Keskustelu:Banaanikärpänen

Artikkeli Banaanikärpänen on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
22.3.–24.4.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
27.6.–4.7.2007	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
31.7.–14.8.2007	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Ei hajuakaan onko tämä oikea paikka, mutta jos joku näkee tän voi välittää eteenpäin. Mietiskelin vaan tota banaanikärpäsen asuinpaikkaa ja vaikken asiantuntia olekaan, niin epäilen ettei niiden ensisijainen asuinpaikka ole kaappi. t: Jussi --80.222.106.14 30. elokuuta 2006 kello 20.56 (UTC)

No ei varmaan. -tKahkonen 30. elokuuta 2006 kello 21.03 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi

Pitkään hiertämäni artikkeli alkaa olla siinä vaiheessa, että en enää helpolla keksi mitään lisättävää (lienen tullut jo sokeaksi omalle tekstilleni). Historia-osiossa on vielä muutamia punaisia linkkejä, joista tarpeelliseksi katsottuihin olen valmis tekemään ainakin tyngät jos niitä kaivataan. (jos joku muu haluaa tehdä niitä, vielä parempi:-) ) Samoin artikkelissa on kaksi lähteistämätöntä asiaa (toinen pyydystämistapa ja genomin 50% samankaltaisuus nisäkkäisiin), jotka voinee poistaa jos ei lähdettä löydy. Mielestäni artikkeli kertoo kattavasti ja yleistajuisesti kaiken tärkeimmän banaanikärpäsestä lajina ja tutkimuskohteena. Jos artikkelista haluaisi tyhjentävän, siitä tulisi hetkessä gigatavun kokoinen:-) Erityisen ylpeä olen lähteistyksestä, kahta em. kohtaa lukuunottamatta jokaiselle kappaleelle & faktalle pitäisi olla viite. Olen myös käynyt en- ja de-wikin läpi, eikä kummassakaan liene artikkeliin mitään lisättävää. (en-wikin näköosio on tosin huomattavasti pidempi, mutta samalla myös mielestäni aivan liian spesifinen) --albval 22. maaliskuuta 2007 kello 08.52 (UTC)

Voisiko Trivia-osion sisällyttää muuhun tekstiin? Nyt se tuntuu melko irralliselta. -- Shallow 22. maaliskuuta 2007 kello 11.22 (UTC)

Voi toki, en oikein vain keksinyt minne sen tunkisi (mihin itse laittaisit?). Alunperin ennen muokkauksiani tuo sammakoiden ravintojuttu oli heti johdannon kolmas lause, jossa se sai mielestäni aivan liikaa painoarvoa. En kuitenkaan hennonnut poistaa toisten lisäystä, joten tein sille tuon triviakappaleen ja etsiskelin googlella akvaariokalat ja tuon kapsaisiinijutun sinne täytteeksi. Jos triviaa ei saa minnekään järkevästi, sen voi puolestani vaikka poistaa (vaikka ikävä sitä tuleekin, noiden juttujen etsimiseen on käytetty suhteettomasti vaivaa). --albval 22. maaliskuuta 2007 kello 11.32 (UTC)

Trivian jälkimmäisen voisi ehkä laittaa Elinympäristö ja ravinto-osioon. Ensimmäiselle ei kyllä ihan heti tule mieleen mitään paikkaa. -- Shallow 22. maaliskuuta 2007 kello 12.06 (UTC)

OK, siirtelen niitä, jos keksin molemmille luontevan paikan. --albval 23. maaliskuuta 2007 kello 12.18 (UTC)

Kapasaisiinijuttu on nyt ravinto-osion lopussa sekä sammakkojen ja akvaariokalojen ruokinta omana laajennettuna kappaleenaan pyydystämisen jälkeen. Onko parempi? --albval 11. huhtikuuta 2007 kello 09.42 (UTC)

