Keskustelu:Aspartaami

Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Aspartaami.
Kirjoita uusi teksti vanhan alapuolelle. Napsauta tästä aloittaaksesi uuden aiheen. Muista allekirjoittaa viestisi napsauttamalla . Uusi Wikipediassa? Tervetuloa! Jos tarvitset apua, kysy kahvihuoneessa.	Ole kohtelias ja toivota uudet käyttäjät tervetulleiksi Älä käytä keskustelusivua mielipidepalstana Oleta hyvää tahtoa Vältä henkilökohtaisia hyökkäyksiä

Keskusteluarkisto

• Vuodet 2007 - 2010

Melanie Warner's article "The Lowdown on Sweet?"

Kyseistä artikkerlia ja sen luotettavuutta on laajasti käsitelty täällä: http://www.aspartame.net/ResourcesPDF/New_York_Times_Reply.pdf Tarkistettuani vielä itse usean käsitellyistä kohdista, voin sanoa että se laittaa kyseisen artikkelin ja tutkimuksen erittäin huonoon valoon. Timppa99 31. tammikuuta 2011 kello 14.35 (EET)

Ja näköjään muutos oli jo kumottu ennenkuin kerkesin kirjoittamaan perustelut tänne. Teen muutoksen uudelleen ja toivon erimieltä muutoksesta olevien jakavan mielipiteensä miksi kyseinen "kritiikki" pitäisi vielä ylläolevan linkin valossa jättää artikkeliin. Timppa99 31. tammikuuta 2011 kello 14.38 (EET)

Poistoperusteitasi on alla pidetty löysinä, etenkin siksi, että antamasi linkki on erään aspartaaminvalmistajan sivusto. Toinen syy on se, että vastakkaisen mielipiteen olemassaolo itsessään ei ole poistoperuste. -- Piisamson 3. maaliskuuta 2011 kello 00.51 (EET)

Engl. wikissä artikkelista sanotaan lähteen kera näin: an analysis of Walton's claims showed that Walton left out at least 50 peer-reviewed safety studies from his review of the literature and that most of the research he cites as non-industry funded were actually letters to the editors, case reports, review articles or book chapters rather than published studies. 86.50.89.167 16. elokuuta 2011 kello 22.23 (EEST)

Näinpä näkyy olevan. Ottaen huomioon, että kyseessä ei ole suoranaisesti aspartaamiin liittyvä "erimielisyys", sitä ei minusta ole tarvetta esitellä artikkelissa. -- Piisamson 16. elokuuta 2011 kello 22.52 (EEST)

Neutraalius kyseenalaistettu 1.3

[[1]] Kyseenalaistetaan artikkelin neutraalius. Löytyykö lähdeviitteitä väitteen tueksi? Sjmantyl 1. maaliskuuta 2011 kello 23.02 (EET)

Tieteellinen tieto ei puolla lakimiesten luomaa totuutta

Ja tämän tulisi selvitä artikkelista. Samaten malliesimerkkinä korruptoituneesta lainsäädäntöprosessista ja tieteellisten tutkimusten asuun puetusta propagandasta toimiva aspartaamin hyväksyminen elintarvikelisäaineeksi 1970- ja 80-luvuilla loistaa miltei kokonaan poissaolollaan. Donald Rumsfeldin, hyväksymisprosessiin tuolloin läpi ajaneen lainsäätäjän, kytkökset loistavat poissaolollaan.

Näinollen artikkeli muistuttaa enemmän aspartaamiteollisuuden näkemystä aspartaamista, vaikka meillä on puolueetonta tieteellistä tietoa siitä, että 1) aspartaamin terveysvaikutuksia ihmiseen ei ole koskaan tutkittu (asiaankuuluvalla puolueettomalla tieteellisellä menetelmällä), 2) lainsäätäjien terveysvaikutusten arviointiin käyttämät mittarit eivät perustu tieteelliseen tietoon, sekä tietoa siitä, että em. lainsäätäjien kytkökset teollisuuteen ovat olleet vahvat. --(λ (?) (!)) 2. maaliskuuta 2011 kello 13.10 (EET)

Asian ydin: aspartaami ei ole vain makeutusaine, vaan ilmiö jonka keskellä korruptoituneet lainsäätäjät, kriittiset riippumattomat tieteilijät, pillinpuhaltajat ja teollisuuden lobbarit ovat häärineet vuosikymmeniä terveyshaittojen tiimoilta. Koska tämä on merkittävää aspartaamin käytön yleisyyden vuoksi, sekä yleistä tietoa (esim. https://secure.wikimedia.org/wikipedia/fi/w/index.php?title=Aspartaami&diff=9737143&oldid=9736455 https://secure.wikimedia.org/wikipedia/fi/w/index.php?title=Aspartaami&diff=9736455&oldid=9736407 https://secure.wikimedia.org/wikipedia/fi/w/index.php?title=Aspartaami&diff=9117300&oldid=8977937 ), asian tulisi selvitä artikkelista, muutoin se ei ole neutraali. --(λ (?) (!)) 2. maaliskuuta 2011 kello 13.19 (EET)

'Aspartame: Review of Safety' Regulatory Toxicology and Pharmacology 35, (2002) On kanssasi täysin eri mieltä. Sjmantyl 2. maaliskuuta 2011 kello 13.25 (EET)

Ilmeisesti joskus on hankala sisäistää ideaa neutraaliudesta. En ollut itse mitään mieltä aspartaamista – Mitä sitten vaikka kaikki maailman tutkimukset olisivat eri mieltä kanssani?

Emme pyri täällä Wikipediassa Yhteen Oikeaan Totuuteen, jätetään se Neuvostoliiton Kommunistiselle Puolueelle tai vastaaville. Eli pointti oli WP:Neutraalius.

Kolmanneksi, jos aspartaamin terveysvaikutuksia on käsitellyt 190-200 tutkimusta, miksi yhden ainoan katsauksen tuominen tähän keskusteluun olisi olennaista?

Neljänneksi, ymmärrättekö mitä tuo julkaisun otsikko tarkoittaa? Juurikin tuota lainsäätäjien näkemystä. Jostain kumman syystä hyvin monet tiedemiehet ovat eri mieltä näitten säädösten tekijöiden kanssa. Ja tässä palaamme taas WP:NN. --(λ (?) (!)) 2. maaliskuuta 2011 kello 13.38 (EET)

*Neuraalius voisi toteutua laatikolla: 'kritiikki', jossa todetaan että tieteellistä näyttöä ei ole.

*Jotta negatiivisia terveysvaikutuksista voitaisiin sanoa olevan olisi artikkeli, joka käsittelee niitä hyvä löytyä.

