Luettelo kemian termeistä
(Ohjattu sivulta Kemian sanasto)
Tämä on luettelo kemian termeistä.
- Additioreaktio – Prosessi, jossa hiilivedyn kaksois- tai kolmoissidos purkautuu.
- Aktivoitumisenergia – Se energia määrä, joka pitää tuoda, jotta reaktio tapahtuisi.
- Aldehydi - Primäärisen alkoholin hapettumistuote. Toiminnallinenryhmä –CHO. Voivat hapettua karboksyylihapoiksi.
- Alkaani - Hiilivety-yhdiste, jossa kaikki hiiliatomien väliset sidokset ovat yksinkertaisia.
- Alkalimetalli – 1. ryhmän metallit jaksollisessa järjestelmässä.
- Alkeeni - Hiilivety-yhdiste, jossa on yksi kaksoissidos.
- Alkeisreaktio - Reaktion kertaluvun mukainen integroitu nopeuslaki.
- Alkoholi - Orgaanisia yhdisteitä, joissa on hydroksyyliryhmä -OH. Moniarvoinen alkoholi sisältää useita -OH ryhmiä.
- Alkuaine – Aine, jolla on tietty määrä protoneja.
- Alkyyni - Hiilivety-yhdiste, jossa on yksi kolmoissidos.
- Amfolyytti - Aine, joka voi toimia happona tai emäksenä.
- Amiini – Emäs, jossa hiilivetyyn on liittynyt NH2-ryhmä.
- Aminohappo - Yhdiste, joka sisältää karboksyyliryhmän -COOH sekä aminoryhmän -NH2
- Anioni – Negatiivisesti varautunut ioni.
- Anodi – Elektrolyysin positiivinen kohtio.
- Antioksidantti - Aine, joka estää hapettumisen.
- Aromaattinen yhdiste - Yhdiste, jossa on vähintään yksi bentseenirengas
- Arrheniuksen yhtälö - Empiirinen yhtälö, joka kuvaa reaktion kinetiikan lämpötilariippuvuutta.
- Asymmetrinen hiiliatomi – Katso: Kiraliakeskus
- Atomi - Atomi on kemiallisesti aineen pienin osa. Atomi koostuu elektroneista, protoneista ja neutroneista
- Atomiorbitaali – Paikka, jossa elektroni todennäköisimmin on.
- Autoprotolyysi – Amfolyytti reagoi itsensä kanssa. Katso myös: Protolysoituminen.
- Avaruusisomeria – Molekyyleillä on sama rakenne, mutta atomiryhmät tai atomit ovat eri suuntiin tai molekyylien muodot ovat toisistaan poikkeavia.
- Avogadron vakio - Italialaisen tiedemiehen Amedeo Avogadron mukaan nimetty vakio (NA), joka ilmaisee rakenneosien lukumäärän yhdessä moolissa. NA = 6,022 • 1023 kpl.
- Bentseenirengas - Aromaattisten yhdisteiden osa, jossa kuusi hiiltä ja kuusi vetyä (C6H6) ovat muodostaneet rengasmaisen yhdisteen, jossa hiilien väliset yksinkertaiset ja kaksoissidokset vaihtavat paikkaa. Katso myös: Delokalisoituminen.
- Brownin liike – Hiukkasten satunnainen liike.
- Cis-trans-isomeria – Molekyylien muodot ovat erilaisia johtuen atomien sijoittumisesta joko molekyylin kaksoissidokseen tai molekyylin tasoihin nähden.
- Dehydraus – Vedyn poistaminen.
- Delokalisoituminen – Elektronien sattumanvarainen liike useamman atomin läheisyydessä.
- Denaturoituminen - Valkuaisaineiden sekundääri- tai tertiäärirakenteen tuhoutuminen.
- Denitrifikaatio – Nitraattien pelkistyminen typeksi. Katso myös: Nitrifikaatio.
- Deoksiribonukleiinihappo – Lyhenne DNA, nukleiinihappo, jossa sijaitsee eliöiden geneettinen perimä.