Hieno artikkeli. Muutama huomio: Käytetäänkö banaanikärpäsen oosyytistä suomenkielistä nimitystä munasolu? DNA:n replikaatio = monistuminen. "Mutaatiot helposti indusoitavissa", olisiko tälle yleiskielistä termiä? Olisi mielenkiintoista saada kappaleesta Nykyinen tutkimus hieman laajempi, koska nyt mainitaan vain yleisesti "käytetään tutkimuskohteena kehitysbiologiassa jne", aiheesta saisi varmaan enemmän irti ja on kuitenkin lajin kannalta erittäin oleellinen aihepiiri. Hieman epäselväksi jää lause "sukupuoli määräytyy X-kromosomien ja autosomien geeniannosten suhteen perusteella", varsinkin termi geeniannos. --Hehkuviini 22. maaliskuuta 2007 kello 19.54 (UTC)

Kiitos kommenteista. Oosyytti on munasolua edeltävä vaihe (katso en-wikipedian artikkeli). Olen nyt yrittänyt selventää oosyyttiä ja indusointia käsitteleviä kohtia. Samoin geeniannoskohta on toivottavasti nyt selvempi, kun jätin kys. sanan tarpeettomana pois ja annoin esimerkin. Kelpaako näin?

Nykyinen tutkimus on minunkin mielestäni hieman liian lyhyt, yritän panostaa siihen tulevaisuudessa. Ongelma vain on se, että koska banaanikärpästä käytetään kirjaimellisesti kaikilla biologian aloilla, niin nykyisen tutkimuksen referointi tarkemmin on hirveän vaativaa. Tutkimusta liian läheltä katsovana on vaikea nähdä, mitä pitäisi mainita ja mitä jättää pois. En ole myöskään onnistunut löytämään tarpeeksi kattavaa ja yleistajuista review-tyyppistä lähdettä tähän. Jos joku muu osaa auttaa, niin apu on tervetullutta. --albval 23. maaliskuuta 2007 kello 12.18 (UTC)

Joo, olet ihan oikeassa. Mutta artikkelin ei toki tarvitse olla mikään kattava katsaus kaikesta tutkimuksesta, vaan siihen voisi laittaa muutamia oleellisia esimerkkejä, joista saisi parin kappaleen tietoiskun kärpäsen merkityksestä. Tuli nyt nopeasti mieleen seuraavat, joista voisi poimia pari: genetiikka; kehitysbiologia, embryologia; alkoholismi; oppiminen, käyttäytyminen, muisti; ekologia, populaatiogenetiikka; evoluutio; sirkadiaanirytmit; farmakologia, toksikologia; vanheneminen; solubiologia, solusykli, apoptoosi. Yhtä ainoaa kattavaa lähdettä en löytänyt, mutta useampaa lähdettä käyttämällä pääsisi varmaan hyvään lopputulokseen. Yhden suomenkielisen artikkelin kaivoin esiin: Liisa Myllykangas ja Tapio Heino. "Kärpänen aivosairauksien tutkimusmallina." Katsaus. Duodecim 2006;122(4):443-50. Mitä olet itse ajatellut kyseiseen kappaleeseen? --Hehkuviini 23. maaliskuuta 2007 kello 15.56 (UTC)

Kiitos todella hyvistä parannusehdotuksista ja artikkelin kielenhuollosta! Tuohan on hyvä idea että ottaa vain muutaman tutkimusalan tarkempaan käsittelyyn, eikä yritäkään kattaa kaikkea mahdollista (niinkuin olin itse kappaleen rakenteesta stressaantuessani ajatellut). Vaikea sanoa, mikä sitten olisi mielenkiintoisinta tutkimusta, mutta ainakin tällaisten referenssien pohjalta suunnittelin voivani kirjoittaa:

• Carla Margulies, Tim Tully and Josh Dubnau 2005. REVIEW: Deconstructing Memory in Drosophila. Current Biology, Vol. 15, R700–R713,,
• Belvin MP, Yin JC. Drosophila learning and memory: recent progress and new approaches. Bioessays. 1997 Dec;19(12):1083-9.
• Guarnieri DJ, Heberlein U. Drosophila melanogaster, a genetic model system for alcohol research. Int Rev Neurobiol. 2003;54:199-228.