*Otsikko on review artikkelin otsikko. Suosittelen lukemaan artikkelin. Se ei edusta mitään salaliittoa, vaan viittaa olemassa oleviin artikkeleihin. Jos tiedemiehet ovat eri mieltä, niin viittaa artikkeliin, jossa vaaroista puhutaan. Sjmantyl 2. maaliskuuta 2011 kello 13.46 (EET)

Neutraaliutta ei tule osoittaa otsikolla. Neutraalius syntyy, kun eri merkittävien osapuolien näkemykset esitetään artikkelissa. Tutustukaa WP:NN.

Neutraaliusmalline on tässä artikkelissa koska negatiivisia terveysvaikutuksia käsitteleviä artikkeleita on perusteetta poistettu tästä artikkelista.

Vielä pyydän lukemaan julkaisun otsikon. Rautalankaa: Mitä tarkoittaa "Regulatory" julkaisun nimessä.

Vihjailunne salaliitosta viittaavat siihen, että olette eksyneet aiheesta. Jatkakaamme kun pääsette takaisin aiheeseen. --(λ (?) (!)) 2. maaliskuuta 2011 kello 13.55 (EET)

Väitteet negatiivisille terveysvaikutuksille vaativat lähteitä. Esitän edelleen 'kritiikki'-osion kirjoittamista kuten edellä mainitsin. Lisäksi viittaan WP:NN keskusteluihin vähemmistömielipiteiden kirjaamiseen.

Hmm? Otsikko on 'Aspartame: Review of Safety' ja julkaisun nimi on 'Regulatory Toxicology and Pharmacology', joka on Elsevirin julkaisu impact factorilla 1.798. Lehti on tunnustettu tieteellinen lehti. Sjmantyl 2. maaliskuuta 2011 kello 14.05 (EET)

Heh, eli otsikko hämmentää. Niin. Tässä minun irtokarkkiperiaatteella valittu linkkini aspartaamin "turvallisuuden" osoittavaan "tieteelliseen" tutkimukseen. Tutkimus toteaa ettei aspartaamissa ole sitten niin minkäänlaisia terveyshaittoja. Ei mitään salaliittoa, vaan ihan rehellistä Coca-cola Companyn rahoittamaa "tutkimustietoa": http://www.nzma.org.nz/journal/123-1311/4024/ .

Nyt me molemmat olemme liittäneet tähän aspartaamin terveyshaitattomuutta puoltavia linkkejä. Tekeekö se artikkelista neutraalin? Ei. Tekeekö se meidän "totuudestamme" jotenkin "toden"? Ei. Tekeekö se aspartaamista haitattoman?

Voimme jankuttaa lähteistämisestä ja tuoda yhden osapuolen näkemystä tähän vaikka vuoteen 2012 saakka, muttei se silti tee näkemystänne "todeksi" tai tätä artikkelia neutraaliksi.

Koska yhden merkittävän osapuolen väitteitä lähteistävät poistettu, tämä artikkeli ei ole neutraali.--(λ (?) (!)) 2. maaliskuuta 2011 kello 14.14 (EET)

Nykyisen parhaan tieteellisen ymmärryksen valossa aspartaami on haitatonta. Perusteluina voin viitata useisiin artikkeleihin.

Tässä päästään taas aiheeseen millaisen vähemmistön näkemys olisi mainittava, kuten edellä viittasin WP:nn keskustelu. Jotta asia olisi mainitsemisen arvoinen muuna kuin mielipiteenä tarvitsee se jonkin lähteen, joka tukee väitettä terveyshaitoista. Sjmantyl 2. maaliskuuta 2011 kello 14.29 (EET)

Tuohon lopputulokseen päästäkseen pitää ohittaa koko joukko tutkijoita ja tutkimuksia. En aio taluttaa lehmää vesialtaalle. Aspartaamin terveyshaittoja tieteellisten tutkimusten valossa ovat ainakin (ja tässäkin artikkelissa jossain vaiheessa) mainitut rasvamaksa, päänsäryt, migreenit, toisaalla esim. kaksostutkimuksissa dokumentoidut vaikutukset sisäkorvaan (myrkytys liittyen joidenkin perimään)(Pisarik), lisäksi joissain koehenkilötutkimuksissa havaittu merkittävä kromosomihäiriöitä lisäävä vaikutus, negatiivinen vaikutus mitoottiseen indeksiin (joskaan ei merkittävästi genotoksinen) (Alsuhaibani), ennenaikaisen synnytyksen riskiä lisäävä vaikutus (Halldorsson). Näitä riittäisi lisää vaikka millä mitalla.

Ei voida sanoa että aspartaami olisi haitatonta. Voidaan sanoa, että tällä hetkellä kiistatonta tietoa terveysvaikutuksesta X ei ole, tai että sellaisia ei ole havaittu. Suosittelen muuta kuvitteleville google scholar ja PubMed palveluiden käyttöä hakusanoilla "aspartame review".

Mutta todistettavia ja toistettavia terveyshaittoja aspartaamilla on.--(λ (?) (!)) 2. maaliskuuta 2011 kello 14.42 (EET)

Tutkimuksen rahoittajan mainitsemisesta ei ainakaan ole haittaa, jos siitä on kyse. --Abc10 2. maaliskuuta 2011 kello 14.34 (EET)

Olet oikeassa. Negaation osoittamiseksi ei ole löydetty vielä metodia. (Pl. matematiikka) Uuden Suomen viite on legitiimi ja sitä ei olisi pitänyt poistaa. Artikkelin uudelleen structurointi olisi riittänyt.

No kaivetaan viitteitä.

Lean M., Hankey C., 'Aspartame and its effects on health' BMJ (2004)

Gurney J., et al.,'Aspartame Consumption in Relation to Childhood Brain Tumor Risk: Results From a Case-Control Study' JNCI J Natl Cancer Inst 89 (1997)

Eeden van D., et al. 'Aspartame ingestion and headaches A randomized crossover trial', Neurology (1994)

Butchko H., et al., 'Aspartame: Scientific Evaluation in the Postmarketing Period', Regulatory Toxicology and Pharmacology (2002)

Ovat kaikki toteavat ettei vaaraa ole. Ovatko nämä kaikki väärässä? Kuten totesit, näitä on, joten pyydän viiteitä artikkeleihin, jotka tukevat terveyshaittojen puolta. Sjmantyl 2. maaliskuuta 2011 kello 14.56 (EET)

ks. edellinen kommenttini. --(λ (?) (!)) 2. maaliskuuta 2011 kello 15.06 (EET)