- Dipeptidi - Molekyyli, jonka kaksi aminohappoa ovat muodostaneet.
- Dipoli - Molekyyli, jolla on osittaisia sähkövarauksia johtuen elektronegatiivisuudesta.
- Dipoli-dipolisidos - Sidos, jonka on aiheuttanut poolisten molekyylien sähkövaraukset.
- Dispersiovoimat - Molekyylien tai atomien välille aiheutuva sidos, joka johtuu dipoli-ilmiöstä.
- DNA – Katso: Deoksiribonukleiinihappo.
- Dynaaminen tasapainotila – Reaktion tasapainotila on mikroskooppisella tasolla dynaaminen ja makroskooppisella tasolla lähtöaineet ja tuotteet ovat näennäisesti tasapainossa.
- Eksoterminen reaktio – Kemiallinen reaktio, jossa vapautuu energiaa. Katso myös: Endoterminen reaktio.
- Ekvivalenttipiste – Piste, jossa happo/emäs on neutraloitunut kokonaan.
- Elektrolyysi – Kemiallinen reaktio, joka on tehty sähkövirran avulla. Katso myös: anodi, katodi.
- Elektrolyytti – Nestemäinen, ioneja sisältävä, sähköä johtava aine.
- Elektronegatiivisuus - Atomin kyky vetää puoleensa sidos-elektroneja.
- Elektroni - Negatiivisesti varautuneita hiukkasia, jotka kiertävät atomin ydintä energiatasoilla.
- Eliminaatioreaktio – Kemiallinen reaktio, jossa hiiliketjuun liittyneet ryhmät irtoavat ja hiiliketjuun syntyy kaksoissidos.
- Emulsio - Kahden toisiinsa liukenemattoman nesteen muodostama seos.
- Emäksinen aine - Aine, joka voi vastaanottaa protonin (H+). Toisen teorian mukaan emäkset ovat aineita, jotka muodostavat hydroksidi-ionin vesiliuoksessa.
- Emäsvakio – Lyhenne Kb, vakio kuvaa veden ja emäksen protolyysireaktion tasapainovakiota. Katso myös: Happovakio.
- Enantiomeeri – Katso: Peilikuvaisomeria.
- Endoterminen reaktio – Kemiallinen reaktio, jossa sitoutuu energiaa. Katso myös: Eksoterminen reaktio.
- Energiaminimiperiaate - Elektronit sijoittuvat niin, että systeemin kokonaisenergia on mahdollisimman pieni.
- Entalpia – Lyhenne H, entalpia ilmaistaan sisäenergian avulla: H=U+PV
- Entropia – Järjestelmän (esim. reaktion) epäjärjestystä kuvaava suure.
- Entsyymi – Katso: katalyytti.
- Epäjalo metalli – Metalli, jolla on kyky pelkistää vety vedestä tai happojen vesiliuoksista, jolloin metalli itse hapettuu. Katso myös: jalometalli
- Epäorgaaninen yhdiste - Yhdiste, jossa ei ole hiiltä, poikkeuksena hiilen ja hapen väliset yhdisteet (hiilidioksidi) sekä hiilihappo ja sen suolat. Katso myös: Orgaaninen yhdiste.
- Esteri – Karboksyylihappo ja alkoholin kondensaatioreaktion reaktiotuote. Siinä hiileen on liittynyt happi kaksoissidoksella sekä toinen happi yksinkertaisella sidoksella, -COO-.
- Faasi - Olomuotoalue on systeemin homogeeninen osa-alue, jossa on rajapinta kahden faasin välillä.
- Faradayn vakio – Elektronimoolin sähkömäärä.
- Fenoli - Yhdiste, jossa suoraan bentseenirenkaaseen on liittynyt hydroksyyliryhmä (-OH). Katso myös: Bentseenirengas.
- Fenoliftaleiini – Indikaattori, jonka emäksinen muoto on punainen ja hapan ja neutraali on väritön. Vaihtaa väriä, kun pH=8,2 – 10. Katso myös: indikaattori.
