Keskustelu:Aleksanteri Ahola-Valo

Tämä artikkeli on valittu hyväksi artikkeliksi. Artikkelin äänestys on arkistoitu.

Olisi ystävällistä keskustella etukäteen poistoista. Samulili - kuvan jonka poistit on työryhmämme hyväksynyt artikkelin ensimmäiseksi kuvaksi, koska se sisältää sekä taiteilijan omakuvan että symbolit ja merkit, jotka kuvaavat hänen elämänpiiriään.

Tekstit jotka ovat alla, ovat "pikakuvia" ja elävöittänevät taiteilijasta syntyvää ihmiskuvaa. Esimerkkinä on käytetty suositeltua artikkelia Rommelista. MEM Kommentin jätti MEM. (keskustelu – muokkaukset).

Kuvan poiston perustelkoon Samulili, siihen on syynsä. Rommel-artikkelissa on kuvan yhteydessä käytetty sotilashenkilömallinetta, Ahola-Valolle taas ei sopivaa mallinetta liene. Siksi olisi hyvä että artikkeli noudattaisi tavanomaisen elämäkerta-artikkelin muotoa. --Ulrika 6. maaliskuuta 2007 kello 07.37 (UTC)

Siis uudelleen sama kysymys jospa täältä tulisi asiallisiakin vastauksia: Taidealan asiantuntijat, please! Luokitteluapu olisi tervetullut. Tämän kohteen maatakaan ei oikein voi määritellä yksiselitteisesti, koska hän on työskennellyt kolmessa maassa lähes yhtä kauan. Hän ei myöskään ole pelkästään graafikko eikä kuvanveistäjä eikä arkkitehti ja nykyisin myös kasvatustieteilijänä nousussa.--MEM. 12. maaliskuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

En väitä itseäni asiantuntijaksi, koska en tunne kyseistä Ahola-Valoa taiteilijana, mutta kun hän on Suomessa syntynyt, ehkäpä hänet voisi luokitella luokkiin Suomalaiset taidemaalarit, Suomalaiset graafikot, Suomalaiset kuvanveistäjät. En lähtisi häntä arkkitehdiksi luokittelemaan, koska hänellä ei ilmeisesti ole koulutusta. Sama koskee kasvatustieteilijä luokitusta: yksityisajattelu ei vielä tee ihmisestä tieteilijää. Näin minä asian näkisin, joku toinen voi olla toista mieltä. --Ulrika 12. maaliskuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

Käsittääkseni Ahola-Valo tunnetaan ennen kaikkea kuvataiteilijana, joten nuo Ulrikan esittämät luokat käyvät. Ei ole myöskään mikään ongelma lisätä häntä muuunmaalaisten taiteilijoiden luokkiin. Vastaavia tapauksiahan on useita, esimerkiksi ruotsalaiset listaavat Jarmo Mäkisen sekä suomalaiseksi että ruotsalaiseksi näyttelijäksi. --Cuprum 12. maaliskuuta 2007 kello 16.22 (UTC)

Lisäsin Ahola-Valon luokkaan Suomalaiset kuvataiteilijat. Tämä lienee asiallinen luokka. Muita tarpeellisia luokkia voi luonnollisesti lisätä. --Cuprum 12. maaliskuuta 2007 kello 16.32 (UTC)

Se on varmaan tällä hetkellä turvallisin valinta. Toinen luokka vois olla Suomalainen graafikko ja Suomalainen elämäkertakirjailija (Olet kai nähnyt Koulupojan päiväkirjat) Voihan luokkia lisätä sitten itsekukin tarpeen mukaan - niinkuin varmaan tullaankin lisäämään, sitten kun artikkeli häipyy nettiavaruuteen. --MEM. 12. maaliskuuta 2007 kello 16.39 (UTC)

Ei se artikkeli enää mihinkään häivy. Se on jo. --Ulrika 12. maaliskuuta 2007 kello 16.43 (UTC)

Niinkuin voi todeta, tämä artikkeli on viides osuma Googlella haettaessa. Argus 12. maaliskuuta 2007 kello 18.58 (UTC)

