Kauppahuone Laakkonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kauppahuone Laakkonen Oy on Laakkosen suvun pääosin omistama yhtiörypäs. Joensuussa pääpaikkaansa pitävän konsernin nimi on Kauppahuone Laakkonen Oy, joka on perustettu vuonna 1978.[1]

Tytäryhtiöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppahuone Laakkosen tytäryhtiöitä ovat:

Historia ja omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laakkosen yritysperheen historia alkaa vuodesta 1948, kun Tauno Laakkonen perusti Pohjois-Karjalan Puu Oy:n. Laakkosen asiakkaita olivat muun muassa Paulig ja Kesko sekä helsinkiläiset kiinteistöt. Laakkonen siirtyi luonnollisesti autokauppaan, kun hän myi puuta Unkariin ja sai vaihtokaupassa 300 kappaletta Pannonia- ja Danubia -moottoripyöriä. Moottoripyörät menivät nopeasti kaupaksi Joensuussa.[3]

Laakkonen osti joensuulaisen linja-autoliikkeen, jossa oli 60 linja-autoja sekä ruotsalaisen Volvon ja saksalaisen Volkswagenin edustus, mutta Volvon ja Volkswagenin edustukset eivät sopineet saman katon alle. Tästä syystä liiketoiminnasta luovuttiin vuonna 1960, kun Tauno Laakkonen ja hänen pojat perustivat uuden yrityksen.[4][5]

Joensuun Autokalusto Ay perustettiin vuonna 1960. Laakkoset saivat Volkswagenin piiriedustuksen Wihurilta. Uuden yrityksen osakkaita olivat 63-vuotias Tauno Laakkonen ja 27-vuotias Reino Laakkonen. Kauppiassuvun päämies Tauno Laakkonen menehtyi samana vuonna, jonka takia hänen leskestään Aili Laakkosesta tuli yrityksen uusi osakas. Joensuussa oli tuohon aikaan kymmenkunta autokauppiasta, eli Joensuun markkina ei ollut tyhjä kilpailusta. Yrityksen pääkonttori sijaitsi osoitteessa Torikatu 11.[4]

Volkswagenin lisäksi Laakkoset saivat brittiläisen Rootes Groupin Hillman-henkilöautojen, Commer Cob -pakettiautojen ja Rootesin kuorma-autojen edustuksen. Sisu-kuorma-autojen edustus lisättiin vuonna 1966.[4]

Veljekset Laakkonen Ky syntyi vuonna 1966 isän ja pojan Tauno ja Reino Laakkosen (1932–2005) perustaman Joensuun Autokalusto Ay:n seuraajaksi vuonna 1960. Omistajiksi tulivat veljekset Reino, Erkki ja Yrjö Laakkonen.

Reino Laakkonen osti Wihurin toimitusjohtaja, kauppaneuvos Rudolf Hellbergiltä 500 uutta autoa ennen pisteveron poistoa. Laakkonen teki onnekkaan oston, mutta Wihuri kärsi taloudellisesti. Wihurin omistaja Antti Aarnio-Wihuri poltti päreensä. Pisteverosta luovuttiin vuonna 1971.[4][6]

Veljekset Laakkonen avasi ensimmäiset sivutoimipisteet Lieksaan vuonna 1974 ja Kuopioon vuonna 1977. Kauppahuone Laakkonen Oy perustettiin vuonna 1978. Tämän jälkeen Laakkonen keräsi pääomia uusien sivutoimipisteiden avaamiseksi 1980-luvulla.[5][1]

Erkki Laakkonen myi osuutensa Reino ja Yrjö Laakkoselle vuonna 1980, jolloin hän muutti Kanadaan ja aloitti siellä uuden uran rakennusalan yrittäjänä. Veljekset Reino Laakkonen ja Yrjö Laakkonen jakoivat omistusosuudet tasan 50/50.[7]

Vuonna 1986 Laakkoset hankkivat osake-enemmistön Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy:stä, josta muodostettiin PunaMusta Media.[8]

