Keskustelu:Demokratia

Artikkeli Demokratia on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
25.10.2017–10.01.2018	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Tärkeä artikkeli, joka tarvitsisi paljon lisää tekstiä. Lisäksi kiinnostaa väitteet: "Antiikin Kreikka ei kuitenkaan ole nykytutkimuksen valossa demokratian syntypaikka. Nykytutkimuksen valossa demokraattisia menetelmiä on sovellettu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa samana aikana myös Euroopan ulkopuolella. Ensimmäinen moderni demokratia syntyi Yhdysvaltoihin." Missä? Minkä tutkimuksen? Millä perusteella ensimmäinen moderni demokratia Yhdysvalloissa (miten siis määritellään moderni demokratia)?

--PV 18. heinäkuuta 2005 kello 22:37:09 (UTC)

Mikko Paanasen palautus

Demokratiassa kansan ylin valta on kyseenalainen väite, jolla ei ole tieteellistä todistusta.

On myöskin perusteeton väite, että suora demokratia olisi ollut mahdoton laajoissa valtioissa.

Samoin Sveitsissä on ollut edustuksellista demokratiaa pitkään.  –Kommentin jätti 62.236.76.8 (keskustelu – muokkaukset)

elitismi

"Yksi edustuksellisen demokratian perustelu on elitistinen: katsotaan, että tavalliset kansalaiset eivät ole kykeneviä päättämään valtion asioista vaan tarvitaan heitä parempi eliitti päättämään."

Otin väitteen pois kunnes kerrotaan kuka tuota perustelua on käyttänyt. --Mikko Paananen 8. lokakuuta 2005 kello 14:52:44 (UTC)

Kaipaan jotain lähdettä väitteelle, että klassinen liberalismi olisi suhtautunut skeptisesti demokratiaan. Klassinen liberalismi -sivulla sanotaan Yhdysvaltoihin järjestetyn demokratian juuri sen vaikutuksesta. --Mikko Paananen 9. lokakuuta 2005 kello 15:36:26 (UTC)

Viimeisin 62.236.76.8:n muokkaus lisäsi taas samat väitteet, mutta edelleen ei näkynyt lähdettä sille, kuka on tuota "elistismi"-perustelua käyttänyt, enkä löytänyt toisellekaan väitteelle perustelua annetusta [1] linkista. --Mikko Paananen 12. lokakuuta 2005 kello 19:16:01 (UTC)

"The classical liberals of the 18th century, whether represented by the members of the Scottish Enlightenment or by the American Founding Fathers, were highly skeptical about the capability and willingness of politics and politicians to further the interests of the ordinary citizen. Governments were considered to be a necessary evil, institutions to be protected from, but made necessary by the elementary fact that all persons are not angels (Madison 1966[1787]: 160). Governments, along with those persons who were empowered as their agents of authority, were not to be trusted. Constitutions were necessary, primarily as means to constrain collective authority in all of its potential extensions. State power was something that the classical liberals feared, and the problem of constitutional design was thought to be that of insuring that such power would be effectively limited." http://www.cato.org/pubs/journal/cj14n1-1.html "Elitistinen, edustuksellinen ja välillinen demokratiakäsitys ovat hyvin lähellä toisiaan. Näiden näkemysten mukaan kansalaisten laaja suora osallistuminen päätöksentekoon ja suunnitteluun on mahdottomuus, käytännössä yhteiskuntaa johtaa aina harvalukuinen eliitti, joka institutionaalisia väyliä pitkin saa tarvittavaa tietoa kansalaisten ongelmista. Demokraattisuus merkitsee, että valtaa käyttävä eliitti on vaaleilla vaihdettavissa, että se toimissaan noudattaa määrättyjä demokraattisia pelisääntöjä ja että se on periaatteessa avoin kaikille, eli jokaisen on mahdollista kilpailla eliitin jäsenyydestä.1" http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/opetus/ymp_suun/esseet/reetta_koskenranta.rtf

Jos nyt pikkuhiljaa uskoisi... ensinnäkin jonkun suomalaisen esseen painoarvo on noin nolla argumenttina ja viitattu Cato-instituutti on tiede- ja tutkijayhteisössä varsin kyseenalaista mainetta "nauttiva" organisaatio. Sen "tutkimuksiin" viittaaminen ei edusta yleistä näkemystä asioista, mikä on varsin luonnollista ottaen huomioon organiaation taustat. --PV 15. lokakuuta 2005 kello 11:22:13 (UTC)

Nobel-palkinnon saanut taloustieteilijä James M. Buchanan on ilmeisesti parempi auktoriteetti kuin Pvalkki. Cato-instituutti ei nauti koko tiede- ja tutkijayhteisössä kyseenalaista mainetta.