Ilmeisesti artikkeli alkaa täyttää tarkoitustaan eli tekee tunnetuksi tämän unohdetun miehen elämää ja tuotantoa. Se oli minun tehtäväni. Kirjallisuusosuudesta käy ilmi, että tutkimustyö Ahola-VAlon puitteissa laajenee parhaillaan väitöskirjatasolle ja niiltä tiimoin on odotettavissa tuloksia parin vuoden sisällä. Olen iloinen että sain aikaan jotain, jolla on merkitystä myös esim. koulukinoa harrastaville ja opettajille. Anteeksi kaikki tuiskahdukset, tuskailut ja äyskähdykset. Luovan työn kriisiä se vain on. Vielä täytyisi löytää arkistosta kuvia niiden tilalle, joita ei hyväksytä Wikiin. Tulossa on myös Elpo-artikkeli ja artikkeli Koulupojan päiväkirjasta. Seurustelumme jatkunee siis edelleen...--MEM. 13. maaliskuuta 2007 kello 08.58 (UTC)

Ahola-Valon kaltaisen uomo-univeralen luokittelu on vaikeata. Hän oli myös ihmisenä aivan omaa luokkaansa ja kiehtoi hänen läheisyydessään olevia jollainen salaperäisellä tavalla - puhun kokemuksesta. Kirjoittajat ovat tehneet hienoa työtä tuon pitkän elmän ja laajan monipuolisen tuotannut tekijästä. Kiitokset siitä!! --Alexius Manfelt 13. maaliskuuta 2007 kello 16.44 (UTC)

Nyt hän on teidän!

"Kaikkein tärkein tehtävä on, että maailmassa pelastuisi edes yksi ainoa tietokeskiö, IHMISYYS" (Aleksanteri Ahola-Valon sitaattti Erkki Pirtolan artikkelissa "Elämäkerta taideteoksena" 1998, s. 9.

Ehdotus alun infolaatikoksi

Aleksanteri Ahola-Valo
Aleksanteri Ahola-Valo 1992 Kuva: Kimmo Sarje Aleksanteri Ahola-Valo 1992 Kuva: Kimmo Sarje
Henkilötiedot
Syntynyt	27. tammikuuta 1900 Impilahti
Kuollut	15. syyskuuta 1997 Tågarp, Ruotsi
Ammatti	kasvatusajattelija, taiteilija, suunnittelija, kirjailija ja itseoppinut filosofi
Siviilisääty	Naimisissa 1. puoliso: Helena Nikonowits-Jazkewits 2. puoliso: Taru Salmio
Muut tiedot
Lempinimet	Ali, Alik
Aiheesta muualla
Viralliset kotisivut
Infobox OK

Mielestäni tämä sopisi artikkelin alkuun nykyisen infolaatikon tilalle, mukana kaikki muut tiedot nykyisestä infolaatikosta pl. lapset joista voisi kertoa omassa kappaleessaan. --Agony (403) 16. maaliskuuta 2007 kello 09.13 (UTC)

Kannatan. --Ulrika 16. maaliskuuta 2007 kello 09.14 (UTC)

Samoin. En ole kyllä aiemmin ajatellut, että tuollaisistakin muutoksista pitää äänestää :-) --albval 16. maaliskuuta 2007 kello 09.50 (UTC)

Wikipedia:Keskustelusivu "Keskustelusivujen tarkoitus on keskustella eri näkemyksistä siitä, miten artikkelia voidaan kehittää niin, että siitä tulee neutraali ja tosiasioihin keskittyvä". Kun aihe ei ole sydänveriä myöten tuttu ja turvallinen (tietotekniikka :D), keskustelen mieluummin laajoista muutoksista ennemmin kuin lataan artikkeliin oman näkemykseni mukaisen "oikean ja hyväksi havaitun" osa-alueen. Joku sanataituri voisi rakentaa artikkeliin kappaleen jossa kerrottaisiin nyt pois jääneet tiedot:

»Lapset Viktoria Impi, s. 1925, Into Elviira, s. 1928 sekä Avioliittojen ulkopuolella syntyi hänelle tytär Galina Ivanovna, josta aikuisiällän tuli myös taiteilija. Aleksanteri Ahola-Valo adoptoi jo ennen avioitumistaan neljä lasta; Helvin, Iisakin ja kaksoset Petterin ja Paavalin , joita hän pyrki kasvattamaan omien oppiensa mukaisesti. Avioliiton myötä hän joutui kuitenkin luopumaan näistä lapsistaan.»

