, suurimmat yritykset sekä työpaikkojen siirtyminen vuoden 2015 jälkeen. --HenriHa (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 20.17 (EEST)

Nykyiset tiedot ovat riittävän suuntaa antavia, mutta jos joku haluaa päivittää, niin vielä parempi. --Kärrmes (keskustelu) 20. heinäkuuta 2023 kello 20.24 (EEST)