Huomautan lisäksi, että terveysvaikutteiden tutkimustila ei suoranaisesti liity artikkelin neutraaliuteen: aspartaamiristiriidat ja -skandaalit ovat sinällään historiallisesti merkittäviä. Toisekseen, viitaten kommenttiinne "puolustan kantaani" – Wikipedia ei ole tarkoitettu Teidän henkilökohtaisten kantojenne esittämiseen, eli ilmeisesti olette tuomassa omaa kantaanne esille väärässä paikassa. --(λ (?) (!)) 2. maaliskuuta 2011 kello 15.54 (EET)

Kantani on: Viittaamani artikkelit ovat ristiriidassa väitteen kanssa, että merkittäviä terveysvaikutteita on. Toivon, että ette argumentoisi asian vierestä. Sjmantyl 2. maaliskuuta 2011 kello 16.07 (EET)

Tässä keskustelussa sivuttu jo kolmea tutkimusta joissa ihmisissä havaittiin terveusvaikutusta, negatiivistä. Jos ei halua kuulla, ei varmaankaan sitten kuuntele. --(λ (?) (!)) 2. maaliskuuta 2011 kello 18.57 (EET)

Artikkelissa sanotaan: "Se hajoaa elimistössä aminohapoiksi ja metanoliksi, metanoli taas hapettuu edelleen formaldehydiksi ja muurahaishapoksi. Metanolia ei kuitenkaan muodostu käytännössä yhtään." Mitä tämä ristiriitaiselta vaikuttava kohta tarkoittaa? Onko kohta saanut tämän muotoilunsa jonkin muokkaussodan tuloksena? Tarkoittaako tämä, että aspartaami voi hajota useammalla eri tavalla, ja vain pieni aspartaamimolekyyleistä hajoaa sillä tavalla, että syntyy metanolia? Vai onko hajoamistapoja vain yksi, jolloin jokaisesta hajoavasta aspartaamimolekyylistä kylläkin syntyy, aminohappojen lisäksi, myös yksi molekyyli metanolia, mutta koska aspartaamia käytetään lisäaineena vain pieninä määrinä, on syntyvä metanolimääräkin niin pieni, ettei se aiheuta ainakaan vakavaa myrkytystä? Tai että niin ainakin viranomaiset väittävät? -KLS 2. maaliskuuta 2011 kello 22.40 (EET)

Viimeinen lause on vastikään ilmestynyt artikkelin, muotoilin uudestaan Eviran tietosivun perusteella. -- Piisamson 3. maaliskuuta 2011 kello 00.59 (EET)

Artikkelista en:Aspartame_controversy löytyy aiheesta ihan mielenkiintoista asiaa. Esimerkiksi:

"An elaborate health scare,[9] involving a hoax conspiracy theory disseminated on many Internet websites, attributes a host of deleterious medical effects to aspartame. This theory claims that the FDA approval process of aspartame was tainted[28][8][29] and cites as its source an email based upon a supposed talk by a "Nancy Markle" (whose existence has never been confirmed) at a "World Environmental Conference."[28][8][30] Specifically, the hoax websites allege that aspartame is responsible for multiple sclerosis, systemic lupus, and methanol toxicity, causing "blindness, spasms, shooting pains, seizures, headaches, depression, anxiety, memory loss, birth defects" and death.[6]

The "Markle" email was in large parts identical to many messages posted by Betty Martini to Usenet newsgroups in late 1995 and early 1996 about her claimed talk at a "World Environmental Conference".[8] Martini claims that an unknown person combined her original letter with other information and redistributed it as "Nancy Markle".[16][31] "Ultimately the e-mail was traced back to Betty Martini."[15] Martini's email has been described as an "internet smear campaign...Its contents were entirely false, misleading, and defamatory to various popular products and their manufacturers, with no basis whatever in fact."[10]"

Kyseistä vuonna 1995 syntynyttä internethoaxia on yritetty työntää tännekin selvänä tietona. Yleisesti aspartaami ja muut "kaameat lisäaineet" ovat tällä hetkellä melkoisen nettihysterisoinnin kohteena - mikä näkyy myös artikkelin muokkaushistoriasta - joten yritykseen levitellä niistä pelottelevaa tietoa kannattaa suhtautua sen mukaan. Siinä Λ on kyllä oikeassa, että artikkelista poistettiin pari New York Times -artikkelilla lähteistettyä tietoa hieman löysin perustein. Perusteeksi on annettu artikkelia kritisoiva artikkeli, joka ei kuitenkaan ollut puolueettomasta lähteestä. --ML 2. maaliskuuta 2011 kello 22.59 (EET)

Palautin käyttäjän Timppa99 poistamat kohdat, ja poistin neutraaliusläiskän. Yllä voi keskustella näiden osioiden muotoilusta ja/tai olemassaolosta. Timppa99:n hyväksi on kuitenkin sanottava, että hän perusteli poistot eikä ennen tätä päivää kukaan ollut kommentoinut perusteita. -- Piisamson 3. maaliskuuta 2011 kello 00.57 (EET)

Palautan neutraaliusmallineen: artikkelista todistettavasti poistettu selkeästi lähteistettyä tietoa liittyen negatiivisiin terveysvaikutuksiin (metabolia, aspartaatin hermosolujen kuolemaa aiheuttava vaikutus). --(λ (?) (!)) 3. maaliskuuta 2011 kello 14.47 (EET)

Olen perustellut keskustelusivullani, miksi väite aspartaamin aivosoluja tuhoavasta vaikutuksesta oli a) puutteellisesti lähteistetty ja b) epätarkkuudessaan epäneutraali. --ML 3. maaliskuuta 2011 kello 15.37 (EET)

Uudempia

Olisiko tämä sitten kenties "kolmas Ramazzi-tutkimus"? Aspartame administered in feed, beginning prenatally through life span, induces cancers of the liver and lung in male Swiss mice, Morando Soffritti MD et al, 2010--(λ (?) (!)) 2. maaliskuuta 2011 kello 21.03 (EET)

Tutkimus on legitiimi. Muutamia pointteja: [Quote]Matherials and methods ... 0, 250, 1,000, 2,000, and 4,000 mg/kg [/quote]. Syötetyt määrät ovat tolkuttoman suuria. Table 2. [quote] {kontrolli male-female} 66 (56.4) 69 (67.6) ja {242mg/kg}58 (56.3) 90 (73.8) ja {987mg/kg} 45 (72.6) 47 (64.4) [/quote] 250mg/kg syötöllä ei nähty merkittäviä muutoksia.