--Agony (403) 16. maaliskuuta 2007 kello 09.59 (UTC)

Näyttää oikein hyvältä. Tätä ajoin takaa tekstiä muokatessani ja etsiessäni frameja. Lasten (jo kuolleiden ) nimet vois kyllä olla siellä edelleenkin: adoptiolapset ja avioliitossa syntyneet lapset ja Galina - koko se kuvio kertoo aika paljon kohteesta A-V.--MEM. 16. maaliskuuta 2007 kello 11.14 (UTC)

Itse asiassa oli sen verran hyvä ehdotus, että lisäsin henkilömallineeseen nyt oman paikan lapsille. --Agony (403) 16. maaliskuuta 2007 kello 11.48 (UTC)

Juu, enpä tuota äänestysihmettelyäni lainkaan vakavaksi tarkoittanut. Olin vain juuri surffannut tänne poistettavilta sivuilta, joten tuo rakenteen samankaltaisuus huvitti hetken. Sen lisäksi oma muokkaustyylini on valitettavasti tähän asti usein pakannut olemaan pikemminkin muokkaa ensin - kadu myöhemmin. Onneksi joku muu muistaa myös hyvät tavat:-) --albval 16. maaliskuuta 2007 kello 11.36 (UTC)

Agonylle:Suomeksi ei kai ole tapana tällaisissa yhteyksissä käyttää muotoa: syntyi, kuoli, vaan: syntynyt, kuollut. Ainakin tuntuu luontevammalta. Voiko sen muuttaa mallineeseen? --Ulrika 16. maaliskuuta 2007 kello 13.07 (UTC)

Vaihdettu. --Agony (403) 16. maaliskuuta 2007 kello 13.10 (UTC)

Heti tuli toinen havainto: Kun "lapset" kohdassa nimet alkavat tuon otsikon yläpuolelta, voi tietämättömän olla vaikea tajuta, mihin mitkäkin nimet kuuluvat. Minulta meni ainakin hetki ennen kuin tajusin. --Ulrika 16. maaliskuuta 2007 kello 13.12 (UTC)

Sama häiritsi minuakin. Otsikko saisi mielestäni olla ensimmäisen lapsen nimen kohdalla. (Siviilisääty on muuten samanlainen, ja taitavat olla muutkin kohdat keskitetty) --albval 16. maaliskuuta 2007 kello 13.16 (UTC)

Otin nyt kaikkiin kenttiin otsikon sijoitukseksi yläosan, mutta lisäparannusehdotukset olisi syytä kertoa mallineen keskustelusivulla. --Agony (403) 16. maaliskuuta 2007 kello 13.18 (UTC)

Niinpä tietysti, sitä vaan ei köyhä aina muista;) Eiköhän se nyt ole OK. --Ulrika 16. maaliskuuta 2007 kello 13.40 (UTC)

Sivun taitosta

Komea sivu suuresta henkilöstä! Suosittelisin kuitenkin yhtenäisyyden vuoksi kuvien sijoitusta "oikea suora" periaatteella. Siis kaikki kuvat oikealle ja saman levyisinä, esim. 250px. Ne voi toteuttaa siten, että listaa kaikki kuvat peräkkäin alkuun. Ei se niin kamalaa ole, jos teksti ja kuva eivät ihan natsaa. Näistä taittoasioista on aina vaikea keskustella, mutta kokeilkaapa. Mutta muuten kerta kaikkiaan onnistuneet sivut (taputuksia) --Kulttuurinavigaattori 27. maaliskuuta 2007 kello 13.49 (UTC)

