Kerttu-Kaarina Suosalmi
Kerttu-Kaarina Suosalmi, (oikeasti Kerttu-Kaarina Suosalmi-Kardén, 9. syyskuuta 1921 Lahti – 14. helmikuuta 2001 Hollola) oli suomalainen kirjailija.
Suosalmi pääsi ylioppilaaksi 1943, valmistui sosionomiksi 1946[1] ja opiskeli vielä Helsingin yliopistossa. Ennen ammattikirjailijaksi ryhtymistä hän toimi opettajana.[1]
Suosalmi käsittelee teoksissaan yksilön vapauden ja vastuun ongelmia, kyvykkyyttä, kyvyttömyyttä ja mahdollisuuksia, ja niiden päähenkilö on usein avuton mies. Teoksessa Jeesuksen pieni soturi (1976) käytetty uusi kerrontatapa merkitsi hänen urallaan käännekohtaa. Suosalmi kirjoitti myös näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia. Suosalmesta on sanottu, että hän oli ”dramaattisten jännitteiden luojana tunnetuimpia suomalaisessa nykyproosassa. Häntä on usein pidetty 1960- ja 1970-luvulle tyypillisen ajassa liikkuvan keskiluokan kuvauksen huomattavimpana edustajana”.[2]
Kerttu-Kaarina Suosalmen puoliso oli taidemaalari Jorma Kardén (1925−2001), joka kuoli kuukautta Suosalmea aiemmin.[3]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Melanmitta, runoja, 1950
- Meren Maaria, runoja, 1952
- Uudenkuun juhla eli Tarinoita vanhasta talosta, 1955
- Synti, kaksi novellia, 1957
- Sadun lintu ja Takkutukka, tarinoita pienistä tytöistä, 1960
- Tule takaisin, Menninkäinen, satu, 1961
- Tehtävä VPT, nuorisoromaani, 1963
- Neitsyt, romaani, 1964
- Nyt saapuu Annamaria, romaani, 1965
- Hyvin toimeentulevat ihmiset, romaani, 1969
- Venematka, romaani, 1974
- Tummelin kevät, 1976
- Jeesuksen pieni soturi, 1976
- Rakas rouva, 1979
- Satahampaiset, kaksi näytelmää, 1981
- Onnen metsämies, 1982
- Ihana on Altyn-köl, 1988
- Kenkää suurempi jalka, 1992
Näytelmiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saari joka liikkuu, Kustannus Oy Teatteri
Elokuvakäsikirjoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valtion kirjallisuuspalkinto 1970, 1977, 1983 ja 1989
- Hämeen läänin taidepalkinto 1970
- Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto
- Gummeruksen Kaarlen päivän palkinto 1983, 1989
- Aleksis Kiven palkinto 1993
- Pro Finlandia -mitali 1976
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kerttu-Kaarina Suosalmi CompuLinen sivulla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lahden kaupunginkirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, s. 147. (2. täydennetty painos) Helsinki: Tammi, 1968.
- ↑ Kerttu-Kaarina Suosalmi CompuLinen sivulla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kuolleet: Keveän viivan taituri teki tarkkoja sommitelmia (tilaajille) Helsingin Sanomat. 1.2.2001. Viitattu 11.9.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kirjailijat 1945–1980. SKS 1985, s. 665–666.
- Miten kirjani ovat syntyneet 2. WSOY 1980, s. 170–171.
- Lassila, Eija, Kerttu-Kaarina Suosalmen romaanien maailmankatsomus. Oulun yliopisto. Kirjallisuuden laitos. Pro gradu -tutkielma 1984, s. 15–16.
- Juhani Salokannel, Ääni joka kertoi ja kuului rikkaana, Helsingin Sanomat 15.2.2001.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
