Keskustelu:Fenomenologia

Lainaus: "Hän kritisoi Husserlin fenomenologian teoriaa pyrkiessään kehittämään ontologisen teorian, joka johti hänet ajatukseensa Daseinista, abstraktista ihmisyksilöstä." Näin lukee artikkelissa, ja viitataan Heideggeriin.

Oman tietämykseni mukaan kyseessä ei missään nimessä ole abstrakti ihmisyksilö, päinvastoin. Dasein on maailmaan, tilanteeseen ja situaatioon sidottu konkreettinen minä. Tiedän kyllä, että on olemassa monia Heidegger-luentoja, käsityksiä hänestä: ranskalainen Heidegger, amerikkalainen Heidegger... Silti. Lienee oleellista sekin, että Heidegger palauttaa Husserlin erityisen fenomenologian fenomenologisesti fundamentaalisiin elämismaailman ilmiöihin, Olemisessa ja ajassa eksistentiaaleihin, Urwissenschaftiksi aiemmin nimittämäänsä esiteoreettiseen tasoon, koettuihin filosofian taustalla oleviin motiiveihin kuten ihmisen luontaiseen kykyyn ihmetellä asioita. Tuo taso ei enää ole apriori abstraktissa mielessä, vaan tämä apriori on hyvin konkreettinen, siksi lähestyttävissä mielelle "läsnäolevana", ei mielessä kiinni olevana kanttilaisena ylittämättömänä välttämättömyyden abstraktiona. Heideggerhan nimenomaan hylkää Husserlin transsendentaalisen subjektin liian älyperäisenä, liian abstraktina, ja ajattelee siksi Daseinia. Se konstituoituu, todellistuu, maailmallistuu, eikä siis voi olla "abstrakti ihmisyksilö"? Jrotin 16. helmikuuta 2010 kello 01.42 (EET)

Kuten muodollisessa indikaatiossa (formale anzeige) käsitteet, myös dasein pyrkii viittaamaan täälläoloon muuttuvassa ja elävässä tilanteessa. Kyse on nimenomaan sen muuttuvan tason avauksesta, jonka Aristoteles käsitti jäävän teoreettisten tieteiden ulkopuolelle. Siihen tarvitaan erityisiä käsitteitä. Omalta puoleltaan dasein tuollaisena käsitteenä pyrkii mahdollistamaan erityisen ajattelemisen yleisen tasolla. Tämä erityinen yleisen tasolla tuskin on abstrakti ihmisyksilö. Daseinin välttämätön omakohtaisuus, sen eksistentinen puoli, tekee siitä myös väkisinkin koetun, vaikka näinkin (heideggerilaisittain) ontologisen, jokaisessa yksittäisessä "subjektissa" välttämättä ilmenevän. Tämä singulaarinen olio on tuskin ilmaistavissa universaalin ja partikulaarisen käsitteiden avulla. Asia lienee oleellinen siksi, että Husserlhan nimitti fenomenologiaa myös egon logiikaksi, egologiaksi. Tämän daseinin kuuluu näin olla ainakin tuonaikaisen spykologisen subjektikäsityksen vaihtoehto, tarkkaa tutkimusta siitä, kuinka subjekti ilmenee mielelle, sitä myötä myös kuinka toinen on. Jrotin 16. helmikuuta 2010 kello 12.00 (EET)

Vaikuttaa, että "abstrakti ihmisyksilö" pitäisi korjata. Löytyykö yhtä ilmeisiä perusteluja sille, ettei korjaamiselle ole aihetta? Jrotin 17. helmikuuta 2010 kello 19.35 (EET)

Kirjassa 'Katseen tarkentaminen kirjoituksia Martin Heideggerin Olemisesta ja ajasta' (2003), Paino Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2003, jonka on toimittanut Leena Kakkori, Reijo Kupiainen selvittää artikkelissa 'Fenomenologia alkuperän tieteenä' Heideggerin luentojen sisältöjä ennen 'Olemista ja aikaa'. Sivulla 16 hän kertoo siitä, että kuinka nuori Heidegger tulkitsi intentionaalisuuden eläväksi kokemukseksi (kursivointi: eläväksi kokemukseksi). Hän jatkaa Heideggerin ajattelussa tapahtuvaan siirtymään "elävästä kokemuksesta" kohti hermeneuttista fenomenologiaa. Tähän kohtaan Kupiainen liittää alaviiteen, joka kuuluu seuraavasti:

"Heideggerin terminologia muuttuu tämän elävän kokemuksen ja alkuperän suhteen. Vuoden 1919 luennoissa ilmaus on elämää itsessään ja itselleen (Leben an und für sich); talvikaudella 1919-1920 elävä kokemus; kesälukukaudella 1920 konkreettinen ja aktuaalinen Dasein ja viimein Dasein Olemisessa ja ajassa."

Siis "konkreettinen ja aktuaalinen" Dasein. 93.106.168.37 17. kesäkuuta 2010 kello 17.36 (EEST)