- Fluoresenssi – Molekyylin elektronisen viritystilan purkautuminen singlettitilalta. Näkyvä säteily on lyhytkestoista.
- Fosforenssi – Molekyylin elektronisen viritystilan purkautuminen triplettitilalta. Näkyvä säteily on pitkäkestoista.
- Freoni – Kloorattu tai fluorattu hiilivety.
- Funktionaalinen ryhmä - Orgaanisissa aineissa oleva ryhmä, joka vaikuttaa yhdisteen ominaisuuksiin. Esim. hydroksyyli- tai esteriryhmä.
- Geeli - Suurimolekyylisten hiukkasten ja niiden välissä olevan väliaineen muodostama seos.
- Gibbsin vapaaenergia - Kemiallisen reaktion tapahtumisen edellytykset vakiopaineessa ja -lämpötilassa
- Haber-Bosch menetelmä – Prosessi, jossa muodostetaan ammoniakkia synteettisesti.
- Haihtuminen - Neste muuttuu kaasuksi. Tapahtuu nesteen pinnalla.
- Halogeenit – 17. ryhmän alkuaineet. Katso myös: jaksollinen järjestelmä.
- Hapan aine - Aine, jolla on kyky luovuttaa protoni (H+).
- Hapetin – Aine, joka pelkistyy. Katso myös: pelkistin.
- Hapettuminen - Reaktio, jossa aine luovuttaa elektroneja. Katso myös: pelkistyminen.
- Hapetusluku – Sähkövarausta ilmaiseva luku.
- Happihappo – Happo, joka sisältää happea.
- Happoanhydridi – Happihappojen yhdistyessä ja veden poistuessa syntyvä tuote.
- Heterogeeninen seos - Seos, jossa aineet eivät ole samassa faasissa.
- Happo-emäspari – Toisiaan vastaava happo ja emäs.
- Happovakio – Lyhenne Ka, vakio kuvaa hapon ja veden protolyysireaktion tasapainovakiota. Katso myös: emäsvakio.
- Hila - Atomien, ionien tai molekyylien muodostama säännöllinen järjestelmä.
- Homogeeninen seos - Seos, jossa aineet ovat samassa faasissa.
- Hydraus – Vedyn liittämisreaktio.
- Hydraatti – Aine, jossa on kidevettä. Katso myös: kidevesi.
- Hydratoituminen - Vesimolekyylien (H2O) liittyminen ioni-dipolisidoksiin.
- Hydroksyyliryhmä - Funktionaalinen ryhmä -OH.
- Hydrolyysi – Veden vaikutuksesta tapahtuva yhdisteen hajoaminen.
- Ideaalikaasu – Kaasu, jonka tila voidaan kuvata yhtälöllä pV=nRT.
- Indikaattori – Aine, jota voidaan hyödyntää happamuuden muuttumiseen.
- Inhibiitti – Aine, joka hidastaa reaktiota. Katso myös: katalyytti.
- Ioni - Sähköisesti varautunut hiukkanen. Erimerkkiset ionit vetävät toisiaan puoleensa muodostaen ionisidoksia. Ionit muodostavat ionihiloja.
- Ioni-dipoli sidos – Ionien ja poolisten molekyylien välille syntyneet sidokset. Katso myös: dipoli-dipoli sidos.
- Ionisidos – Ionien välille syntynyt vetovoima.
- Ionisoituminen – Atomi luovuttaa tai vastaanottaa vähintään yhden elektronin ja muuttuu positiiviseksi tai negatiiviseksi ioniksi.
- Isomeria – Yhdisteet, joiden molekyylikaavat ovat samat, mutta rakenteet poikkeavia toisistaan.
- Isotooppi - Saman alkuaineen atomit, joiden ytimissä on eri määrä neutroneja.
- Jaksollinen järjestelmä – Taulukko, jossa alkuaineet ovat järjestetty järjestysluvun mukaiseen järjestykseen. Pystyrivit ovat ryhmiä ja vaakarivit ovat jaksoja.