Cato-instituutti on uskottavin klassisen liberalismin ja libertarismin kantojen esittäjänä, koska se kannattaa noita kantoja.

Sitkeä sissi olet... pakko myöntää... Koska ei mene perustelut jakeluun, niin omalta puoleltani minulla ei ole aikaa jankuttaa samoja asioita tuntemattoman, vaihtuvan IP:n kanssa. Palaan keskusteluun kun se on puoleltasi rakentavaa. Kieltämättä jään kaipaamaan selitysta lauseen "Nobel-palkinnon saanut taloustieteilijä James M. Buchanan on ilmeisesti parempi auktoriteetti kuin Pvalkki..." merkitykselle yllä olevassa (ja vastaava lauserakennetta myös muissakin propagandasi aiheena olevissa artikkeleissa)...kun eikö siinä ton sanajärjestyksen pitäisi olla vähän erilainen... ;) Hyvää jatkoa! --PV 16. lokakuuta 2005 kello 21:35:38 (UTC)

Demokratian tulevaisuus

"Monet radikaalit demokraatit kuten demokraattiset anarkistit kannattavat suoraa demokratiaa tai delegointia, jossa delegaateilla on valta vain suorittaa heille annettu tehtävä, ja mahdollisuutta erottaa delegaatit, jotka eivät noudata heille annettua tehtävää"

Demokraattiset anarkistit? Anarkismi on jo itsessään demokraattinen, demokratiaa kannattava aatesuuntaus, ei ole olemassa mitään demokraattisia anarkisteja ja epädemokraattisia anarkisteja. Vai yritettiinkö tuossa juuri korostaa aatteen kannattajien demokraattisuutta? Epäselvää, muokkasin.Henrik Jaakkola 22. marraskuuta 2005 kello 00:06:26 (UTC)

Poistot

Mielestäni esitetty tekninen syy, miksi edustuksellinen demokratia on kehittynyt ("kaikki ei pääse paikalle"), on näennäisestä ilmeisyydestään huolimatta virheellinen ja antaa harhaanjohtavan kuvan nykyisen demokratian kehityksestä, josta pitäisi kyllä kertoa paljon lisää. Muut poistetut olivat turhia rönsyjä antiikkiin ja totuusarvoltaankin kyseenalaisia. --ML 11. huhtikuuta 2006 kello 11.27 (UTC)

Lähteistä ja poistosta..

Valitettavasti tuntuu hieman kyseenalaiselta, että kristillisen Kotimaa-lehden artikkeli olisi hyvä lähde tekstille, jonka mukaan kristinusko ja erityisesti reformaatio on edesauttanut demokratiaa, tai Kansan Uutiset-lehti hyvä lähde väitteelle, että työväenliike on edesauttanut demokratiaa. Osio "demokratian tunnusmerkit" kuvaili kömpelöin ja opettavaisin sanamuodoin lähinnä demokratia-sanaan nykyisin liitettyjä mielleyhtymiä, ei niinkään sitä, mitä suoraan määritelmästä seuraa. Tuskin esim. Ateenan demokratiassa oli paljonkaan kuvatuista piirteistä, eikä näytä olevan mitään syytä, miksi vaikkapa oikeus perustaa yrityksiä olisi demokratialle välttämätön ehto. --ML 28. elokuuta 2007 kello 19.00 (UTC)

Valitettavasti tuntuu hieman kyseenalaiselta, että kristillisen Kotimaa-lehden artikkeli olisi hyvä lähde tekstille, jonka mukaan kristinusko ja erityisesti reformaatio on edesauttanut demokratiaa, tai Kansan Uutiset-lehti hyvä lähde väitteelle, että työväenliike on edesauttanut demokratiaa. Eli lähde, konteksti ratkaisee, ei sisältö sinänsä? Eikö esimerkiksi kirjoittajan asiantuntemus ole julkaisun viiteryhmää olennaisempi osviitta sisällön luotettavudesta? Crash 16. joulukuuta 2007 kello 15.36 (UTC)