Viitsitkö jättää sivuni rauhaan ainakin niin pitkäksi aikaa että saan tekstin luovutettua turvallisesti työnantajalleni. --MEM. 27. maaliskuuta 2007 kello 17.44 (UTC)

Kuten useaan otteeseen on sanottu, täällä ei voi omia artikkeleita. Ne ovat jokaisen vapaasti muokattavissa, sanoipa työnantajasi mitä tahansa. Voisit muuten opetella kommenttien sisentämisen kaksoispisteillä. Katso mallia aiemmista, kun kirjoitat muokkausruutuun. Muutamia muitakin ärsyttäviä pikku juttuja olisi, mutta jos nyt tuon ensin opettelisit:) terv. --Ulrika 27. maaliskuuta 2007 kello 18.14 (UTC)

Tarkoititko näin? Kiitos huomautuksesta. - Olit ehkä oikeassa projektini valinnan suhteen: aloittaessani en tiennyt kuinka suuren urakan otin, mutta työn laajuuteen nähden olen edennyt mielestäni hyvin. Pienemmåät nippelikonstit (kuten sen "rullaamisen" esto) seurannevat perässä - mikäli seuraavaa artikkelia tulee.--MEM. 28. maaliskuuta 2007 kello 07.57 (UTC)

Kulttuurinavigaattorille: Kuvien asettelu oikealle suoraksi riviksi on kyllä mahdollisimman tylsä. Tulee mileeen joku matrikkeli. Mieluummin sopivasti sinne tänne, vähän rytmiä tekstin kanssa, niin että näyttää hyvältä. --Ulrika 27. maaliskuuta 2007 kello 18.16 (UTC)

Kulttuurinavigaattori. Olen pahoillani eilisestä kiihtymisestä - olin tehnyt työtä 10 tuntia fiilaten ja höyläten tekstin linkkejä vaadittuun kuntoon eivätkä tekemäsi linkit todella olleet tekstin sisällön kannalta relevantteja (tämä on minun kielessäni sisäinen viite) eli ollennaisia (ja tämä lähdeviite. --MEM. 28. maaliskuuta 2007 kello 07.57 (UTC)

Miksi Alin perhe karkotettiin tsaarin Venäjällä? Onko LyM välttämätön lyhenne leipätekstissä? "Voimme seurata" -tyyppiset muodot tulisi muuttaa passiiviin. --Thi 17. huhtikuuta 2008 kello 19.12 (UTC)

Tarkennuksia kaivattaisiin

"Kun kulkue pääsi Talvipalatsin edustalle, se sai vastaansa tsaarin joukkojen ristitulen. Alin toverit olivat kiivenneet puihin katsomaan kulkuetta, ja Ali näki, kuinka he tipahtivat kuolleina maahan." Eli kysymys kuuluu, mihin puihin pikkupojat olivat kiivenneet? Talvipalatsiaukiolla ei ole puita eikä tietääkseni ole koskaan ollutkaan.

Toinen kohta: "Hän näki myös kuinka Rasputinin ruumis naarattiin Moika-kanavasta." Rasputinin murhasta on useassa teoksessa. Hänet kyllä tapetiin Jusupovin palatsissa, joka on Mojka-kanavan varrella, mutta ruumis heitettiin Nevaan eikä Moijkaan. Esim. Grimbergin kansojen historia, osat 21-22, s. 112. " Joulukuun 28. päivänä 1916 nuori ruhtinas Jusupov ja kaksi hänen liittolaistaan murhasivat Rasputinin. "Munkille" annettiin kaksi myrkytettyä leivosta ja kaksi lasillista myrkytettyä viiniä, - ne sisälsivät riittävästi syankaliumia tappamaan neljä ihmistä, mutta tarvittiin vielä viisi pistoolinlaukausta ja potku ohimoon, ennen kuin hän oli kuollut ja hänet voitiin heittää Nevaan." --Ljuda 21. syyskuuta 2008 kello 14.07 (EEST)

