Kefoperatsoni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kefoperatsoni
Kefoperatsoni
Kefoperatsoni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(6R,7R)-7-[[(2R)-2-[(4-etyyli-2,3-dioksopiperatsiini-1-karbonyyli)amino]-2-(4-hydroksifenyyli)asetyyli]amino]-3-[(1-metyylitetratsol-5-yyli)sulfanyylimetyyli]-8-okso-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksyylihappo
Tunnisteet
CAS-numero 62893-19-0
ATC-koodi J01DD12
PubChem CID 44187
DrugBank DB01329
Kemialliset tiedot
Kaava C25H27N9O8S2 
Moolimassa 645,696
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen >85 %[1]
Metabolia vähäistä
Puoliintumisaika 1,5–2 tuntia[1]
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa intravenoosi, intramuskulaarinen

Kefoperatsoni (C25H27S2N9O8) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina.

Ominaisuudet ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kefoperatsoni on niin sanottu kolmannen sukupolven kefalosporiini ja sen antibioottiset ominaisuudet perustuvat bakteerin soluseinän synteesin estämiseen. Lääkeaine on laajakirjoinen ja tehoaa moniin grampositiivisiin ja gramnegatiivisiin bakteereihin. Se on suhteellisen stabiili useiden beetalaktamaasien vaikutuksille ja tätä voidaan vielä tehostaa käyttämällä kefoperatsonia yhdessä sulbaktaamin kanssa. Aine annostellaan ruiskeena lihakseen tai suoneen. Sitä voidaan käyttää muun muassa hengitysteiden infektioiden, virtsatulehdusten, ihotulehdusten, suolistotulehdusten ja melioidoosin hoidossa.[1][2][3]

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kefoperatsoni voi aiheuttaa haittavaikutuksinaan ripulia, allergiaoireita kuten ihottumaa ja verenvuotoa.[1][2]

Kefoperatsoni on puolisynteettinen yhdiste. 4-etyylpiperatsin-2,3-dioni-1-karboksyylikloridi reagi 4-hydroksifenyyliglysiinin kanssa ja muodostuva yhdiste reagoi 3-(1-metyylitetratsol-5-yyli)sulfanyylimetyyli-7-aminokefalosporaanihapon kanssa kefoperatsoniksi.[4]

  1. a b c d Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 196. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 31.10.2020). (englanniksi)
  2. a b M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 415-423. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.10.2020). (englanniksi)
  3. Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 1. Antibacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
  4. Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 459. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.10.2020). (englanniksi)