No esim. lähteenä käytetyn Kotimaa-artikkelin tekijäksi mainitaan Jussi Rytkönen, joka on googlen perusteella kyseisen lehden toimittaja(?). Kun kyse on keskeisestä aiheesta ja sitä koskevista vahvoista väitteistä, niin lähdeartikkelin soisi vähintään olevan asiantuntijan kirjoittama ja mieluiten kyseisellä näkökannalla laajempaakin kannatusta. Mikäli ajatusta, että uskonpuhdistus loi demokratian perustan, kannatetaan laajemminkin, sille on tuskin vaikeaa löytää parempaa lähdettä. (Ps. En tiedä, oliko Thin artikkelin täyslanauskaan ihan tarpeellista). --ML 17. joulukuuta 2007 kello 21.23 (UTC)

Politiikka ja poliitikko

Olen muokannut demokratia-artikkelia suomentaen vastaavaa englannin kielistä. Politiikka on englanniksi joko politics tai policy. Poliitikko on englanniksi politician. Policy ei ole poliitikko. Politiikka ei ole henkilö. --Manuwiki

Käännös on ok, mutta joihin pyydetään lähdettä englanninkielisessä tekstissä (fact-mallineella), olisi voinut jättää kääntämättä. Lisäksi englanninkielinen artikkeli on ainakin tällä hetkellä merkitty neutraalisuus-leimalla, joten ei tämäkään versio aivan ehdoton ole. --Mikko Paananen 3. maaliskuuta 2008 kello 15.52 (UTC)

Lainaukset artikkelissa

Olisiko artikkelin lainauksille parempi paikka Wikisitaateissa? --Hartz (keskustelu) 4. lokakuuta 2013 kello 14.19 (EEST)

Demokratia - käsite/aate ja demokratia -hallitusmuoto on eri asia ja pitää erotella.

Demokratia-aate on sitä, että valtiollinen poliittinen päätöksenteko kuuluu koko kansalle ja kaikilla on demokraattinen ja tasavertainen vaikutusmahdollisuus polittiiseen päätöksentekoon.

Sen sijaan demokratia-hallitusmuoto on jotain ihan muuta, lähinnä nykyaikaista näennäisdemokratiaa kuten kahden tai yhden puolueen järjestelmiä. Puolueen ja kansanedustajan konseptit ovat osa epädemokraattista näennäisdemokratiaa eli "välillistä demokratiaa" eikä todellakaan kuulu ideaaliseen demokratiaan, jossa kaikki poliittinen valta lähtee kansalaisista.--Dmitri 152 (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 17.22 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkelissa on vielä kielenhuollon kannalta muokattavaa. Pääasiassa toivoisin, että tässä vertaisarvioinnissa kiinnitetään huomio artikkelin rakenteeseen ja siihen, tuodaanko siinä jo kaikki tarpeellinen esille. Huomattavasti artikkelin laatu voisi parantua sitten, kun keksittäisiin joku suunta, mihin sitä kannattaa lähteä kehittämään. -- Jylöstalo(keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 19.45 (EEST)

Idea on hyvä enkä osaa rakenteeseenkaan muuten heti puuttua, mutta voisi olla tarpeen jakaa pienemmiksi osiksi, esimerkiksi ns. pääartikkeleiksi. Muuten tästä tulee liian pitkä ollakseen lukukelpoinen, jos tähän aikoo saada tarpeeksi aineistoa. --Höyhens (keskustelu) 7. marraskuuta 2017 kello 00.55 (EET)

Aloitin nyt artikkelin Demokratian historiasta. Onko syytä lyhentää demokratia-artikkelia? Jos enkkuwikiin vertaa niin aika lailla samat aiheet on käsiteltynä. --Jylöstalo(keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 17.47 (EET)

Hienoa kun työstät keskeistä artikkelia! Osion "Teoria" alaotsikot eivät ole keskenään rinnasteisia. Käsitteenmuodostus-kappale on kiva, mutta en ihan ymmärrä miksi jotkut bulletit ovat sisennettyjä, ja miksi kaikissa ei ole mainittu henkilö-teoreetikkoja. Haluaisin lisää harkintaa siitä pitäisikö joidenkin asioiden olla Terian sijasta Demokratian muodot-osassa (esim. nuo perustuslailliset monarkiat ?). Lähdeviitteitä tarvitaan myös. --Tappinen (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 14.09 (EET)