- Jalokaasut – Ryhmän 18. alkuaineet. Katso myös: jaksollinen järjestelmä.
- Jalometalli – Jännitesarjassa vedyn jälkeen olevat metallit.
- Jaloussarja – Katso: jännitesarja.
- Jännitesarja – Sarja, jossa metallit ovat järjestetty hapetuskyvyn mukaiseen järjestykseen.
- järjestysluku – Lyhenne Z, ilmaisee protonien lukumäärän atomin ytimessä.
- Kahtaisioni – Molekyyli koostuu sekä anioni- että kationiosasta eli voi muodostaa sisäisen suolan.
- Kaksoissidos - Kahden elektroniparin muodostama sidos.
- Karboksyylihappo - Yhdisteet, joiden toiminnallinenryhmä on -COOH. Yhdiste voi sisältää useita karboksyyliryhmiä.
- Katalyytti - Yhdiste tai aine, joka nopeuttaa reaktioita kulumatta itse. Elimistön katalyyttejä kutsutaan entsyymeiksi. Katso myös: inhibiitti.
- Kationi – Positiivisesti varautunut ioni. Katso myös: anioni.
- Katodi – Elektrolyysin negatiivinen kohtio. Katso myös: anodi.
- Kemiallinen reaktio - Tapahtumaketju, jossa aineet yhdistyessään muodostavat uusia aineita.
- Ketjuisomeria – Kun molekyylissä on sama toiminnallinen ryhmä, mutta hiiliketjun rakenne on poikkeuksellinen toiseen molekyyliin. Katso myös: isomeria.
- Ketoni - Sekundäärisen alkoholin hapettumistuote, happi on liittynyt hiiliketjun keskellä (ei päässä) hiileen kaksoissidoksella.
- Kidevesi – Vesi, joka on sitoutunut kiinteän aineen kidehilaan. Katso myös: hydraatti.
- Kiehuminen - Neste muuttuu höyryksi. Tapahtuu kaikkialla nesteessä.
- Kiehumispiste - Lämpötila, jossa neste muuttuu kaasuksi.
- Kiraliakeskus – Hiiliatomi, josta lähtevät ryhmät ovat kaikki erilaisia.
- Kolloidi - Seos, jossa aineet ovat eri faaseissa. Esim. geeli tai emulsio.
- Kolmoissidos - Kolmen elektroniparin muodostama sidos.
- Kompleksiyhdiste – Yhdiste, jossa metallikationi toimii pisteenä, jota ympäröivät ligandit. Katso myös: ligandi.
- Kondensaatioreaktio – Kahden molekyylin yhdistymisreaktio.
- Konformaatioisomeria – Hiiliketjun ryhmät pääsevät kiertymään sidosten ympäri, jolloin molekyylien asento on erilainen.
- Konsentraatio - Ilmaisee liuenneen aineen moolimäärän litraa kohden, ks. aktiivisuus
- Konstituutioisomeria – Molekyyliin liittyneiden hiukkasten sitoutumisjärjestys on erilainen. Katso myös: isomeria.
- Korvautumisreaktio – Katso: substituutioreaktio.
- Koordinaatiosidos – Sidos, jossa sidoselektronipari on vain toiselta atomilta.
- Korroosio – Materiaalin muuttumista käyttökelvottomaksi ympäristön rasituksesta.
- Kova vesi – Vesi, jossa on suhteellisen paljon magnesium- ja kalsiumsuoloja.
- Kovalenttinen sidos - Atomien jakaessa yhteisen sidoselektroniparin. Voi olla joko poolinen tai pooliton.
- Kylläinen liuos - Tila, jossa liuokseen on liuennut maksimimäärä liuotettavaa ainetta.
- Le Chatelierin periaate – Ilmaisee tasapainoreaktion siirtymissuunnan häiritessä sen tasapainotilaa.
- Lejeerinki - Vähintään kahden metallin muodostama seos.
