Keskustelu:Hallintolainkäyttö

Vertaisarviointi

Hallintolaki ja Hallintolainkäyttö

Olen kirjoitellut sarjaa hallinto-oikeuden artikkeleista. Nyt toisin vertaisarviointiin nämä kaksi artikkelia. --M. Porcius Cato 15. maaliskuuta 2007 kello 08.39 (UTC)

Hallintolaki-artikkelissa ei ole edes yhtään kuvaa SpaceAce 17. maaliskuuta 2007 kello 15.21 (UTC)

Luin molemmat läpi ja tein jotain pieniä korjauksia. Erityisesti Hallintolaki-artikkelissa oli paikoitellen liian lakitekstimäisiä sanavalintoja tai muita tekstirakenteita eli kielenhuolto voisi olla kuitenkin vielä paikallaan. --Velma 17. maaliskuuta 2007 kello 15.30 (UTC)

Kummassakin on parannettavaa erityisesti artikkelin alussa johdannossa. Varsinkin Hallintolaki alkaa virkkeillä, jotka eivät kerro, missä asioissa ja minkä takia ko. lakia käytetään. Tai siis, asia on sanottu liian abstraktisti, laista eikä asiasta lähtien. Hallintolainkäyttö-artikkelissa on käytetty esimerkkinä valitusta - jokin vastaava ehkä parantaisi Hallintolaki-artikkelia. Johdantoon voisi kuulua jotakin "hallintolaki määrittelee periaatteet, joilla viranomaisen on toimittavat asioita käsitellessään"-tyylistä. - Toinen asia on, että nämä laki-artikkelit ovat Suomen oikeusjärjestykseen rajoittuvia. Tätäkin voisi laajentaa esim. hallituksen esityksestä löytävällä kansainvälisellä vertailulla. - Kolmanneksi, pelkkä kielenhuolto ei riitä korjaamaan artikkelin kankeutta. Olennaista ymmärrettävyyden kannalta on lukijan johdattaminen itse asiaan. Ville E. 26. maaliskuuta 2007 kello 14.02 (UTC)

Olet oikeassa. Kielenhuolto ei riitä. Ongelmana näissä laeissa on niiden yleispätevyys: ne käsittelevät kaikkea niin yleisellä tasolla, että on hankala päästä käsiksi niiden käytännön sovelluksiin. Nyt artikkelit noudattavat lain systematiikkaa, mikä tekee niistä tarkkoja, mutta erittäin vaikeaselkoisia. --M. Porcius Cato 27. maaliskuuta 2007 kello 12.33 (UTC)

Pistin sinne lisää tekstiä, jossa selvensin käsitteitä. --M. Porcius Cato 2. huhtikuuta 2007 kello 10.07 (UTC)

Ainakin hallintolaki-artikkeli on nyt selkeämpi. Mielestäni tuo viranomaisen ja asianosaisen roolijako on tärkeä asian ymmärtämiseksi (boldasin siitä avainsanat). Mutta suositeltuun on vielä matkaa. Tuossakin asianosais-kohdassa on "oikaisu", joka vie harhaan: myös julkinen (esim. kunta) voi olla asianosainen. Pidän sinänsä tätä artikkelia (tai sen käsittelemää asiaa) tärkeänä, joten muokata kannattaa. - Katso toimiiko esimerkkien antaminen, laitoin esteellisyyksien täydennykseksi ao. pykälästä sen seitsemännenkin kohdan. - Kannattaako lakiartikkeleissa viitata ao. lain pykälään tai lukuun? Tekisi mieli, mutta tekee kankeaksi ja lakimuutosten jälkeen vaikeammin päivitettäväksi. Ville E. 8. huhtikuuta 2007 kello 18.14 (UTC)

Minusta lakiartikkeleissa ei tarvitse viitata pykälään ja lukuun, jos artikkeli noudattelee lain systematiikkaa. Koska artikkelin lopussa on tällöin aina linkki itse lakitekstiin, asia on helppo tarkistaa itse. Jos jokainen lause on perusteltava viittauksella lakitekstiin, tulee artikkelista erittäin raskaslukuinen. Sen sijaan, kun esitetään laintulkintoja, on hyvä viitata hallituksen esitykseen, valiokuntamietintöön tai oikeuskirjallisuuteeen. Kun puhutaan laista käydystä keskustelusta (esim. artikkelissa Suomen maakuntajoukot, on keskusteluun luonnollisesti esitettävä viitteet. --M. Porcius Cato 12. huhtikuuta 2007 kello 06.35 (UTC)