Ekstrapolaatio ~50kg:n : D>12.5g/d. Sjmantyl 3. maaliskuuta 2011 kello 15.22 (EET)

Niin, toisaalla Rencüzoğullar havaitsi lymfosyyteissä kromosomimuutoksia ~500ppm ja AlSuhaibani havaitsi kohonneita kromosomimuutoksia jo 35mg/kg annoksilla, in vivo... --(λ (?) (!)) 3. maaliskuuta 2011 kello 15.33 (EET)

Se lienee sitten jo toinen tutkimus, joka ei liity alkuperäiseen. Olisi kovin mukavaa, jos viittatessanne artikkeliin, niin voisitteko mainita vuosiluvun, lehden tai suoran pubmed-linkin? Helpottaisi tarkastmista. Sjmantyl 3. maaliskuuta 2011 kello 15.40 (EET)

Ai niinkuin tässä yllä? Heh luulin että niin juuri teen linkittäessäni!

Miten muuten muutit nuo ppm -luvut mg/kg? Vai viittaatko nyt ristiin annoksiin joita simuloitiin?

Jospa pysyttäisiin kuitenkin ihan noissa annoksissa joita tutkimuksessa oikeasti elukoille annettiin. 2000ppm olisi siis 2000 ug/kg – 2 mg/kg – eli nätisti 100 kertaa pienempi kynnys, kertaluokka. Tuskimpa ihmisen aineenvaihdunta on 100 kertaa rottaa tai hiirtä tehokkaampi kuitenkaan... On valheita, törkeitä valheita ja sitten on matematiikkaa...

Lopputulos: aspartaami näytti aiheuttavan maksa- ja keuhkosyöpää uros-hiirille ja -rotille. --(λ (?) (!)) 3. maaliskuuta 2011 kello 15.44 (EET)

"APM [aspartame] was pulverized in a standard pelleted diet at concentrations of 0, 2,000, 8,000, 16,000, or 32,000 [ppm]" Muistaakseni Yhdysvaltain maatalousviranomaisten tutkimus totesi että ruokavaliosta voi saada 16mg/kg, eli tuo syöparaja ylittyisi kyllä limu ja -dieettivalmistefriikeillä. --(λ (?) (!)) 3. maaliskuuta 2011 kello 15.48 (EET)

Alsuhaibani lainaa Postmarketing surveillance of food additives, Butchko 1994, http://ukpmc.ac.uk/abstract/MED/7838988 "a food intake survey conducted by U.S. Department of Agriculture found some people in the U.S. consumed more than 16mg/kg/day" eli jotkut saivat enemmänkin. --(λ (?) (!)) 3. maaliskuuta 2011 kello 16.00 (EET)

Vaillinaisten lauseiden lainaaminen on merkittävä. "APM was pulverized in a standard pelleted diet at concentrations of 0, 2,000, 8,000, 16,000, or 32,000 to simulate an assumed daily APM intake of 0, 250, 1,000, 2,000, and 4,000 mg/kg b.w., and was administered to groups of..." ja kohdassa "Results": "Dietary concentration of 2,000, 8,000, 16,000, 32,000 ppm delivered average daily doses of approximately 247, 987, 1,919, 3,909 mg/kg b.w. to males and females."

Viittasin pyynnölläni authoreihin Rencüzoğullar ja AlSuhaibani. Kiitän.

Lopputuksesta on olemme jokseenkin samaa mieltä. Korkeilla konsentraatiolla APM aiheuttaa syöpiä rotille. Sjmantyl 3. maaliskuuta 2011 kello 16.04 (EET)

Itse katsoisin että toisaalta turha ekstrapoloida ihmisiin. Tuo simulointi perustuu samankaltaisiin arvioihin kuin ADI, ei niin luotettavaa hommaa. Jyrsijäkokeiden luvut hyvin verrattavissa lähinnä toisiin jyrsijäkokeisiin. Mikä lie muu tutumpi yhdiste sitten olisikaan vaikutuksiltaan samassa kertaluokassa... --(λ (?) (!)) 3. maaliskuuta 2011 kello 16.20 (EET)

Pieni pilkkuvirhe taisi olla Butchko 1994, http://ukpmc.ac.uk/abstract/MED/7838988 "a food intake survey conducted by U.S. Department of Agriculture found some people in the U.S. consumed more than 16mg/kg/day" [Quote s.108 1. kappale]Data from the MRCA survey in the United States indicate that the 14-day average apartame consumption in the general population of eaters only at the 90th percentile has ranged from 1.6 to 3.0 mg/kg/day from 1984 to 1992. In addition consumption by speceal subpopulation (children, females of childbearing potential, pregnant females, diabetics, and individual on weight-reducing diets) has ranged from 1.3 to 5.2 mg/kg/day, or about 5 to 10% of the ADI (fig 1)[/quote] Sjmantyl 3. maaliskuuta 2011 kello 16.47 (EET)

Ei pilkkuvirhe. Unohdetaan joka tapauksessa tuo vanha kun ravintotottumuksista on uudempikin, selkeämmällä ilmaisulla:

Aspartame: Scientific Evaluation in the Postmarketing Period, Harriett H. Butchko∗ and W. Wayne Stargel†, Regulatory Toxicology and Pharmacology 34, 221–233 (2001), doi:10.1006/rtph.2001.1500, available online at http://www.idealibrary.com: "Based on dietary records from about 12,000 individuals, it was estimated that, if all possible foods were replaced with aspartame-containing foods, the 99th percentile daily consumption of aspartame would be 34 mg/kg . --(λ (?) (!)) 4. maaliskuuta 2011 kello 19.45 (EET)

Entä siis In vivo cytogenetic studies on aspartame, AlSuhaibani 2010, http://ukpmc.ac.uk/abstract/MED/20689731 ja Genotoxicity of aspartame, Rencüzoğullari 2004, http://ukpmc.ac.uk/abstract/MED/15478947 ? --(λ (?) (!)) 3. maaliskuuta 2011 kello 16.20 (EET)

Esitän, että yhden otsikon alla keskusteltaiiin yhdestä viittauksesta kerrallaan. Selvyydn takia. Sjmantyl 3. maaliskuuta 2011 kello 16.47 (EET)

Genotoxicity of Aspartame

Rencüzoğullari 2004, http://ukpmc.ac.uk/abstract/MED/15478947 [quote] The cultures were incubated at 37 C for 72 h. The cells were treated with 500, 1000 and 2000 (mu)g/ml concentrations of ASP for 24 h (ASP was added 48 h after initiating the culture) and 48 h (ASP was added 24 h after initiating the culture)[/quote] Eli 0.5 mg/ml=500g/l. Hieman... korkeahko konsentraatio? Yhtenveto: ASP on genotoksista konsentraatilla 0.5mg/ml ja siitä ylöspäin. Sjmantyl 3. maaliskuuta 2011 kello 17.42 (EET)

