Kausikaktukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kausikaktukset
Hatiora (Hatiora salicornioides).
Hatiora (Hatiora salicornioides).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Cactoideae
Tribus: Rhipsalideae
Suku: Kausikaktukset Hatiora
Britton & Rose (1923)
Katso myös

  Kausikaktukset Wikispeciesissä
  Kausikaktukset Commonsissa

Kausikaktukset (Hatiora) on brasilialainen muutamalajinen kaktuskasvisuku, joka on läheistä sukua korallikaktuksille (Rhipsalis). Suvut eroavat toisistaan varren nivelten kasvun, varsipäätteisten ja värikkäiden kukkien sekä emin vartalon tyvirakenteen ja hedelmien muodon perusteella. Tieteellinen nimi on anagrammi Thomas Harriotin, 1500-luvulla eläneen kasvitieteilijän, sukunimestä.[1]

Kausikaktukset ovat päällyskasveja, jotka kasvavat puiden oksilla (epifyytit) tai kivillä ja kallioilla (litofyytit). Kasvutavaltaan ne ovat pensasmaisia, hyvin haarovia, aluksi pystyjä, myöhemmin lamoavia ja usein riippuvia. Varsien nivelet ovat enintään viiden senttimetrin pituisia, lieriömäisiä, siivellisiä, kulmikkaita tai litteitä sekä kasvavat yksittäin tai ryhminä edellisen nivelen päässä olevasta areolista. Areolit ovat enimmäkseen pieniä ja niissä on pehmeän harjasmaisia piikkejä tai ne puuttuvat. Kukat kehittyvät varren kärkeen, kukkivat päivällä ja ovat säteittäisiä, kellomaisia ja väriltään keltaisia, vaaleanpunaisia tai punaisia. Pohjusmalja on lyhyt. Hedelmä on pieni, pyöreä ja paljas, siemenet ruskeita tai mustia.[1]

Kausikaktukset ovat kotoisin Brasilian kaakkoisosista.[1]

Kausikaktusten sukuun katsotaan kuuluvaksi kuusi lajia. Yksi lajeista on risteymä, jota ei ole luonnossa vaan se on syntynyt viljelyssä. Lajit ryhmitellään tavallisesti kahdeksi alasuvuksi: Hatiora ja Rhipsalidopsis. Edellisen lajeilla on liereät ja uurteettomat varsinivelet ja kukassa on poikkileikkaukseltaan pyöreä vartalon tyvirakenne (perikarpelli). Jälkimmäisen lajeilla on litteät varsinivelet ja perikarpelli on kulmikas tai siivellinen.[1]

  1. a b c d Anderson 2001: 375.