Keskustelu:Eyrejärvi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Meillä ei ole vielä yhtään lupaava järveä. Tämä lätäkkö on vain ajoittain järvi. Voisiko se silti olla koko ajan lupaava? --PtG (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 22.03 (EET)

Romanttisuudesta plussaa, joten kannatan. – EtäKärppä⁴⁸ 29. tammikuuta 2014 kello 23.09 (EET)

Olisiko esimerkiksi kasveista ja levistä jotain kerrottavaa? Kannatan lupaavaksi jo näillä tiedoilla. Onhan meillä useita lupaavia järviä, ainakin Hirsjärvi (järvi Somerolla), Kuralanjärvi, Roine ja Levo-Patamo. –Makele-90 (keskustelu) 30. tammikuuta 2014 kello 15.36 (EET)

Kappas, jotenkin unohdin nämä, kun vesistökilpailussa oli lueteltu vain jokia :) Kasveista ja levistä ei ole ihan hirveästi kerrottavaa, mutta kyllä jotain löytyy. Lisäilen kun ehdin. --PtG (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 09.33 (EET)

Joo. Mutta pari juttua: Olisiko järven nimi muutettava, vai pidetäänkö tästä vanhasta nimestä yhä kiinni? Muutin "muutamat linnut ja eläimet" "lintulajeiksi" ja "eläinlajeiksi". Ehkä biologi voi sanoa että siellä on "muutamia lintuja" tarkoittaessaan lintulajeja, mutta maallikko näkee silloin vain yksittäisiä lintuja. Sitten kolmas juttu, "muta". Englannin mud käännetään usein ja helposti mudaksi, mutta onko ne tieteellisessä mielessä sama asia? Maalaji-artikkelin mukaan muta on lähinnä eloperäistä, en.wikipediassa taas "mud" on "soil, silt, and clay". --Käyttäjä:Kielimiliisi 30. tammikuuta 2014 kello 16.03 (EET)

Ehkä tämä on tällä nimellä vielä tunnetumpi, vaikakkin itseäni ihmetytti pitkään, mikä ihme on Uluru (kerran kun jonkin nimen oppii, niin siitä on vaikea luovuttaa). Muta-asiaa täytyy selvittää --PtG (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 09.33 (EET)

Tämä on kaiketi tunnetumpi nimi, mutta kai sen vaihtaakin saa. --Höyhens (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 17.04 (EET)

Ensihuomioita, ajatuksia miten voisi parannella:

(***) Lähteissä Ghassemi, F. & I. White (2012) -teoksen linkki Google-kirjoihin herjasi ainakin minulla, ei toiminut. Korjattava.

(*) Ja kysyn seuraavaa, kun en nyt väsymyksen tilassa jaksa kaivaa ratkaisua. Mikä käytäntö fi-wikissä on tälläisten vajavaisten lähteiden osalla: Onko lähteeksi syytä merkitä koko kirja vai kirjan tietty luku, jos vain yhden luvun otteisiin viitataan?

(**) Viitteissä tuo 2. viite on melko puutteellinen, hieman epämääräinen ja sitä voisi täsmentää ja harkita muutenkin. Kuka on M. H. Monroe? Yksityishenkilö vai joku jonkun geotieteen, maantieteen tms. tunnustettu tiedemies tai opettaja, guru? Mieluusti harkitsisin muita kuin yksityishenkilön web-sivustoja, ellei kaverille löydy selkeää asiantuntijataustaa. - Havainto: Fi-wikin viikkokisat ovat siinä mielessä huonoja, ettei niissä palkita kompaktista ja harkitusta tietosanakirja-artikkelin sisällöstä, vaan määrän (ja kärjistettynä sanoen roskalinkkien/b-luokan lähteidenkin paljouden) mukaan... Löytyisivätkö Monroen web-sivun tiedot sivulla mainituista alkuperäislinkeistä tai muualta?

(**) Myös viitettä 10 voisi hitusen täydentää: olisi hyvä näkyä suoraan, mikä julkaisu, kirjoittaja tai/ja julkaisija sen takana on. - Mobiiliympäristöissä ja reissureinona tietoa hakiessa ei välttämättä halua (kauempana jo hinnan takia) avata kaikkia linkkejä; suositelluissa artikkeleissa saisi olla kattavammat lähdeviitteet.