In vivo cytogenetic studies on aspartame

AlSuhaibani 2010, http://ukpmc.ac.uk/abstract/MED/20689731 [Quote]Each experimental group consisted of five animals for each treatment and a control.[/quote] Viisi koepistettä on aika vähän. Lisäksi vain kolme mittapistettä konsentraatiolla 3.5, 35 ja 350 mg/kg. Yhteenveto: Pinellä mittapistemäärällä havaittiin genomuutoksia konsentraatiolla 35mg/ml ja siitä ylöpäin. Btw, tutkijan s-posti on jotain@hotmail.com? :) Sjmantyl 3. maaliskuuta 2011 kello 17.42 (EET)

Comparative and Functional Genomics -lehden artikkelista en tuota sähköpostia löytänyt.[2] Itsekin käyttäisin julkisiin kantoihin tulevaa säpöä varten jotakin hotmailin kaltaista.

Jokatapauksessa, taisi olla pilkkuvirhe tuossa edellisessä kommentissasi. Tarkoitit varmaankin havaittiin kromosomivaurioita annoksilla 35 mg/kg – eli ylempänä mainituilla aspartaamin suurkuluttajilla tämä raja ylittyisi. --(λ (?) (!)) 4. maaliskuuta 2011 kello 19.51 (EET)

Magnuson ja pseudokritiikki

Bernadine Magnuson, Ajimoton ja Coca-colan piikkiin aspartaamin terveellisyyttä promotoiva tutkija esitti Ramazzi-tutkimuksiin kohdistuvassa (, Cocacolan ja Ajimoton ja muiden aspartaamivalmistajien rahoittamassa, elintarviketeollisyyskonsulttifirma Burdock Groupin tilaamassa) kritiikissään, että kontrolliryhmä olisi ollut tutkimusten heikko kohta, sen lisäksi että rotille syötettyä ruokaa ei erikseen mainittu, ja että tuloksen, urosten kärsimät keuhko- ja maksasyövät olisi aiheuttanut influenssa.

Käsittääkseni tämä osoittaa suoraan ja selkeästi että Magnuson ei ole vakavasti otettava tai luotettava lähde, eivätkä nämä kaksi julkaistua tutkimusta täytä tieteelliseltä tutkimukselta vaadittavaa perustasoa.

Kontrolliryhmän käyttäminen perustuu juurikin siihen ideaan että näin esim. ympäristön vaikuttimet selviävät: ettei tulos kuvaa vain satunnaisen ympäristötekijän vaikutusta.

Kontrolliryhmän käyttö on normaali käytäntö tieteellisessä tutkimuksessa. Samaten kontrolliryhmän käyttö yleisen käsityksen mukaan esittäisi samat vasteet ympäristövaikuttimista, esimerkiksi käytetyn ruokavalion suhteen. Aivan perusjuttua.

Tämä osoittaa selkeästi, ettei Bernadine Magnusonin tutkimuskritiikki (http://www.nzma.org.nz/journal/123-1311/4024/) ole vakavastiotettavaa, vain ympäripyöreäksi hölinäksi osoitettua, tieteenteorian perusoppien vastaista propagandaa. Pitäisi harrastaa lähdekriittisyyttä ja poistaa tällainen pseudotieteellinen "hölynpöly" artikkelista – oma näkemykseni on, että sen voisi lisätä epätieteellisyysmaininnalla jonnekin artikkelin loppupuolelle. --(λ (?) (!)) 4. maaliskuuta 2011 kello 20.03 (EET)

Juuri tämänkaltaista lähdekritiikkiä Wikipediassa ei pidä harrastaa. WP:Tarkistettavuus: On tärkeää huomata, että tarkistettavuus ei tarkoita tässä yhteydessä sitä, että käyttäjien pitäisi tarkistaa, onko esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelin sisältö totta. Tosiasiassa tällaista toimintaa tulisi välttää, sillä uutta tutkimusta ei saa julkaista Wikipediassa. Artikkelien tulee sisältää vain materiaalia, joka on julkaistu hyvämaineisissa tai luotettavissa lähteissä, riippumatta siitä, pitääkö yksittäinen käyttäjä materiaalia totena. Vaikka tämä kuulostaakin epäloogiselta, kynnys Wikipediaan sisällytettäväksi on tarkistettavuus, ei totuus. Jos jokin luotettava lähde pitää Magnusonin tutkimuksia tai niiden tuloksia epätieteellisinä, asia voidaan tietysti mainita siinä laajuudessa kuin tuntuu tarpeelliselta, mutta käyttäjän λ mielipide Magnusonin tutkimuksista ei luonnollisestikaan ole maininnanarvoinen. -- Piisamson 4. maaliskuuta 2011 kello 21.19 (EET)

Vastauksesi hyvä ja asiallinen. Mutta joku raja lähdekritiikittömyydelläkin: jos kuitenkin on yleistä tietoa että kyseessä on aspartaamiteollisuuden palveluksessa toimiva tieteen kaapuun puettu puhetorvi, jonka jutuista paistaa läpi törkeitä epätieteellisyyksiä, ei tarvitse palvoa sääntöjä.

Tosin tässä kohtaa ei tarvitse muokkaajan käyttää omaa järkeään, sillä Magnusonin pehmoisille jutuille rottien ruoasta on tieteellinen vastine. Soffritti, riippumattoman aspartaamitutkimuksen rohkea lipunkantaja, on julkaissut vastineen joka käytännössä sisältää yllä kirjoittamani kritiikin Carcinogenicity of Aspartame: Soffritti Responds --(λ (?) (!)) 6. maaliskuuta 2011 kello 13.44 (EET)

"”Älä palvo sääntöjä” ei tarkoita, että sinä olisit aina oikeassa ja voisit rikkoa sääntöjä pelkästään oman asiasi ajamiseksi.". Siinähän tuo, kiteytettynä. Omaa mantraa ei saa ajaa edes tämän käytännön varjolla. Tarkistettavuus Uuden tutkimuksen kielto on yksi Wikipedian peruspilareista jonka murtamalla murtaa koko Wikipedian luonteen. --Agony (o_O) 6. maaliskuuta 2011 kello 14.01 (EET)

Hienoa että esittelet idean! Tässä se ei ole relevanttia – ei ole Uutta tutkimusta viitata Soffrittin vastineeseen. Ts. sääntöjen toistelu muodostuu palvomiseksi. --(λ (?) (!)) 6. maaliskuuta 2011 kello 16.38 (EET)