Tämän artikkelin rakenne taitaa vieläkin olla paljolti enkkuwikin vastaavan artikkelin rakenteen mukainen sillä hetkellä kun tämä käännettiin siitä helmikuussa 2008. En tiedä kuinka harkittu se rakenne oli, vai oliko artikkeli vain kasvanut sellaiseksi lisäys lisäykseltä. Jos tästä artikkelista halutaan laadukas, kannattaisi varmaan etsiä jokin yleisteos aiheesta ja ottaa rakenne ja sisältöä sieltä. Minun silmiini ei kirjastoissa vielä ole osunut sellaista. Ehkä Encyclopedia Britannican seitsenosaisesta artikkelistasaisi jotain? --Savir (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 21.03 (EET)

Artikkeli esittelee demokratiaa hyvin, mutta se voisi vastata kysymyksiin miksi ja mistä lähtökohdista valtiot demokratisoituivat. Demokratia edustaa pysyvyyttä ja tasa-arvoa mitä esim. monarkioissa ei ollut. Usein autokraattiset järjestelmät, monarkiat ym. korvautuivat edustuksillisilla järjestelmillä, mikä käänsi hallitsijan ja kansalaisen asetelman päinvastaiseksi. Monarkioissa kansalainen oli elinikäisen hallitsijan alamainen, kun demokratioissa valitun hallitsijan tehtävä on palvella kansaa. Tämä on hyvin olennainen pointti, ja sen voisi mainita johdannossakin. Kansalaiset olivat kyllästyneet alamaisen roolinsa lisäksi monarkioiden epävarmuuteen, koska hallitsijan vaihtumista seurasi epävarmuuden aika hallinnossa ja joskus perimyskiistat ja -sodat. Lisäksi hallitsijoiden mielivaltaisuus ja loputtoman ylellinen elämäntapa herättivät epätasa-arvon tunnetta. Näitä lähtökohtaisia syitä demokratian tilaukselle voisi tuoda esille. --Ukas (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 15.11 (EET)

Parannusehdotuksia

artikkeliin kaivattaisiin mainintaa demokratian edellytyksiä mahdollistavista tekijöistä. näitä ovat mm. kansalaisten luku- ja kirjoitustaito sekä koulutuksen saatavuus ja taso. joku voisi väittää että Suomessa on pakollinen peruskoulu jotta demokratian edellytykset toteutuisivat kansan kyvykkyydellä. historiassa demokratiaa olisi ollut vaikea harjoittaa ilman kansalaisten luku- ja kirjoitustaitoa. lisäksi tarvittaisiin maininta median/lehdistön roolista demokratian toteutumisessa. esimerkiksi monta vuosisataa sitten ei ollu politiikasta kansalle tiedottavaa lehdistöä, jolloin demokratiaa olisi ollut vaikea harjoittaa kun kansa ei olisi ollut perillä poliittista asioista, joten heidän äänensä kuuleminen asioissa joista eivät tiedä olisi ollut käytännössä turhaa. lisäksi artikkeliin kaivattaisiin tietoa siitä miten vain miesten äänioikeutta eli toisin sanoen sitä ettei naisilla ollut äänioikeutta perusteltiin. huhun mukaan Suomessa ja muissa länsimaissa otettiin naisten äänioikeus nopeasti käyttöön, sillä Neuvostoliitto ajoi naisten äänioikeutta ja länsimaissa haluttiin rajoittaa vasemmistoaatteen suurta kannatusta antamalla äänioikeus naisille ettei siitä tule asia jota Neuvostoliitosta ihaillaan. ehkäpä muussa tapauksessa naiset olisivat katsoneet itään ihailevasti ja äänestäneet jopa kommunisteja valtaan https://www.rbth.com/articles/2011/12/22/five_things_we_never_thanked_the_soviet_union_for_14072 --Hartz (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 08.21 (EET)

Yhdistäkää

Timokratia ja Politeia vähintään johdantoon. Nehän ovat kansanvaltaa, Demokratia on rahvaanvaltaa. --Höyhens (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 19.49 (EET)

Että mitäkö tarkoitan? Kansan on tiedettävä, mistä tosiasiassa päätetään. --Höyhens (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 19.52 (EET)

Mites kansandemokratia, onko sen kansankansanvaltaa? --Jmk (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 20.02 (EET)

Saattaa olla. En ainakaan ole kuullut nimitystä kansanrahvaanvalta. Näissä pitää mennä yleisen tuntemuksen mukaan. Toisen maailmansodan jälkeen oli näitä säännon vahvistavia poikkeuksia. Esim. Kreikassa oli sosialistinen vallankumous, mutta se jätettiin briteille, Wienin puolestaan valtasi puna-armeija, mutta Itävalta jäi kaiketi jonkinlaiseksi länsiliittoutumattomaksi. jne. --Höyhens (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 06.05 (EET)