Kennet (joki)
| Kennet | |
|---|---|
 Kennetjoki Chilton Foliatin kylän mailla. |
|
| Maat | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kreivikunnat | Wiltshire, Berkshire |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Thamesin vesistö |
| Pinta-ala | 1 164 km2 |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Swallowhead Springs lähellä Silbury Hilliä |
| Laskupaikka | Thames Readingin kaupungissa |
| Mittaustietoja | |
| Pituus | 72 km |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
|
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kennet on noin 72 kilometriä pitkä joki, joka virtaa Wiltshiren ja Berkshiren kreivikunnissa Etelä-Englannissa.[1][2] Se on Thamesin suurin sivujoki, ja kesäkuukausina sen osuus voi olla jopa puolet Thamesin virtaamasta.[1] Nimi ’Kennet’ on kelttiläistä alkuperää, mutta sen merkitys on jäänyt tuntemattomaksi.[3]
Kennetjoen valuma-aluetta reunustavat Marlborough ja Berkshire Downs pohjoisessa ja Hampshire Downs etelässä.[2] Joki on yksi merkittävimmistä Englannin kalkkivirroista (chalk stream). Sen kirkas vesi tarjoaa ihanteelliset olosuhteet monipuoliselle eliöstölle.[1][4]
Vuonna 1810 avattu Kennetin–Avonin kanava yhdistää Kennetjoen Avonjokeen lännessä. Kanava mahdollistaa sisävesivesiliikenteen Lontoon ja Bristolin kanaalin välillä.[5]
Kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kennetin alkulähteenä pidetään yleensä Shallowhead Springsiä, joka sijaitsee lähellä Silbury Hilliä Wiltshiressä, mutta muita latvavesiä löytyy myös Berwick Bassettin kylän mailta Aveburyn pohjoispuolelta.[6] Esihistoriallisten megaliittien ansiosta alue on nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi.[1] Fyfieldin kylästä ylävirtaan Kennetissä on vettä vain keskitalvesta alkukesään, ja kuivina vuosina joen virtaus saattaa tyrehtyä siellä kokonaan. Erittäin kuivina kausina vesi voi kadota myös Fyfieldin ja Marlboroughin väliseltä osuudelta.[6]
Keskijuoksullaan Marlboroughin ja Newburyn välillä Kennet virtaa vuoroin maaseudulla, vuoroin kaupungeissa, ja sen varrella on vanhoja vesimyllyjä.[7] Marlboroughin läheisyydessä siihen laskee vetensä hyvänä taimenjokena tunnettu Og, ja Hungerfordissa siihen yhtyy etelästä toinen kuuluisa taimenjoki, Dun.[6][8] Hungerfordin jälkeen Kennet ja Kennetin–Avonin kanava kulkevat osin samassa uomassa. Kanavasta tuleva likainen vesi sekä maatalouden hajakuormitus heikentävät joen vedenlaatua.[7][9]
Kennet kanavoitiin Newburyn ja Readingin välillä vuoteen 1723 mennessä rakentamalla siihen kaksikymmentä sulkua.[10][11] Tällä osuudella on vesimyllyjä vieläkin enemmän kuin keskijuoksulla ja Kennetiin liittyy useita sivujokia, joista suurimpia ovat Lambourn, Enborne ja Foudry Brook. Virrattuaan Readingin kaupungin läpi Kennet laskee lopulta vetensä Thamesiin.[10]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koko Kennetjoessa tavataan kivisimppua, mutua ja taimenta. Yläjuoksulla runsaslukuisimpia kalalajeja ovat taimenen lisäksi harjus, kirjolohi ja muut lohikalat. Joen keski- ja alajuoksulla yleisempiä ovat karppikalat, esimerkiksi jokibarbi, salakka, turpa, särki, törö, lahna ja seipi. Näillä alueilla elää myös ahvenia ja haukia.[12] Kalojen lisäksi Kennetjoen vedessä viihtyvät ravut, erityisesti vieraslaji täplärapu, joka on lähes kokonaan syrjäyttänyt kotoperäisen koloravun.[13]
Saukko on Kennetjoen vesistön huippupeto, mutta sitä uhkaavat liikenne ja elinympäristön kaventuminen. Jokilaakso on myös tärkeä elinympäristö Britanniassa harvinaistuneelle vesimyyrälle, jonka pahimpiin vihollisiin kuuluu Pohjois-Amerikasta tuotu minkki. Minkkipopulaatiota pyritään rajoittamaan aktiivisesti. Kennetin ympäristössä elää lisäksi useita lepakkolajeja, kuten vaivais- ja kääpiölepakko sekä vesisiippa.[14]
Kennetjoen rannat ja vedet ovat tärkeitä elinympäristöjä monille vesilinnuille, kuten sinisorsalle, harmaahaikaralle ja luhtakanalle. Joen rannoilla elää ruokokerttusia, ruovikoissa myös pensassirkkalintuja ja pajusirkkuja sekä pensaikoissa pajulintuja ja tiltaltteja.[15]
Touko-kesäkuussa Kennetjoen virtaan ilmestyvät paikoin vuollesutisätkimen valkoiset kukinnot. Joen virtauksissa kasvaa myös punaleviin kuuluvia tupsu- ja punanauhoja. Matalammilla virtapaikoilla viihtyy isovesikrassi, jota viljeltiin aiemmin kaupallisesti Ramsburyn ja Axfordin kylissä.[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Home Action for the River Kennet. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Kennet Catchment Action for the River Kennet. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Mills, David: A Dictionary of British Place Names, s. 265. Oxford: Oxford University Press, 2011. ISBN 978-0-19-960908-6
- ↑ Chalk rivers The Wildlife Trust. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Kennet & Avon Channel Canal & River Trust. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Upper Kennet and Og Kennet Catchment Partnership. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Middle Kennet Kennet Catchment Partnership. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Southern Streams Kennet Catchment Partnership. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Kennet and Avon Canal Kennet Catchment Partnership. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Lower Kennet Kennet Catchment Partnership. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Fish Action for the River Kennet. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Other creatures Action for the River Kennet. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Mammals Action for the River Kennet. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Birds Action for the River Kennet. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Plants Action for the River Kennet. Viitattu 28.12.2024. (englanniksi)