Toki mutta homma pitää tehdä objektiivisesti: Et voi todeta "N jonka rahoitti paha X väitti että mukamas A ei aiheuttaisi B. Sitä vastoin suuri, hieno riippumaton Z sanoi että A aiheuttaa B joka on totta". Ei, homma pitää muotoilla joko "N tulosten mukaan A ei aiheuta B. Sitä vastoin Z tulosten mukaan A aiheuttaa B." tai vaihtoehtoisesti "N (rahoittaja X) tulosten mukaan...Sitä vastoin Z (rahoittaja Y) tulosten mukaan...". Eli heität ne kynnet ja hampaat pois ja muokkaat objektiivisesti, lähteitä mahdollisimman tarkasti mukaillen (mahdollisimman tarkasti sillä usein erikielisestä lähteestä käännettäessä joutuu tekemään mm. sanajärjestelyä ym. pikkusäätöä mutta asiasisältö pitäisi olla 1:1 sama lähteen kanssa). Jos et usko kykeneväsi objektiiviseen tulkintaan aiheesta, ei aihetta kannata muokata ollenkaan. --Agony (o_O) 6. maaliskuuta 2011 kello 17.09 (EET)

Tottakai voin todeta. Aina voi todeta. Tarkoitit varmaankin ettei artikkeleihin kuulu ei-objektiivinen. Objektiivisuus, tuo ihana valhe, illuusio.

Väittäisin etten ole koskaan muokannut artikkeleihin omia näkemyksiäni. Edelleen väittäisin että perusjärjellä eteenpäin. Siinä ei sääntöjä tarvitse palvoa. Tässä tosin ei tarvitse hakea vertauskuvia tai mitään muutakaan. Todistusaineisto on julkisesti saatavilla (julkaisut, tulokset, rahoittajat), yleisessä tiedossa (kuka on kuka, mitä oli tuloksena) ja tarkistettavissa (lähes kaikki julkaistu netissä). --(λ (?) (!)) 6. maaliskuuta 2011 kello 17.17 (EET)

Jos olet sitä mieltä että objektiivisuus on valhe ei Wikipedia ole oikea paikka sinulle. Valitettavasti. Vain objektiivisuus voi taata että aihetta käsitellään tasapuolisesti ilman artikkelin liiallista painottumista. Suosittelen että unohdat ainakin aspartaamin muokkaamisen: noilla aatteilla artikkeli ei tule onnistumaan. Suosittelen myös sisäistämään Wikipedian viisi pilaria jotta tulevissa aiheissa et ajautuisi samanlaiseen umpikujaan kuin mihin olet itsesi tässä artikkelissa ajanut. --Agony (o_O) 6. maaliskuuta 2011 kello 17.36 (EET)

Älä viitsi höpistä fantasioistasi. Pitävää todistusta objektiivisuuden olemassaololle ei ole koskaan saatu aikaiseksi. Ikävä rikkoa unelmasi. Esittämilläsi eväillä ei kannattaisi suositella kellekään mitään (pl wp-ohjesivut). Voisit vaikka ennemmin tarkistaa muokkauksia aminohappoartikkeleihin. --(λ (?) (!)) 6. maaliskuuta 2011 kello 22.44 (EET)

Ja jos edellä olevat muokkaajat haluavat esittää lisää asiattomia ja perusteettomia syytöksiä liittyen muokkauksiini, voi sen tehdä keskustelusivullani, sen sijaan että yrittää viedä tätä keskustelua sivuraiteille. Aihe tässä on aspartaamitutkimukseen liittyvien tutkijoiden näkökulmat. --(λ (?) (!)) 6. maaliskuuta 2011 kello 22.59 (EET)

Asia, jota Agony yritti viestiä on varmaankin se, ettei Wikipedia ota kantaa siihen kumpi tutkijoista on oikeassa tai kumpi näkökulma on parempi. -- Piisamson 7. maaliskuuta 2011 kello 02.10 (EET)

Bingo. Kiitos Piisamson, alkoi ratakisko jo loppumaan. Wikipedia tuo esiin kannat X ja Y ilman että Wikipedia ottaa kantaa onko X parempi kuin Y. --Agony (o_O) 7. maaliskuuta 2011 kello 09.23 (EET)

Aspartaami aiheuttaa mielenterveyden ongelmia, hypertensiota, oppimishäiriöitä

Tässäpä lisää luettavaa niistä jos eivät ylläolevat tai artikkelista poistetut lähteistetyt vakuuta:

Esim. tämä Nature-lehdessä julkaistu [3]. Ts. liitetty mielenterveyden ja oppimisen häiriöihin.

Tarkemmin, lukemalla aineenvaihduntaa koskevat lähteet aspargiinihappo ja glutamiinihappo -artikkeleista, lienee asiayhteys selkeä, vaikken uutta tutkimusta kehotakaan tekemään.

Aspartaami aiheuttaa hypertensiota [4], full text [5]

Miksi artikkeliin kohdistuva lähteistetyn poistoterrorin sallitaan jatkua? Palautettava. --(λ (?) (!)) 13. toukokuuta 2011 kello 06.57 (EEST)

Tai no, mitäpä odottelemaan. Selkeä tapaus, palautin. --(λ (?) (!)) 13. toukokuuta 2011 kello 07.08 (EEST)

Uutta tutkimusta?

Albval muutti sanamuodon mielestään lähteenmukaiseen muotoon ja Lambda kumosi perusteluna "Arvoisa Albval pitäytyy uudesta tutkimuksesta"? Täh?--Bluto 20. toukokuuta 2011 kello 14.02 (EEST)

Uutta tutkimusta siis omien väitteiden lisäämisen lisäksi perustella väitteiden poistoa omilla väitteillä, lähteiden vastaisesti. Kannattaa tutustua: Wikipedia:Ei_uutta_tutkimusta (se esittää luotettavaan lähteeseen viittaamatta argumentin, jonka tarkoituksen on tukea tai vastustaa toista ideaa, teoriaa, argumenttia tai tilannetta) --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 14.07 (EEST)

Ottaen huomioon että kyseessä on eräänlainen "yleisenosastokirjoitus" eikä siinä tutkimuksen tekijä tai väitetty rahoittaja vahvista rahoitusta, niin kyllähän tuo on väite eikä fakta. Yleisellä tasolla tämä homma kyllä menee puihin jos käytetään lähteenä suoraan yksittäisiä tieteellisiä julkaisuja ja niistä käytävää keskustelua. --Harriv 20. toukokuuta 2011 kello 14.16 (EEST)