- Ligandi – Keskusmetalliin liittynyt ryhmä, joka voi olla ioni-, atomi- tai molekyyliryhmä. Katso myös: kompleksiyhdiste.
- Liittymisreaktio – Katso: additioreaktio.
- Liukeneminen - Tapahtuma, jossa liuotettava aine ja liuos sekoittuvat toisiinsa. Aineen vesiliuosta merkitään kirjainyhdisteellä aq.
- Liukoisuustulo – Suolojen, jotka ovat niukkaliukoisia, konsentraatioiden tulo, kun liuos on kylläinen.
- Liuos - Homogeeninen seos.
- Liuotin - Aine, johon liuotettava aine lisätään.
- Loppupiste – Katso: ekvivalenttipiste.
- Lähdejännite – Elektrodien välinen potentiaalinen jännite.
- Maa-alkalimetallit – Ryhmän 2. alkuaineet. Katso myös: jaksollinen järjestelmä.
- Malmi – Taloudellisesti kannattava, louhittava kiviaines.
- Massaluku – Lyhenne A, kertoo ytimessä olevien neutronien ja protonien summan.
- Massavaikutuksen laki – Reaktion tasapainotilassa olevien ainesosien keskinäinen suhde.
- Metallisidos – Metalliatomit luovuttavat vähintään yhden valenssielektronin yhteiseen elektronipilveen.
- Molekulaarinen jakaumafunktio - Molekyylin rakenne tilastollisella termodynamiikalla ilmaistuna.
- Molekyyli - Kovalenttisin sidoksin liittyneiden vähintään kahden atomien muodostama systeemi.
- Molekyylikaava - Kertoo kunkin atomin lukumäärän molekyylissä.
- Monityydyttymätön rasvahappo - Katso: tyydyttymätön yhdiste.
- Monomeeri – Katso: polymeeri.
- Morse-potentiaali – Kaksiatomisen molekyylin potentiaalienergiamalli.
- Mooli - Ainemäärä, joka sisältää yhtä paljon osia kuin 0,012 kg hiili -12 -atomeita. Lyhennetään mol.
- Moolimassa - Yhden moolin suuruisen ainemäärän massa (lyhennetään M, [M]=g/mol).
- Nitrifikaatio – Typpiyhdisteiden hapettuminen nitraateiksi. Katso myös: denitrifikaatio.
- Neutraloituminen – Hapon ja emäksen reagoidessa, jolloin syntyy suolaa ja vettä.
- Neutroni - Varaukseton hiukkanen atomin ytimessä.
- NTP – Normaalitila, jolloin lämpötila on 0 °C ja paine on 101,3 kPa.
- Oksidi - Yhdiste, jossa on happea (aineen palamistuote).
- Oksoniumioni - Syntyy hapon vesiliuoksissa, kun hapon luovuttama H+ yhdistyy vesimolekyyliin, jolloin syntyy H3O+ eli oksoniumioni.
- Ominaislämpökapasiteetti - Lyhenne c, joka kuvaa lämpömäärää, joka vaaditaan, kun yksi grammaa ainetta halutaan lämmittää yhden asteen.
- Orgaaninen yhdiste - Hiiltä sisältävä yhdiste. Katso myös: epäorgaaninen yhdiste.
- Osmoosi - Ilmiö, jossa nestettä virtaa laimeammasta väkevämpää kohti.
- Paikkaisomeria – Molekyylien toiminnalliset ryhmät tai sivuryhmät ovat eri paikassa hiiliketjussa.
- Palaminen - Kemiallisen yhdisteen ja hapen välinen reaktio. ks. Kylmäliekkipalaminen, Kuumaliekkipalaminen
- Paulin kieltosääntö – Saman atomin elektronit eivät ole koskaan samassa energiatilassa.
- Peilikuvaisomeria – Kun molekyylissä on asymmetrinen hiili.
- Pelkistin – Aine, joka hapettuu. Katso myös: hapetin.
- Pelkistyminen - Tapahtuma, jossa yhdiste tai aine vastaanottaa elektroneja. Katso myös: hapettuminen.