Lisää kummastusta herättää seuraava katkelma artikkelissa: "Synnyinmaansa historian kannalta mielenkiintoisen episodin todistajaksi hän joutui vuoden 1917 viimeisenä päivänä, jolloin oli ystävänsä luona Smolnassa ja näki sattumalta miten ”pyttypäiset” miehet kävivät tapaamassa Leniniä, joka hyvin koruttomasti ja nopeasti allekirjoitti jonkin asiakirjan Smolnan käytävällä." Lokakuun vallankumousta johdettiin Smolnasta. Miten siis on mahdollista, että Ahola-Valo ulkopuolisena olisi päässyt kyseiselle käytävälle itsensä Leninin oven taakse, tarkkaan vartioituun paikkaan, näkemään henkilökohtaisesti Suomen itsenäisyyden tunnustamisen? --Ljuda 21. syyskuuta 2008 kello 14.43 (EEST)

Aleksanteri Ahola-Valo osui paikalle aina kun jotain tapahtui, mikä viittaa konfabulointiin. Tarina puiden oksilta ammutuista lapsista on kyllä myös Shostakovitshin muistelmissa (s. 40), mutta siellä ei puhuta silminnäkijöistä vaan yleisestä tiedosta. Ahola-Valo taas väittää itse nähneensä. Juttu on niin hyvä, että voisi hyvin olla kaupunkitarina, kuten se, että punkkari söi raitiovaunussa mummon matkalipun.Toivo ja Toivo (keskustelu) 21. marraskuuta 2023 kello 14.56 (EET)

Voihan tosiaan olla kyse konfabuloinnista noissa tapahtumissa, joita voi pitää historiallisesti merkittävinä. Hyvä, että kirjoitit epäilykset myös artikkeliin. Vaatisi enemmän tutkimusta asioiden todenperäisyyden selvittämiseksi, mutta ehkä nämä maininnat riittävät.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. marraskuuta 2023 kello 10.28 (EET)

Kuvat

Tästä artikkelista tulee poistaa Ahola-Valon maalaamat kuvat, taitelija kuollut 1997 eli 70 vuotta ei vielä ihan täyty. --Correct 19. lokakuuta 2008 kello 23.11 (EEST)

Kysymyksiä herättävä artikkeli

Muuten Helsingin yliopistossa on Ahola-Valosta tekeillä väitöskirja. Näkee sitten, mitkä asiat tässä artikkelissa vielä tulevat kriittiseen arviointiin.--Ljuda 20. lokakuuta 2008 kello 16.16 (EEST)

Kiistän, että Ahola-Valo olisi kiistanalainen. On hurskastelua ajatella, että väitöskirjassa hänen "kiistanalaisuutensa" selviäisi. Kyseessä on tunnustettu ja monipuolinen taiteilija, jonka leimaaminen kiistanalaiseksi ei kuulu tietosanakirjan neutraalin arvioinnin piiriin. --Kulttuurinavigaattori 20. lokakuuta 2008 kello 22.26 (EEST)

Neutraaliin arviointiin kuuluu kysyminen. Ja kiistanalaisuudella tarkoitan itse artikkelia eli mikä siinä pitää paikkansa ja mikä ei. --Ljuda 20. lokakuuta 2008 kello 23.02 (EEST)

Sitten kirjoitit väärän otsikon. --Kulttuurinavigaattori 20. lokakuuta 2008 kello 23.07 (EEST)

Näköjään hölmöyttäni. Ahola-Valohan on todella kiehtova henkilö. Yritän korjata otsikon. --Ljuda 20. lokakuuta 2008 kello 23.15 (EEST)

Mielikuvitusta?

Miehella on tainnut olla vilkas mielikuvitus: "Hän kertoi nähneensä myös, kuinka Rasputinin ruumis naarattiin Moika-kanavasta." Rasputin kylläkin kipattiin sillalta Nevkaan, sieltä olisi ruumiin ollut aika vaikea uida Moikaan. --Esamatti1 7. syyskuuta 2009 kello 17.35 (EEST)