Keskustelu:Etelä-Karjalan maakunta

Svinhufvud kyllä asui Etelä-Karjalassa, mutta oli syntynyt Sääksmäellä Hämeessä, josta tosin muutti jo pienenä pois ja Lappeen kihlakunnan tuomarina sitten asettui Etelä-Karjalaan jossa eli loppuikänsä. --Urjanhai 29. heinäkuuta 2010 kello 13.39 (EEST)

Etelä-karjalasta on kahta käännöstä, jotka molemmat voisi ilmoittaa. Ei liene wikipedian tehtävä päättää kumpaa tulisi käyttää. Aluejakolaissa on tuo Södra Karelen mutta verohallinto käyttää Sydkarelen. Kotuksella on käytännössä molemmat Södra Karelen http://www.kotus.fi/index.phtml?s=518 ja Sydkarelen http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/finsksvensklista.html . Etelä-Karjalan liiton harvoissa ruotsinkielisissä materiaaleissa on myös Sydkarelen. BlueDiam 23. toukokuuta 2011 kello 18.18 (EEST)

Luovutetut kunnat

Tuolle luovutettujen kuntien luettelolle olisi saatava jonkinlainen selitys ja lähde. Ovatko nuo entiseen Etelä-Karjalan maakuntaliittoon (sivulla Keskustelu:Maakunnan liitto esitetyn tiedon mukaan perustettu vuonna 1931) ennen sotia kuuluneita kuntia vai mitä? Netistä löytyy Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät -sivusto, joka ”[esittelee] Lappeenrannan maakuntakirjaston kotiseutukokoelma Carelican keruualueeseen kuuluvat kannaksen alueen pitäjät”, mutta tuollakaan ei ole asiaa sen kummemmin avattu. Nyt tässä artikkelissa listattujen kuntien ohella sivusto esittelee Kurkijoen, Lavansaaren ja Seiskarin; lisäksi sivuston etusivun kuvassa on nimetty Suursaari ja Tytärsaari, mutta niistä ei ole esittelyä. Meillä jälkimmäiset on listattu Kymenlaakson entisiksi kunniksi. –Kooma (keskustelu) 27. marraskuuta 2011 kello 12.40 (EET)

Nykymaakuntien ekstrapolointi sotia edeltävään aikaan on tosiaan vähän ongelmallista ja vähintään se vaatisi lähteitä tuekseen. (Ja jos tällaisia lähteitä on, niin luultavasti niitä löytyy huonosti netistä mutta kirjastoista voi löytyä hyvinkin.) Olen pannut tämän merkille jo aiemminkin, kun luovutettujen kuntien mallineissa on annettu maakuntana esimerkiksi juuri Etelä-Karjalaa. Silloinhan ensinnäkin pitäisi tietää, miten koko luovutettu alue on jakautunut silloisten "nykymaakuntien" kesken (mitä niitä nyt voisi olla, Laatokan Karjalaa ym.) ja miten vakiintuneita nämä silloin ovat olleet, mutta kun toisaalta muualla Suomessa kuntamallineissa mainittu maakunta nykyisillä kunnilla on nykyinen nykymaakunta, ja kun kaikkia nykyisiä nykymaakuntia muuallakaan Suomessa ei ollut olemassa ennen sotia (esim. Pirkanmaasta vrt. tietoja artikkelissa Pohjois-Häme), niin ennen sotia vallinneen tilanteen ymppääminen samaan sabluunaan nykyisten maakuntien kanssa saattaa olla vähän ongelmallista ja tuottaa ikään kuin logiikaltaan "kupruilevan" lopputuloksen. Aiemminhan tähän on törmätty myös kun on koetettu määritellä jonkin entisen kunnan nykymaakuntaan kuulumista, mistä edelleen voi seurata ongelmia, jos haluttaisiin määritellä esim. 1970-luvulla lakanneen kunnan "nykymaakunta" kuntaliitoshetkellä, kun nykymaakunnat kuitenkin varsinaisesti määriteltiin yksiselitteisesti vasta joskus vuoden 1994 paikkeilla (tästä on pitkät keskustelut sivuilla Keskustelu:Somerniemi, Keskustelu:Kanta-Hämeen maakunnan kuntien vaakunat ja Käyttäjä:Urjanhai/Entiset kunnat, mutta näihin minulla ei taida olla aikaa nyt palata).--Urjanhai 27. marraskuuta 2011 kello 16.12 (EET)

Lappeenrannan kaupungin sivustolta löytyikin tieto, että Carelica-kokoelman keruualue perustuu maakuntakirjastojen keskinäiseen sopimukseen (”Lappeenranta kerää luovutetun alueen aineistoa Kurkijoesta etelään, Joensuu Kurkijoesta pohjoiseen”), eli melko keinotekoiselta rajanvedolta vaikuttaa. Mainitut Suursaari ja Tytärsaari näemmä kuuluvat Kymenlaakso-kokoelmaan. Lisäsin nyt kuitenkin tuon Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät -sivuston lähteeksi, mutta en närkästy, jos joku haluaa poistaa luettelon. –Kooma (keskustelu) 12. joulukuuta 2011 kello 19.56 (EET)

Tuo nyt on ainakin objektiivinen fakta tuollaisena.--Urjanhai 13. joulukuuta 2011 kello 21.54 (EET)