Keijo Seppänen
| Keijo Seppänen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Keijo Martin Seppänen |
| Syntynyt | 18. joulukuuta 1912 Hiitola |
| Kuollut | 5. huhtikuuta 1990 Haninge, Ruotsi |
| Ammatti | näyttelijä, teatteriohjaaja |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Keijo Martin Seppänen (18. joulukuuta 1912 Hiitola – 5. huhtikuuta 1990 Haninge, Ruotsi)[1][2] oli suomalainen näyttelijä. Hän teki näyttämöuransa lähinnä kaakkoisen Suomen lavoilla, kuten Viipurin Kaupunginteatterissa, 1930- ja 1940-luvuilla.[3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keijo Seppäsen vanhemmat olivat sähköasentaja Aleksander Seppänen ja Hildur Lindgren. Keijo Seppänen muutti vanhempiensa mukana isänsä synnyinkaupunkiin Kotkaan jo vuonna 1914.[4] Hän opiskeli näyttämötaiteita muun muassa Kuusankosken Työväenopistossa. Seppäsen ensimmäinen näyttelijänkiinnitys oli Kotkan Maakuntateatteriin 1933–1937. Vuosina 1938–1939 ja edelleen 1940–1942 hän työskenteli näyttelijä-järjestäjänä Lahden Teatterissa. Jatkosodan aikana tie jatkui Viipurin Kaupunginteatteriin 1942–1943 ja Kannaksen Teatteriin 1943–1944. Sodan jälkeen Seppänen näytteli Tampereen Ympäristöteatterissa 1946–1947 ja 1950. Vuosina 1948–1950 hän näytteli Kuusankosken Teatterissa.[3]
Seppäsen roolitehtäviä olivat muun muassa Kamelianaisen Armand ja herra Avovirta Mika Waltarin komediassa Huhtikuu tulee, joka oli 1950-luvun taitteessa varsin suosittu näytöskappale kautta Suomen. Seppäsen ohjaustehtäviä olivat muun muassa Seitsemän veljestä, Neljä naista, Syntynyt terve tyttö ja Paljon melua tyhjästä.[3][5]
Suomalainen elokuvateollisuus pyöri täysillä Seppäsen aktiiviuran aikana, mutta Seppänen oli mukana vain yhdessä elokuvassa. Hänellä oli kreditoimaton tehtävä Ville Salmisen melodraamassa Haaviston Leeni vuonna 1948.[6]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seppäsen ensimmäinen aviopuoliso oli näyttelijä ja laulaja Olivia Gebhard (1897–1976). Liitto alkoi 1937 ja päättyi eroon 1946. Pariskunnan Seppänen-Gebhard liitto oli värikäs ja vaiheikas, ja siihen toi oman lisänsä viidentoista vuoden ikäero. Vuonna 1946 Seppänen avioitui pankkivirkailija Eeva Airi Järveläisen kanssa.[3][7] Myöhemmin Seppänen avioitui Ruotsissa asuneen Laura Laila Linnea Astala-Lehénin (1913–1982) kanssa.[8] He erosivat 1979 ja Seppänen muutti asumaan seuraavana vuonna Haningeen, jossa kuoli vuonna 1990.[1] Seppänen on haudattu Österhaningen hautausmaalle Ruotsiin.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 5, 1950.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Seppänen, Keijo Martin, Sveriges Dödbok (8/2021) 1830–2020, Sveriges Släktforskarförbund, ISBN 978-91-89310-09-4
- ↑ Hiitola: Syntyneiden ja kastettujen luettelot: Sidos 912: Sivu 314: Keijo Martin Seppänen Kansallisarkisto. Viitattu 3.12.2024.
- ↑ a b c d Teatterin maailma 1950, s. 228
- ↑ Hiitola: Muuttaneiden luettelot: Sidos 1914: Sivu 2: Keijo Martin Seppänen Kansallisarkisto. Viitattu 3.12.2024.
- ↑ Ilona-tietokanta : Esitys : Huhtikuu tulee Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Haaviston Leeni Elonet.
- ↑ Asunmaa, Martti: Olivia Gebhard - todellinen Elämän taiteilija Suomalainen Naisliitto ry. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Astala-Lehén, Laura Laila Linnéa, Sveriges Dödbok (8/2021) 1830–2020, Sveriges Släktforskarförbund, ISBN 978-91-89310-09-4
- ↑ Seppänen, Keijo Martin, Österhaninge Begravningsplats, Österhaninge, Kvarter: -, Gravplats: 4710, Gravplatsnummer: ÖHB- 4710 Svenskagravar. Viitattu 3.12.2024.