- pH-arvo – Luku, joka ilmaisee liuoksen happamuuden. Määritetään –lg[H3O+]. Katso myös: pOH-arvo.
- pOH-arvo – Luku, joka ilmaisee liuoksen emäksisyyden. Määritetään –lg[OH-]. Katso myös: pH-arvo.
- Polymeeri - Makromolekyylien reagoidessa syntynyt yhdiste. Koostuu monomeereista.
- Polymeroituminen - Reaktio, jossa monet molekyylit liittyvät toisiinsa.
- Polypeptidi - Useamman kuin kahden aminohapon muodostama yhdiste. Katso myös: dipeptidi.
- Poolisuus - Sähkövarauksen jakautuminen molekyylissä. Kemiallinen sidos voi olla poolinen tai pooliton.
- Primäärinen alkoholi - Alkoholi, jossa hydroksyyli-ryhmä on hiiliketjun päässä. Katso myös: aldehydi, alkoholi
- Proteiini - Katso: valkuaisaine.
- Protolysoituminen - Reaktio, jossa happo luovuttaa vetyionin emäkselle.
- Protoni - atomin ytimen rakenneosa, joka on positiivisesti varautunut. Protonien lukumäärä määrää alkuaineen järjestysluvun. Katso myös: elektroni, neutroni.
- Puskuriliuos – Heikon protolyytin ja sitä vastaavan suolan liuos.
- Puolimetalli - Alkuaineet, joilla on sekä epämetallien että metallien ominaisuuksia. Esim. germanium ja boori.
- Pääkvanttiluku – Kertoo elektronin energiatason. Katso myös: sivukvanttiluku, spinkvanttiluku.
- Radikaali – Hiukkanen, jolla on pariton elektronirakenne.
- Rakenneisomeria – Katso: konstituutioisomeria.
- Rakennekaava - Ilmoitaa atomien sijainnin yhdisteessä tai molekyylissä.
- Raskasmetalli – Nimitys haitallisille (ympäristölle tai terveydelle) metalleille.
- Rasvahappo - Karboksyylihappo, jossa on parillinen määrä hiiliatomeja.
- Rasvaliukoinen - Aine, joka on pooliton tai heikosti poolinen, joka liukenee poolittomiin liuottimiin kuten bensiiniin tai rasvoihin. Katso myös: vesiliukoinen.
- Reaktionopeus – Suure, joka kuvaa konsentraation muutosta aikayksikössä.
- Rikastus – Prosessi, jossa arvokkaasta mineraalista erotetaan arvoton aines.
- RRKM – Reaktiokinetiikan mikrokanoninen siirtymätilateoria.
- Saostuminen - Tapahtuma, jossa nesteeseen muodostuu kiinteää ainetta.
- Sekundäärinen alkoholi - Alkoholi, jossa hydroksyyli-ryhmä on keskellä hiiliketjua. Katso myös: ketoni, alkoholi
- Selluloosa – Hiilihydraatti, josta koostuvat kasvien soluseinät.
- Sidos - Hiukkaisia toisiinsa liittävä vuorovaikutus.
- Sidoselektronipari - Elektronipari, jonka kaksi atomia jakavat muodostaen kovalenttisia sidoksia.
- Sidosenergia – Hiukkasten välisten sidosten irrottamiseen vaadittava energiamäärä.
- Siirtymätilateoria – Reaktiokinetiikan teoria reaktion siirtymätila huomioiden.
- Sivukvanttiluku – Kertoo avaruusalueen muotoa, missä elektroni todennäköisesti sijaitsee. Katso myös: pääkvanttiluku.
- Spinkvanttiluku – Kertoo ytimen tai elektronin liikkeen akselinsa ympäri. Katso myös: pääkvanttiluku, sivukvanttiluku.
- Steerinen este – Molekyylissä oleva suurikokoinen este, joka estää kemiallisen reaktion tapahtumista.
- Stereoisomeria – Katso: avaruusisomeria.
