Keritty
Keritty | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Loppi |
Koordinaatit | |
Järvinumero | 23.054.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 121,3 m [1] |
Rantaviiva | 38,8 km [2] |
Pinta-ala | 5,51 km² [2] |
Tilavuus | 0,023 km³ [2] |
Keskisyvyys | 4,2 m [2] |
Suurin syvyys | 15,2 m [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Keritty on järvi Lopen länsiosassa eteläisessä Kanta-Hämeessä. Se on Karjaanjoen vesistön latvavesiä, järven pinta-ala on 5,5 neliökilometriä. Etäisyys Lopen kirkonkylästä on 17 kilometriä länsilounaaseen ja Hämeenlinnasta 38 kilometriä lounaaseen.[2][1][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kerityn särmikkään rantaviivan pituus on 38 802 metriä. Pääaltaasta kaakkoon työntyy Mutinperä-niminen pitkä lahti, myös koillisessa on muusta järvestä selkeästi erottuva vesialue. Kerityssä on 50 saarta, joista kaksi on yli hehtaarin laajuisia ja kahdeksantoista alle aarin laajuisia. Selkeästi laajin on noin 20-hehtaarinen Karhunsaari. Järven koillisosassa sijaitsee runsaan hehtaarin laajuinen Toivakkaansaari. Mutinperässä sijaitsee Etummainensaari, Takimmainensaari, Lintusaaret ja lukuisia luotoja.[2][1]
Kerityn rannat ovat enimmäkseen metsämaata ja suota, itärannalla on haja-asutusta. Järven ympärillä on useita pieniä vakavesiä, lähimpänä Kivisammaljärvi luoteessa ja Tervalammi etelässä. [2][1]
Keritty on lievästi rehevä ja varsin kirkasvetinen, humusta on runsaasti. Järven vesitilavuus on 23,2 miljoonaa kuutiometriä. Kerityn syvin kohta sijaitsee järven keskiosassa.[2][1][3]
Kerityn koillisrannalta virtaa laskuoja Myllylammin (119,4 metriä mpy) kautta itään Puneliaan, jonka korkeustaso on noin kolmetoista metriä Kerittyä alempi. Kerityn ja Punelian etäisyys on noin kolme kilometriä.[2][1][3]
Keritty (23.054.1.001) kuuluu Kerityn valuma-alueeseen (23.054), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Karjaanjoen vesistössä (23). Toinen jakovaihe on Puneliajärven alue (23.05), joka on Karjaanjoen vesistön pohjoisin alue. Kerityn valuma-alueen toiseksi laajin järvi, Kivijärvi, sijaitsee Kerityn länsipuolella ja kolmanneksi laajin järvi, Sääksjärvi, eteläpuolella.[4]