Vuonna 1994 Laakkoset ostivat Kytäjän kartanon Hyvinkäältä ja perustivat Kytäjä Golfin. Kytäjän kartano on vuonna 2006 tehtyjen yrityskauppojen jälkeen Yrjön ja hänen lastensa Jyrkin ja Reetan omistuksessa.[9][10]

Vuonna 1995 yhtiössä tehtiin sukupolvenvaihdos, kun Yrjö Laakkonen myi osakkeidensa enemmistön lapsilleen Jyrkille ja Reetalle ja Reino Laakkonen lapsilleen Hannulle, Mikolle ja Päiville. Laakkosen yritysryppään liikevaihto ylitti vuonna 1996 miljardin markan rajan. Vuonna 2002 Yrjö Laakkosen sukuhaarasta tuli enemmistöomistajia, kun Reinon poika Mikko Laakkonen myi osakkeet Yrjö Laakkoselle. Vuonna 2006 luopui Hannu Laakkonen autokauppaosakkuudestaan. Näin Veljekset Laakkonen Oy on täysin Yrjö Laakkosen ja hänen lastensa omistama yhtiö.[7]

Kauppahuone Laakkosen hallituksen puheenjohtaja oli Yrjö Laakkonen. Yrjö Laakkosen tytär Reetta Laakkonen seurasi isäänsä kauppahuoneen hallituksen puheenjohtajana.[11]

Autotalo Laakkonen Oy:n ja Veljekset Laakkonen Oy:n toimitusjohtaja oli Tero Panhelainen. Vuonna 2014 päättyneellä tilikaudella Laakkonen-konsernin liikevaihto oli noin 600 miljoonaa euroa ja se työllisti noin 1300 henkilöä.[7][12]

Vuonna 2020 Laakkonen myi K-Caaran vuokraamat kiinteistöt ruotsalaiselle Fastighets AB Balder -kiinteistösijoittajalle. Kauppaan kuului seitsemän kiinteistöä, jotka sijaitsivat Joensuussa ja Kuopiossa.[13]

Vuonna 2022 ruotsalainen Hedin Mobility Group osti Veljekset Laakkonen Oy:n ja Bavaria Laakkonen Oy:n. Autokonsernin liikevaihto oli 615 miljoonaa euroa vuonna 2021. Laakkosella oli historian aikana muun muassa Fordin, Hyundain, Peugeotin, Renaultin, Nissanin, Suzukin, Dacian, Volkswagenin, Subarun, Mini Cooperin, Skodan, Mazdan, Opelin, Seatin, Audin ja BMW:n edustus. Laakkosella oli 21 toimipistettä 15 kaupungissa. Autokonsernin palveluksessa oli 855 työntekijää.[14][13][15][11][16][17][18]

Tammikuussa 2024 Keskisuomalainen-konserni ilmoitti ostavansa sanomalehti Karjalaisen ja muun PunaMusta Median media­liiketoiminnan (paikallis- ja kaupunkilehdet sekä radioasema Karjalan Sykkeen) 8,5 miljoonalla eurolla.[8]

Vuonna 1988 perustettu Laakkosten puoliksi omistama Pohjois-Karjalan Arvopaperi Oy omistaa useita kiinteistöyhtiöitä muun muassa Joensuussa. Mikko Laakkonen toimii hallituksen puheenjohtajana Ultivista Oy:ssä. Ultivista-konsernin yrityksiä ovat Ultivista Oy, Pohjois-Karjalan Arvopaperi Oy ja Westpro cc Oy. Mikko Laakkonen on Westpro cc Oy:n perustaja.[19][20][21][22]

Palkintoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kauppalehti: Kauppahuone Laakkonen Oy | Yritys- ja taloustiedot Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 7.5.2024. Viitattu 7.5.2024.
  2. ↑ Veljekset Laakkonen Oy on jatkossa Hedin Automotive Finland Kuljetus & Logistiikka. 14.06.2022. Viitattu 27.4.2023.
  3. ↑ 8 faktaa Laakkosen historiasta, joita et luultavasti tiennyt | Uutinen Hedin Automotive. Viitattu 7.5.2024.
  4. ↑ a b c d Jääskeläinen, Aatto: Autokauppaa ajan hengessä - Veljekset Laakkonen Oy 1960-2000. Veljekset Laakkonen, 2002.
  5. ↑ a b Yrjö Laakkonen - autokauppiaana jo 50 vuotta Yle Uutiset. 25.8.2010. Viitattu 7.5.2024.
  6. ↑ Mitä-Missä-Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 49. Helsinki: Otava, 1971.
  7. ↑ a b c Timo Kiiski: Susirajalta koko Suomen autokauppiaaksi. Mahtisuvut: Iltalehden erikoislehti, s. 24–27. Helsinki: Alma Media.
  8. ↑ a b Aholuoto, Vilma: Keskisuomalainen ostaa sanomalehti Karjalaisen ja muun Punamusta Median media­liiketoiminnan. Helsingin Sanomat, 31.1.2024. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.1.2024.
  9. ↑ Ajankohtaista Yrjö Laakkonen. Viitattu 7.5.2024.
  10. ↑ Tarja Heikkonen: Tässäkö tuleva Kytäjän kartanon herra – Ville Laakkonen harjoittelee pelto- ja metsätöitä kartanolla Aamuposti. 30.4.2021. Viitattu 7.5.2024.
  11. ↑ a b Laakkoset myyvät koko autoliiketoimintansa Ruotsiin Ilta-Sanomat. 17.5.2022. Viitattu 7.5.2024.
  12. ↑ Kauppahuone Laakkonen Oy:n konserni-info (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ a b Laakkonen myy K-Caaran vuokraamat kiinteistöt ruotsalaiselle kiinteistösijoittajalle Yle Uutiset. 3.3.2020. Viitattu 7.5.2024.
  14. ↑ Laakkonen on myynyt koko autoliiketoiminnan Ruotsiin – autotehtaat saattavat ottaa myös myynnin haltuunsa jatkossa Yle Uutiset. 17.5.2022. Viitattu 7.5.2024.
  15. ↑ Autot | Suomen autokaupan jättiläinen Laakkonen vaihtoi ruotsalaiseen nimeen Helsingin Sanomat. 11.11.2022. Viitattu 7.5.2024.
  16. ↑ Pasi Koivumaa: Lappeenrannassakin toimiva Autotalo Laakkonen myydään Ruotsiin – Reetta Laakkonen kuvailee jättikaupan jälkeisiä tunnelmiaan haikeiksi ja kiittää lämpimästi perheyhtiön työntekijöitä Etelä-Saimaa. 17.5.2022. Viitattu 7.5.2024.
  17. ↑ Laakkonen pääkaupunkiseudun jälleenmyyjäksi News Powered by Cision. 1.7.2013. Viitattu 7.5.2024.
  18. ↑ Peugeot vahvistaa jälleenmyyntiverkostoaan Helsingin Herttoniemessä ja Lahdessa yhteistyössä Laakkosen kanssa News Powered by Cision. 10.2.2011. Viitattu 7.5.2024.
  19. ↑ Kauppalehti: Pohjois-Karjalan Arvopaperi Oy | Yritys- ja taloustiedot Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 7.5.2024. Viitattu 7.5.2024.
  20. ↑ Ultivista Oy - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 7.5.2024.
  21. ↑ Ultivista-konserni ultivista.fi. Viitattu 7.5.2024.
  22. ↑ Westpro cc Oy: Tietoa Meistä - Westpro www.westpro.fi. Viitattu 7.5.2024. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jääskeläinen, Aatto: Autokauppaa ajan hengessä: Veljekset Laakkonen oy 1960–2000. Joensuu: Veljekset Laakkonen, 2002. ISBN 952-91-5400-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kauppahuone_Laakkonen&oldid=22515647”