Kerttulinmäki
Kerttulinmäki (ruots. Gertrudsbacken) on Turun keskustassa I kaupunginosassa sijaitseva mäki. Se on yksi Turun seitsemästä kukkulasta.
Kerttulinmäkeä kutsutaan myös nimellä Kerttuli, vaikka Kerttulin voi katsoa viittaavan enemmän mäen ympärillä olevaan epäviralliseen Kerttulin asuinalueeseen. Kerttulin alueella toimii Asukasyhdistys Kerttuli ry, joka määrittelee Kerttulin Hämeenkadun, Hämeentien, Helsingin valtatien, Hippoksentien, Uudenmaantien ja Uudenmaankadun rajoittamaksi alueeksi.[1]
Mäen korkein kohta on 27 metriä merenpinnan yläpuolella.[2] Turun seitsemästä kukkulasta Kerttulinmäen vieressä ovat Vartiovuorenmäki ja Yliopistonmäki.
Kerttulinmäellä toimii Kerttulin lukio vuonna 1912 valmistuneessa koulurakennuksessa. Kerttulin koulua kävi myös presidentti Mauno Koivisto. Kerttulin lukion viereisessä rakennuksessa toimii Turun ammatti-instituutin Kellonsoittajankadun toimipiste.[3]
Kerttulin alueelta löytyy historiallinen Sirkkalan kasarmialue, joka on määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kerttulinmäen historia ulottuu pitkälle keskiaikaan. Keskiaikainen Turku oli keskittynyt Vanhan Suurtorin ympäristöön, ja Kerttulinmäki oli ensimmäinen Turun kukkuloista, jonne asutus levisi.[5] Kerttulinmäen historia on verinen, koska se tunnettiin aikaisemmin Hirsipuumäkenä ja se toimi kaupungin mestauspaikkana 1700-luvulla.[6][5]
Aikaisemmin keskiajalla Kerttulinmäellä toimi Pyhän Kerttulin kiltatalo.[7] Kiltatupa on sijainnut Kuninkaantien ja sen osan, Karjakadun, varrella, nykyisen Uudenmaankadun kohdalla. Kiltatuvan yhteydessä toimi kestikievari ja kirkko. Kievarissa vahvistettiin Suomen säätyjen osalta Kristian I Ruotsin kuninkaaksi.[8]
Kerttulinmäkeä pitkin on virrannut 1700-luvulla Kupittaanpuistosta lähteneistä, turkulaisten juomaveden lähteinä toimineista puroista toinen, Krooppi.[9] Krooppi on ollut yhteydessä Mätäjärveen, ja puhutaankin Mätäjärven korttelista.[8]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Populaarikulttuurissa Kerttulinmäen on tulkittu näyttelevän roolia Reijo Mäen Vares-kirjoissa ja Turun Matkailuoppaat ry järjestää Vares-kävelykierroksia, jotka ulottuvat Kerttulinmäelle.[10] Muusikko Rauli Nordbergin Kuninkaantiestä kertova albumi sisältää kappaleen Kerttulinmäki.[11] Kerttulinmäen ja muiden Turun kukkuloiden inspiroimana Turun filharmoninen orkesteri toteutti vuonna 2015 esityksen 7 kukkulaa soi![12] Vappu-Tuuli Fagersonin kirja Kauhea kertomus Uolevista sijoittuu Kerttulinmäelle.[13]
Kerttulinmäen yhteen asuinrakennukseen tuli brittiläistaiteilija Wasp Elderin seinämuraali osana UPEA17-kaupunkitaidefestivaalia.[14]
Kerttulinmäellä toimii Kerttulin Kievari -anniskeluravintola.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asukasyhdistys Kerttuli ry - www.asukasyhdistyskerttuli.fi. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ Taneli Poutvaara - Turun rakennetusta ympäristöstä www.poutvaara.fi. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ samimake: Kellonsoittajankadun koulutalo Turun ammatti-instituutti. 9.4.2015. Arkistoitu 23.12.2017. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ RKY – Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ a b Turun kukkulat tutuiksi kävellen ts.fi. Arkistoitu 23.12.2017. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ Tappava Turku Turun ylioppilaslehti. 24.9.2009. Arkistoitu 23.12.2017. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ Kysy.fi: Missä vanhassa Turussa on ollut pyhä Gertrudin killan talo? Onko tarkkaa paikka... Kysy.fi. 4.2.2012. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ a b Keskiajan Turku 2: Mätäjärven kortteli Mullan alta. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ hlallukk: Kupittaanpuisto Turku.fi. 2.9.2015. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ KÄVELYKIERROKSET - Turun Matkailuoppaat ry - Åbo Turistguider www.turunmatkailuoppaat.fi. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ Kuninkaantiestä irtosi levyllinen tarinoita Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ 7 kukkulaa soi! | Turun filharmoninen orkesteri www.tfo.fi. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ Kauhea kertomus Uolevista Elisa Kirja. Viitattu 22.12.2017.
- ↑ Turkuun taas uusi muraali – tällä kertaa Kerttulinkadun kerrostaloon ts.fi. Arkistoitu 23.12.2017. Viitattu 22.12.2017.