Myös tuo Duodecim-viitteesi vaikuttaa kiinnostavalta. Labraan palatessa voisi vielä yrittää kerran käydä läpi alan uusimmat oppikirjat ja katsoa josko niistä löytyisi hyvää kaiken tutkimuksen kattavaa yleistajuista yhteenvetoa. Yhteen lähteeseen kappaleen ei toki tarvitse perustua. Ajatukseni yhdestä (tai parista) helposti saatavilla olevasta todella laajasta review-artikkelista vain perustui siihen, että yhden lähteen käsiin etsimällä voisi aiheesta kiinnostunut wikipedian lukija päästä helposti käsiksi useimpiin erikoisaloihin ja niiden keskeiseen kirjallisuuteen. --albval 23. maaliskuuta 2007 kello 19.40 (UTC)

Ei stressiä =) Jos aloitat kappaletta niin voin kirjoittaa jotain tuon mainitsemani Duodecimin artikkelin pohjalta. Tällainenkin muuten löytyi. --Hehkuviini 23. maaliskuuta 2007 kello 22.59 (UTC)

Joo, en onneksi saa stressiä tästä, stressaan mielummin oikeita töitä:-) Olen suurimman osan ensi viikosta konferenssimatkalla, joten kappaleen viilaaminen jäänee vähän myöhemmälle. Todella hienoa jos viitsit kirjoittaa artikkeliin tekstiä, ettei tarvitse yksin pähkäillä! Teen varmaan ensin jonkinlaisen alustavan version omasta tekstistäni hiekkalaatikollani, ennen kuin alan sorkkia itse artikkelia. Keskeneräistäkin työtä saa tulla arvostelemaan:-) --albval 24. maaliskuuta 2007 kello 18.49 (UTC)

Lisäys vielä: hiekkalaatikollani on nyt välitallennusversio nykyinen tutkimus-kappaleesta, jossa olen poiminut viitteistä tärkeimmät asiat (joista osa vaihtui matkalla myös elektronisina saataviin, koska osasta ylläolevia on vain paperiversiot kirjastossa ja itse olen kotona). Olen myös kirjoittanut muistitutkimus-osion mielestäni kohtalaisen valmiiksi. Alkoholitekstin pohja on vielä kääntämättä ja laittamatta paikoilleen. Voit käydä vilkaisemassa, kommentoimassa tai korjaamassa, itse en todennäköisesti ehdi koskemaan tekstiin vähään aikaan. --albval 24. maaliskuuta 2007 kello 20.01 (UTC)

Tein sittenkin loput muutokset jo nyt ja siirsin tekstin banaanikärpäsartikkeliin. Nyt se on minun puolestani vähäksi aikaa valmis --albval 25. maaliskuuta 2007 kello 19.04 (UTC)

En tiedä mikä on ollut systeemi tieteellisen luokittelun laatimisessa, mutta eikös tuon suvun voisi linkittää kuten ylemmät taksonitasot? QWerk 25. maaliskuuta 2007 kello 17.50 (UTC)

Tarkoittanet taksoboksia? Kyllähän sen kai linkittää voisi... Katselin joka tapauksessa tuossa suositellut biologiasivut läpi: puolessa niistä suku oli linkki (kaksi kuului samaan sukuun) ja puolessa ei, joten ainakaan SS-statukseen sitä ei näemmä välttämättä vaadita. Banaanikärpäsartikkeliin en linkkiä tällä hetkellä itse lisäisi, sillä se jäisi ruman punaiseksi. Toki suvusta voisi tehdä tyngän, jos linkki halutaan, mutta mielestäni kaikki oleellinen käy selville jo heimoartikkelista (mahlakärpäset) ja banaanikärpäsartikkelista. Mitä mieltä muut ovat? --albval 25. maaliskuuta 2007 kello 18.28 (UTC)

Edit: nykyään Drosophila-artikkelikin on jo olemassa --albval 2. heinäkuuta 2007 kello 14.35 (UTC)

Yksi parhaista artikkeleista mitä olen nähnyt. --88.115.109.1 4. helmikuuta 2010 kello 21.32 (EET)