Korallikaktukset
| Korallikaktukset | |
|---|---|
 Rhipsalis pilocarpa |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
| Alaheimo: | Cactoideae |
| Tribus: | Rhipsalideae |
| Suku: |
Korallikaktukset Rhipsalis Gaertn., 1788 |
| Katso myös | |
|
|
|
Korallikaktukset (Rhipsalis) on suku kaktuskasvien (Cactaceae) heimossa. Lajit kasvavat päällyskasveina. Useita suvun lajeja kasvatetaan huonekasveina.
Korallikaktusten tieteellinen nimi tulee kreikankielen sanasta, joka tarkoittaa korinpunontaa. Se viittaa niiden hoikkiin ja taipuisiin varsiin, jollaiset useimmilla lajeilla on.[1]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korallikaktukset ovat trooppisten metsien päällyskasveina riippuvaoksaisia pensaita. Varren nivelvälit ovat liereitä, toisinaan kulmikkaita, palteisia tai litteitä, ja enemmän tai vähemmän piikittömiä. Uudet varret kehittyvät yksittäin tai ryhmittäin vanhempien kärkeen tai sen lähelle. Areolit ovat pieniä. Kukat ovat pieniä, niiden kehä ratasmainen ja tavallisesti valkoinen; pohjus on tavallisesti kalju mutta toisinaan pehmeäsukasellinen. Toisinaan kukassa on rengasmainen mesiäiskehrä (diskus). Hedelmä on pieni, marjamainen ja pinnalta paljas, ja siinä on runsaasti pienen pieniä, mustia siemeniä, joissa on tahmea ja hyytelömäinen lisäke. Tämä on selvästi sopeutuma lintujen suorittamaan levitykseen.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korallikaktuksia kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Amerikan keski- ja pohjoisosissa, Keski-Amerikassa ja Karibian saarilla. Hiuskorallikaktus (Rhipsalis baccifera) on levinnyt mahdollisesti lintujen levittämänä myös Afrikkaan, Madagaskariin ja Intian valtameren saarille Sri Lankaan asti, ei kuitenkaan Intian niemimaalle. Lajien keskittymä on Itä-Brasiliassa.[1]
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korallikaktusten suvussa katsotaan olevan 35 lajia:[3]
- Rhipsalis baccifera – hiuskorallikaktus
- Rhipsalis burchelii
- Rhipsalis campos-portoana
- Rhipsalis cereoides
- Rhipsalis cereuscula – mistelikorallikaktus
- Rhipsalis clavata
- Rhipsalis crispata
- Rhipsalis cuneata
- Rhipsalis dissimilis
- Rhipsalis elliptica
- Rhipsalis ewaldiana
- Rhipsalis floccosa
- Rhipsalis goebeliana
- Rhipsalis grandiflora
- Rhipsalis hoelleri
- Rhipsalis juengeri
- Rhipsalis lindbergiana
- Rhipsalis mesembryanthemoides – rionkorallikaktus
- Rhipsalis micrantha
- Rhipsalis neves-armondii
- Rhipsalis oblonga
- Rhipsalis occidentalis
- Rhipsalis olivifera
- Rhipsalis ormindoi
- Rhipsalis pacheco-leonis
- Rhipsalis pachyptera
- Rhipsalis paradoxa
- Rhipsalis pentaptera
- Rhipsalis pilocarpa
- Rhipsalis pulchra
- Rhipsalis puniceodiscus
- Rhipsalis russellii
- Rhipsalis sulcata
- Rhipsalis teres
- Rhipsalis trigona
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press; Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9
- Kasvien suomenkieliset nimet: Rhipsalis.