(*) Jos löytyy tieto, milloin eli millaisilla vedensyvyyksillä järvet ovat erilliset ja milloin tuo salmi yhdistää niitä, niin sen voisi mainita.

(*) Ehkä veden lämpötilasta jotain, mikä on sen vaihteluväli?

(*) Lisäksi voisi varmaan konkretisoida: Mikä suolaisuus on tällä "hyvin suolaisella järvellä", kun siinä on paljon vettä? Eli millä vaihteluvälillä veden suolaisuus vaihtelee?

(**) Järven viralliseen nimeen voisi viitata heti nimen ensimaininnan yhteydessä. Tämä ei ole salapoliisiromaani. :)

(**) Ja jos järven virallinen nimi on nykyään jo muu kuin Lake Eyre, niin missäs vaiheessa aiempaan nimeen viittaava artikkelinimi Eyrejärvi pitäisi muuttaa... Kati Thandan vois kai ainakin vahventaa ja sille laittaa uudelleenohjaussivun, jota nyt ei ole.

(*) Artikkelissa kuvataan alueen alkuperäisasukkaiksi "arabanoidit" (?) Voisiko heistä, alueelle oleellisesta ihmisryhmästä kertoa muutamalla lauseella enemmän. Kuinka paljon heitä on; miten paljon ihmisiä yleensä asuu kansallispuiston alueella ja mitä elinkeinoja siellä harjoitetaan?  :: --Paju (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 03.28 (EET)

Olen pahoillani, mutta olet täysin väärässä. Viikkokisoissa palkitaan nimenomaan lyhyistä artikkeleista. Jos halauisi kerätä nopeasti pisteitä, niin kannattaisi tehdä lyhyehköjä uusia artikkeleita, sillä niistä saa paljon nopeammin ja helpommin pisteitä kuin pitkistä artikkeleista. Tavoitteenani ei ollut millään tavalla kerätä tälläkään viikkokisan voittoa vaan parantaa artikkelia aihepiiristä, jota monet muutkin muokkaajat samaan aikaan ovat muokkaamassa. Google-linkki on anakin nyt ensialkuun korjattu. Mitkä muuten noista kommenteistasi estää lupaavan statuksen? Tuo olisi mielestäni reilua myös sanoa keskustelussa; ollaanko kaukana vai hyvin lähellä SA-statusta, vai onko artikkeli vain täytetty roskalinkeillä ja b-luokan lähteillä? --PtG (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 08.28 (EET)

Korjattu pari juttua Pajun vinkin mukaan, tosin ennen kuin luin niitä. Järven suolapitoisuus lienee ad 100% silloin kun se on kuivana. Alin pitoisuus voi olla vaikea tieto metsästää. --IMO kannatan lupaavaksi. On vaikea sanoa, miten tästä SA tulisi, mutta HA tämä saattaisi olla jo nyt, mutta se vaatisi vielä tarkemman lukemisen. --Höyhens (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 17.01 (EET)

Moi. 1) Tämän artikkelin aihe ja tekstirunko on ihan hyvä. En ajatellut alunperin ottaa suoraan kantaa juu tai ei LA-statukseen (Lupaava), vaan pysyä neutraalina. Syynä on se, etten oikein voi luvata ehtiä seurata fiwikiä aktiivisesti tällä hetkellä. SA-tasosta (Suositeltu) ollaan kuitenkin kaukana, LA-taso (Lupaava) on lähellä.