- Substituutioreaktio – Prosessi, jossa osa yhdisteestä korvataan toisella atomilla tai atomiryhmällä.
- Suhdekaava – Kertoo yhdisteen alkuaineiden suhteet.
- Sulaminen - Prosessi, jossa kiinteä muuttuu nestemäiseksi
- Sulamispiste - Lämpötila, missä kiinteä muuttuu nestemäiseksi.
- Suola - Ioniyhdiste. Syntyy mm. hapon ja emäksen reaktiossa.
- Suolasilta – Huokoinen aine tai ioneista koostuva liuos, joka erottaa kemiallisen parin suolaliuoksesta toisistaan ja edesauttaa sähkötasapainon syntyä. Katso myös: sähkökemiallinen pari
- Syklinen yhdiste - Rengasmainen yhdiste, joka ei ole aromaattinen. Katso myös: bentseenirengas
- Synteesi - Yhdisteen valmistus.
- Sähkökemiallinen pari – Systeemi, joka tuottaa sähköä kemiallisten reaktioiden energioiden avulla.
- Taitekerroin – Aineen valontaittokyky.
- Tasapainovakio – Reaktion tasapainotilaa ilmaiseva termodynaaminen suure.
- Termodynamiikan toinen pääsääntö – Entropian merkitys vapaaehtoiselle reaktiolle ja sen tasapainotilalle.
- Termodynamiikan kolmas pääsääntö – Entropia lämpötilassa 0 K.
- Termodynaaminen tasapaino – Edelletykset reaktion etenemiseksi tasapainotilaansa.
- Tertiäärinen alkoholi - Alkoholi, jossa hiilestä, johon hydroksyyli-ryhmä on kiinnittynyt, lähtee kolme hiiliketjua. Katso myös: alkoholi
- Tiheys - Kuvaa aineen massaa tilavuusyksikköä kohden. Lyhennetään ρ (rhoo).
- Tislaus - Menetelmä, jossa hyödynnetään aineiden höyrynpaineita erottamiseen.
- Titraus – Menetelmä pitoisuuksien määrittämiseen.
- Toiminnallinen ryhmä - Katso funktionaalinen ryhmä.
- Tyydyttymätön yhdiste - Yhdiste, jossa hiilien välillä on vähintään (>1, monityydyttymätön) yksi kaksois- tai kolmoissidos.
- Tyydyttynyt yhdiste - Yhdiste, jossa hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia sidoksia.
- Törmäysteoria - Reaktiokinetiikan teoria pallomaisten molekyylien väliselle reaktiolle.
- Uuttaminen - Aineiden liukoisuuksiin perustuva erotusmenetelmä.
- Vaahto - Kolloidi, jonka muodostavat neste ja kaasu.
- Vahva emäs - Emäs, jonka protolyysi tapahtuu täydellisesti, emäsvakion arvo on yli 1.
- Vahva happo - Happo, jonka protolyysi tapahtuu täydellisesti, happovakion arvo on yli 1.
- Valenssielektroni – Elektronit, jotka ovat atomin uloimmilla energiatasoilla.
- Valkuaisaine - Aminohappojen muodostama polypeptidi.
- Veden ionitulo – Veden autoprotolyysin tasapainovakio.
- Vesiliukoinen - Yhdiste (ioniyhdiste tai poolinen molekyyliyhdiste), joka liukenee veteen. Muodostavat veden kanssa ioni-dipoli tai dipoli-dipoli-sidoksia. Katso myös: rasvaliukoinen.
- Vetysidos - Sidos, joka syntyy vedyn ja erittäin elektronegatiivisten aineiden (happi, fluori, typpi) välille.
- Viivakaava - Molekyylin rakenne on esitetty viivoin.
- Virittyminen – Molekyylin absorboiman fotonin aiheuttama elektronin siirtyminen ylemmälle energiatasolle.
- Ydin - Protonien ja neutronien muodostama systeemi, johon keskittynyt lähes koko atomin massa.