Kyllä tuo ihan asiallinen lähde tuolle väitteelle on. Yhtä hyvin voisi käyttää Magnusonin itsensä julkaisemia tietoja rahoittajista. --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 14.51 (EEST)

Jos oikeasti kiinnostaa, voi malliesimerkin Wikipediasta pahimmillaan löytää artikkelin englanninkielisestä versiosta, jossa tällä yhdellä ainoalla Ajinomoton rahoittamalla tutkimuksella lähteistetään parikymmentä kertaan väite ettei tiedeyhteisö tai muukaan instanssi ole havainnut aspartaamin olevan terveydelle haitallinen. Bias land, wiki fail. --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 15.08 (EEST)

Eipä noita kommentteja varmaankaan ole vertaisarvioitu, artikkelit varmaankin on. "On väitetty" eli väite on esitetty kyllä pitää lähteen mukaan paikkansa. --Aulis Eskola 20. toukokuuta 2011 kello 15.34 (EEST)

Kuten toisaalla kommentoin, olen aina oikeassa. Julkaisua lainaten:

Correspondence (≤ 750 words) should address specific scientific issues or questions raised by Research or News Articles published in the print version of the journal within the previous 6 months. Authors of papers cited in Correspondence will be given the opportunity to respond. Letters addressing issues raised in previously published letters are discouraged. Correspondence may include a brief table or small figure if it is critical to the discussion. New data must not be included. Authors may include data from or redrawing of previously published materials as long as the work is cited and written permission from the original authors and/or publishers has been granted for republication in both printed and electronic form. Each figure is considered equivalent to 250 words toward the total word count. Correspondence that cites abstracts or unpublished observations is not acceptable and will not be published. Letters that are highly polemic or personal in nature will not be published. Correspondence is not peer reviewed and is published at the discretion of the EHP editors. Conclusions and opinions expressed by the authors do not necessarily reflect the policies of EHP.

Ja: – All papers submitted to EHP are evaluated by a group of consulting editors to determine whether the topic is within the scope of the journal and to evaluate adherence to word limits and journal format. Papers also are assessed for originality, scientific quality, environmental health significance, clarity of presentation, and conciseness. Before papers are sent for peer review, they are screened for possible plagiarism (see “Scientific Integrity” below), and authors must submit a Competing Financial Interests Declaration form on behalf of all authors (see “Competing Financial Interests” below). Papers selected for review are assigned to an Associate Editor, who identifies reviewers and makes recommendations to the Editor-in-Chief. Members of the Editorial Review Board serve as a pool of potential reviewers of papers. Both the Board of Associate Editors and the Editorial Review Board are composed of leading scientists from all segments of the environmental health sciences. The overall acceptance rate of papers submitted to the journal in 2009 was 22%.

Että se niistä varmaankaan. Oliko jollakulla pitäviä argumenttejä tai todellista kritiikkiä artikkelin sisällöstä? --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 15.47 (EEST)

On tietty hyvä, että meillä on joku joka on aina oikeassa ja johon voimme todella luottaa :p

Ilmeisesti tuo edeltävä tarkoitti sitä, että lehden varsinaiset artikkelit on vertaisarvioitu, muu materiaali kuten kommenttikirjeet ei välttämättä sitä ole, vai? (Itse alkuperäiseen asiaan näytit kyllä löytävän lähdettä toisaalla.) --Aulis Eskola 20. toukokuuta 2011 kello 18.40 (EEST)

Magnusonin tutkimuksen rahoittajaa koskeva lähde

Siitä sitten seuraavat muokkaussotakäräjät? Ehei: Soffritin vastine [6] on julkaistu vertaisarvioidussa ja arvostetussa julkaisussa. Tämä takaa, että sisältö on paikkansapitävää. Väite Magnusonin tutkimuksen rahoittajasta siis osastolla "faktaa". On muitakin lähteitä, joita artikkelin tason parantamisesta aidosti kiinnostuneet varmasti löytävät useita tusinoita. --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 14.05 (EEST)

Ja lainaan julkaisun sivuilta [7]: Environmental Health Perspectives (EHP) is a monthly journal of peer-reviewed research and news published by the U.S. National Institute of Environmental Health Sciences, National Institutes of Health, Department of Health and Human Services. Käytännössä albval siis väittää että NIH ja EHP:n toimittajat jotenkin virkaheittoja ja julkaisevat mitä tahansa väitteitä. --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 14.11 (EEST)

Vastineet eivät käsittääkseni ole vertaisarvioituja, vaikka julkaisun artikkelit olisivatkin. Jos olen väärässä tämän suhteen niin otan oikaisun ilolla vastaan.. --Harriv 20. toukokuuta 2011 kello 14.17 (EEST)

Eiköhän siellä ole toimituskunta näitä kuitenkin arvioimassa. Hurjaa vihjailla Fi.Wikipediassa että 1) Terveysministeriön lehden toimitus julkaisisi mitä tahansa väitteitä, ja 2) että italialaisen terveystutkimusta tekevän säätiön johtaja tekisi julkisesti paikkansapitämättömiä väitteitä. Voin toki kaivaa esiin lisää lähteitä. Kyse ei ole kuitenkaan Seiskasta. --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 14.25 (EEST)

Magnuson itse julkistanut tiedon. Jos joku muokkaaja haluaa poistaa väitteen, olkaa vaan hyvä ja demonstroikaa ettei pyrkimyksenä ole asiallinen muokkaustoiminta, vaan oman POVin pushaus. --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 14.30 (EEST)

Vaikuttaisi että kaikki Magnusonin aspartaamiin liittyvät tutkimukset ovat joko Ajinomoton tai Coca Colan rahoittamia, välikätenä Burdock Group. Nyt sitä googlea handuun! --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 14.37 (EEST)

Missä on julkistanut? Selkeät lähteet rauhoittaisivat tilanteen... --Aulis Eskola 20. toukokuuta 2011 kello 15.36 (EEST)

No Magnusonin artikkeleissahan on mainittu kaikissa Burdock Group Advisors. Tämä esitetty kritiikki on kyllä niin non-sequitor. Ilmeisesti halutaan pitkittää näitä farssinomaisia tilanteita Fi.Wikipediassa, ja siten jotenkin todentaa ettei tässä hommassa ole päätä eikä häntää? --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 15.54 (EEST)

No wikipediassa toimimiseen taika on siinä, että rautalankaa ei koskaan voi olla liikaa ja, että koskaan ei pidä käydä asian sijaan henkilöön käsiksi koska se on ajanhukkaa. Mikäli lähteitä löytyy niin kannattaa aina käyttää niitä argumentoinnin sijaan, koska sekin säästää aikaa. Suorat lähteet vaikutusvaltaiselta lähteestä voittaa aina kaiken muun (mikäli lähde on yleistajuista tekstiä niin aina parempi). --Zache 20. toukokuuta 2011 kello 21.54 (EEST)

Okei, onhan tässä vähän päätä. Tietenkään ei voi olettaa että kaikki olisi samaa mieltä. On vain reilua lainata suoraan tutkimuksen lopusta niin aiheesta voi siirtyä eteenpäin (siis Magnuson BA, Burdock GA, Doull J, et al. Aspartame: A safety evaluation based on current use levels, regulations, and toxicological and epidemiological studies. Crit Rev Toxicol. 2007;37(8):629-727.): "ACKNOWLEDGMENTS: This safety review was conducted by the Burdock Group, at the request of the sponsor. [...] The sponsor was Ajinomoto Company, Inc." --(λ (?) (!)) 20. toukokuuta 2011 kello 16.17 (EEST)

Artikkelin muokkaaminen lupaavaksi?