2) Yleinen havainto viikkokisasta ei kohdistunut tähän tai muihin Käyttäjän:PtG artikkeleihin. Tuon vesistöaiheisen viikkokisan sisältöön en ole tutustunut tätä artikkelia enemmän. Viikkokisakeskusteluun en tässä enemmälti ryhdy, kuka saa palkinnon tai kiksit mistäkin; toinen voi taas pahastua vaikka hyvää tarkoittavasta arvioinnista. Sisällöllistä laatuahan ei niissä kisoissa juuri mitenkään mitata. Siksi on mielestäni upeaa, että osa artikkelista tähtää nykyään laatuluokitukseenkin, kuten nyt keskusteltavana oleva artikkeli! - Kilpailuhenkisille ja parempiin teksteihin pyrkiville laatuluokitus voisi olla viikkokisan bonustehtävä (tai erillinen hitaamman tempon koitos voisi olla kuukausikisa, jolloin keskustelua ei tarttis kiirehtiä ja tuolloin mukaan voisi sisällyttää esim artikkeleita edellisten 4-8 viikon viikkokisateemoista). Sellaisessa artikkelin laatuakin mittaavassa kisassa voisi antaa LA-statuksesta vaikka 500-pistettä, HA-statuksesta (Hyvä) 1500-2000 ja SA:sta (Suositeltu) 3000-5000 pojoa. Noin esimerkiksi! Lisäisköhän tuollainen paremmantasoisia, laadultaan mainioksi arvioituja artikkeleita fiwikissä? Vitsi vitsi...

3) Jos välttämättä yöllisiä, väsyneen miehen ensihuomioita haluaa syvemmin kaluta, niin: Yhden selkeän Korjattava-kohdan mainitsin, jota voisi pitää selkeänä LA-esteenä. Selkeyden vuoksi merkitsin tuon ylläolevaan merkinnällä (***). Jos se on korjattu, niin hienoa! Seuraavan tason teknisiä asioita olen nyt poiminut esille merkinnällä (**). Noistakin osa on melko nopea hoitaa (lähdemerkintöjen parantelu, uuden virallisen nimen selkeämpi esilletuonti vaikkapa vahvennuksen keinoin alussa ja lähdeviittaus tälle nimelle jo heti alkuun sekä uudelleenohjauksen tekeminen sillä nimellä tähän artikkeliin; tai vaihtoehtoisesti koko artikkelin uudelleennimeäminen, vertaa Käyttäjä:Kielimiliisin puheenvuoro). Suosittelen harkittavaksi. Pelkän yhden teknisen tai sisällöllisen tähden (*) saaneet kohdat voi ajatella puhtaammin jatkokehitystoiveiksi, aineksiksi vaikka HA-tasoon pyrittäessä.

4) Pieni uusi, (**) havainto: Tekstissä voisi mainita osavaltion, missä järvi sijaitsee. Kartasta se toki löytyy, mutta karttaa voisi avata tässä hieman ja kertoa, missä osavaltiossa järvi on ja minne kaikkiin osavaltioihin valuma-alue ulottuu. Kaikki wikipedian käyttäjät eivät näe samoin kuin me. Tekstiä ääneen lukevat ohjelmat eivät yleensä tulkitse kuvia, paitsi niiden vaihtoehtoiset tekstit (Alt-kenttä) tai vastaavat.

Yhteenvetona: Eli ihan kelpo työtä on tehty! Yst. --Paju (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 17.13 (EET)

Kun edellinen kommentti meni vähän päällekkäin 2. kommentoijan kanssa, niin tein sen jälkeen pari pikatarkastusta. Sen perusteella lähteistys ja sisältö on valitettavasti puutteellinen, osin virheellinenkin. Esimerkikisi Google Scholarilla löytyi hetkessä monia kiinnostavia artikkeleita tai kirjaviitteitä. Ja vaikka noista selaili vain abstrakteja tai yhden kirjan sisällön otteita.

Kommentti 1: Sademäärän osalta vaihteluväli virheellinen, korjattava. Eli tältä osin luokitukseni (***)= ei vielä LA-tasoa. Viittaan teoksen Hammer, U.T., 1986: Saline Lake Ecosystems of the World, Volume 59. Springler sivulta 19 löytyvään lauseen, jossa hän viittaa toiseen julkaisuun: Similarily, in the arid heart of Australia where annual average precipitation is about 125 mm, from February 1973 to February 1976 annual precipitation averaged 430 mm filling the Lake Eyre to it highest level in 500 years (Dulhunty 1978). Eli sademäärä voi olla ainakin tuo 430 mm/vuodessa. ( http://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=NOdvPFm6SyoC&oi=fnd&pg=PR9&dq=Lake+Eyre+salinity+variation&ots=EYzRsPcLgg&sig=Yds5amhZGnfkK79UW-FlmVOboZc&redir_esc=y#v=onepage&q=Lake%20Eyre%20salinity%20variation&f=false)

