Keltaröyhelö
| Keltaröyhelö | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kotelosienet Ascomycota |
| Luokka: | Lecanoromycetes |
| Lahko: | Maljajäkälät Lecanorales |
| Heimo: | Karpeet Parmeliaceae |
| Suku: | Keltaröyhelöt Vulpicida |
| Laji: | pinastri |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Vulpicida pinastri |
|
| Katso myös | |
Keltaröyhelö (Vulpicida pinastri) on lehtimäinen kellertävä jäkälälaji. Se kasvattaa pienehköjä yleensä alle neljän senttimetrin ruusukkeita. Sekovarren liuskat ovat melko kapeita, alustanmyötäisiä ja laidoilta kohenevia. Niiden laidat ovat keltaisen jäkälämurun peitossa. Jäkälän yläpinnan väri on vaalean kellanvihreä tai vihertävänharmaa ja alapinnan vaalean kellertävä. Alapinnalla on lyhyitä juurtumahapsia. Keltaröyhelö kasvaa päällyskasvina eli epifyyttinä puilla ja pensailla tai metsäkivillä.
Keltaröyhelön jäkäläaineena eli sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena esiintyy usniinihappoa (C18H16O7), vulpiinihappoa (C19H14O5) ja pinastriinihappoa (C20H16O6) toisinaan lisäksi zeoriinia (C30H52O2), etenkin Lapissa kivialustalla kasvaneilla keltaröyhelöillä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stenroos, Soili & Ahti, Teuvo et al.: Suomen jäkäläopas, s. 489-490. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 2011. ISBN 978-952-10-6804-1
- Rikkinen, Jouko 2008: Jäkälät & sammalet Suomen luonnossa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.