Kermakääpä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kermakääpä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Steccherinaceae
Suku: Kermakäävät Butyrea
Laji: luteoalba
Kaksiosainen nimi

Butyrea luteoalba
(P. Karst.) Miettinen

Synonyymit
  • Junghuhnia luteoalba
  • Steccherinum luteoalbum

Kermakääpä (Butyrea luteoalba), jota aiemmin on kutsuttu nimellä kermakarakääpä, on ainoa sukuaan edustava kääpälaji Suomessa. Se viihtyy erityisesti vanhoissa kangasmetsissä, mutta voi elää myös talousmetsässä. Kermakääpä kasvaa maahan painuneilla, kuorettomilla männyn ja kuusen rungoilla.[1][2]

Kermakäävän yksivuotinen itiöemä on resupinaattinen. Tuoreena se on tukevanoloinen ja rustomainen, mutta muuttuu kuivaessaan kovaksi ja keriytyy sisäänpäin rullalle. Reuna on selvästi valkoinen ja häipyvä. Tuoreena pillipinta on kermanvalkoinen ja muuttuu kuivuessaan vaalean toffeenruskeaksi. Pillejä mahtuu 4–6 millimetrille ja ne saattavat revetä vinolla kasvualustalla. Pohjamalto on kermavalkoinen ja väriero tummempaan pillistöön selvä.

Vertaa lajeihin: katkokääpä, rivikääpä ja valkoludekääpä, jotka ovat valkoisia; kelokääpä, jolla on isommat pillit.[2]

  1. [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
  2. a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 107. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.