Kommentti 2: Suolaisuudesta löytyi monia mainintoja samalla periaatteella, hakuna tais olla Google Scholarissa kolme sanaa (Lake Eyre salinity), samoin lintulajeista ja pesinnän onnistumisesta, kalakannan romahduksesta suolaisuuden muutosten seurauksena (muistaakseni jostain 25 promillesta luokkaa 10-kertaiseksi melko rivakkaan tahtiin, olikohan se noin vuoden tarkastelujakson aikana) yms... Eli tuosta suolaisuudesta vois lisäillä asiaa lähteistäen; ainakin joissain korkean veden tilanteissa järvi olis vähemmän suolainen kuin valtameren vesi. Valitettavasti en pääse vähään aikaan toistamaan äskeistä pikalähdekokeilua, enkä siksi anna tuolle nyt viitettä.--Paju (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 18.42 (EET)

Pääsin kuitenkin vielä hetkeksi koneelle. Eräs lähde tuohon kommenttiin 2., eli veden suolaisuus voi sateiden jälkeen olla selvästi vähemmän kuin tavallisessa valteamerivedessä (jossa se oli lämpötilasta yms riippuen muistaakseni noin 33...35‰): Abstrakti esim. Williams, W.D, & M.J. Kokkinn, 1988: The biogeographical affinities of the fauna in episodically filled salt lakes: A study of Lake Eyre South, Australia. Hydrobiologia, January 1988, Volume 158, Issue 1, pp 227-236. Eli tammikuun 1984 sateet nostivat usein kuivana olevan eteläisen Eyrejärven vedenpintaa niin, suolaisuus oli aluksi noin 25 ‰ ja kohosi tammikuuhun 1985 mennessä, järven kuivuessa noin 270 ‰:een. --Paju (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 19.05 (EET)

Kommentteja epämääräisessä järjestyksessä:

Artikkelin sademäärä on nyt järven lähiympäristön kolmelta mittauspisteeltä, antamassasi lähteessä ei sanota tarkalleen, missäpäin tuo 430 mm on mitattu. Valuma-alueen pohjoisosissa voi itse asiassa sataa jopa 700 mm vuodessa.

Tuon salmen uoma vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen; välillä pohjoisallas purkautuu etelään ja välillä toisinpäin. Tarkkaa pinnantasoa ei täten oikein pysty sanomaan.

Suolaisuuden vaihtelusta pitäisi kyllä kirjoittaa, en ole varma suolaisuudesta täytenä, mutta ensimmäisenä altaaseen päätyvä vesi on todella raikasta. Se alkaa suolastuu vasta, kun se suolakerros alkaa sekoittua veteen. Tässä vaiheessa se nousee nopeasti todella suolaiseksi, mutta hiljalleen tietenkin laimenee, kun vettä tulee lisää. --PtG (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 19.26 (EET)

Pajulla on edellä hyviä pointteja, mutta täytyy muistaa että tämä on kuitenkin ehdolla lupaavaksi artikkeliksi, joten perustiedot riittävät. Ei ole kenenkään etu hilata LA:n kriteereitä liian lähelle hyvää tai suositeltua. Verrataan tätä nyt vaikkapa Roineeseen, toiseen lupaavaan järviartikkeliin. Minusta voisi mennä lupaavaksi näinkin, mutta toki suolaisuuden vaihtelu on tärkeää tietoa, joten aina parempi, jos siitä olisi pari riviä.--Tanár 6. helmikuuta 2014 kello 21.56 (EET)

Tanárin kanssa samaa mieltä. Kelpaa lupaavaksi. --Vnnen (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 14.55 (EET)

Lisäsin nyt veden suolaisuudesta yhden esimerkin tuon lähteen mukaan, jonka Paju mainitsi yllä.--Tanár 10. helmikuuta 2014 kello 21.08 (EET)

Kannatusta on tullut. Pajun yllä esittämä kritiikki on suunnattu artikkelin kehittämiseen, eikä hän varsinaisesti vastusta lupaavuutta (jos oikein tulkitsin). Merkitsen lupaavaksi. Toivottavasti sopii kaikille.--Tanár 12. helmikuuta 2014 kello 20.19 (EET)