Koska ainakin λ:ta kiinnostaa artikkelin muokkaaminen eteenpäin, niin ehdottaisin että yritetään porukalla muokata tästä sellainen että se täyttäisi lupaavan artikkelin vaatimukset. Aiheen ristiriidoista huolimatta se on sellainen jota on tutkittu paljon ja siitä löytyy runsaasti kirjallisia lähteitä, niin neutraalin artikkelin kirjoittamisen ei pitäisi tuottaa hirveän suuria ongelmia. Ja voidaan muokata vaikka kappale kerrallaan niin asiat eivät lähde lapasesta niin helposti. --Zache 21. toukokuuta 2011 kello 12.45 (EEST)

Johdanto

Johdannossa pitäisi olla ainakin maininta käyttötarkoituksesta, kemiallisesta rakenteesta, löytäjästä ja käyttövuosista sekä siitä, että aine on koko elinkaarensa aikana ollut suuren kohun keskellä ja mahdollisesti se, että aine kaupallistettiin cyclamate-makeutusaineen kieltämisen jälkeen kilpailijaksi sakariinille. Johdantoa voisi myös tiivistää edelleen. --Zache 21. toukokuuta 2011 kello 12.46 (EEST)

Historia

Enwikin aspartame-artikkelin historia täydennettynä sillä miksei FDA:n valituksista tullut mitään seuraamuksia minusta pohjaksi. --Zache 21. toukokuuta 2011 kello 12.45 (EEST)

Aikajana (muistiin)

• 1965 Aspartaamin löytyminen sattumalta
• 1969 Cyclamaten kieltäminen + Aspartaamin kaupallistaminen potentiaaliseksi kilpailijaksi
• FDA:n hyväksyi Aspartaamin rajalliseen käyttöön 1974 + valitukset
  • 1974 Olneyn aikaisemmat tutkimukset asparagiinihapolla osoittivat sen voivan aiheuttavan aivovaurioita ja huomio siitä, että aine on myrkyllinen fenyyliketonuriaa -sairastaville
  • Searlen omien tutkimusten puutteellisuus
• 1975 FDA myöntämä aspartaamin käyttölupa jäädytetään jatkotutkimusten ajaksi (?)
• 1977 Yhdysvaltojen elintarvikeviraston syytökset siitä, että Searle väärensi tutkimustuloksia ja senaattori Metzenbaum:n vastaava tutkimuspyyntö (1979) "Artikkelissa: Suurta valamiehistöä ei kuitenkaan koskaan kutsuttu koolle; Kysymys: miksi ei?"
• 1980 FDA:n edellisten pohjalta perustaman tutkimusryhmän tulokset; Ei aiheuta aivovaurioita, mutta voi aiheuttaa aivosyöpiä eikä ainetta siksi pitäisi hyväksyä elintarvikekäyttöön ennen kuin sen turvallisuus on tutkittu
• 1981 tutkimusryhmän tuloksista huolimatta FDA piti aspartaamia turvallisena. Päätös perusteltiin tutkimusryhmän tekemillä virheillä ja aspartaamivalmistaja Ajinomoto Co:n jo tekemillä tutkimuksilla. "Sisältää fenyliinialaniin lähteen" ilmoitus lisättiin aspartaamia sisältäviin tuotteisiin.
• 1983 hyväksyi aspartaamin käytön hiilihapotetuissa virvoitusjuomissa.
• 1985 Monsanto ostaa Searlen (onko oikea vuosi?)
• 1987 FDA teki "lopullisen" päätöksen siitä, että aspartaami on täysin turvallinen normaaleilla käyttömäärillä.
• 1992 Aspartaamin patentti vanheni
• 1987 General Accounting Office:n raport FDA:n hyväksynnästä.
• 1993 FDA hyväksyi aspartaamin käytön kaikissa juomissa, leivoksissa ja makeisissa
• 1994 EU hyväksyi aspartaamin elintarvikekäyttöön ja 1995 määrittelee sen mitä aspartaami saa pitää sisällään
• 1996 FDA hyväksyi aspartaamin kaikissa elintarvikkeissa
• 1996 Olney julkaisi pitkäaikaisen aspartaamitutkimuksensa jonka tulos oli, että aspartaami lisää aivosyöpiä. FDA:n analyysi Olneyn tutkimuksesta oli, että sen johtopäätökset ovat virheellisiä.

--Zache 21. toukokuuta 2011 kello 12.45 (EEST)

Aspargiinihappo vai Asparagiinihappo?

Kohdassa Metabolia: Onko kyseessä kirjoitusvirhe vai onko kyse eri aineista?

Asparagiinihappo-artikkelissa on metaboliassa myös tällainen kohta: "Aspargiinihapon isomeeri, L-aspartaatti, on kaikkialla elimistössä esiintyvä ei-välttämätön aminohappo."

--82.181.231.37 30. joulukuuta 2011 kello 11.13 (EET)

Kirjoitusvirhe. Kiitos huomaamisesta. --Zache 30. joulukuuta 2011 kello 11.35 (EET)

Neurotoksisuus lähteistetty

ML:n jo ties monettako kertaa poistamaan "korkeina annoksina neurotoksinen" -lauseeseen lainataan tähän lähteestä (näköjään jo keskustelus aikaisemmin lainattu) "In brain tissue, low concentrations of glutamate and aspartame perform as neurotransmitters, ..., but at high concentrations these amino acids act as neurotoxins."

Outoa että artikkelin kohdalla hirveä into poistella näitä kirjoittajan hyvin lähteistämiä. Voisko pysyy näissä lähteissä kuitenkin. --89.27.91.35 1. maaliskuuta 2013 kello 19.32 (EET)