Yrjö Laakkonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yrjö Laakkonen
Henkilötiedot
Syntynyt5. tammikuuta 1943
Joensuu
Kuollut5. elokuuta 2023 (80 vuotta)
Joensuu
Muut tiedot
Omaisuus 23,8 miljoonaa euroa
Hallitusjäsenyydet Kauppahuone Laakkonen, Pohjois-Karjalan Arvopaperi, Pohjois-Karjalan Kirjapaino

Yrjö Ilmari Laakkonen (5. tammikuuta 1943 Joensuu – 5. elokuuta 2023 Joensuu[1]) oli pohjoiskarjalainen liikemies ja hyväntekijä. Hän asui Joensuussa. Hän loi uransa autokauppiaana, kirjapainoyhtiön omistajana ja kiinteistösijoittajana yhdessä veljensä Reino Laakkosen (1932–2005) kanssa. Myös kolmas veli Erkki Laakkonen on ollut mukana perheyritystoiminnassa.[2][3][4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laakkonen kävi keskikoulun ja kauppaopiston.[5]

Laakkonen aloitti uran yrittäjänä, kun hän osallistui isänsä Tauno Laakkosen perustaman metsäyhtiön ja autoliikkeen toimintaan vuonna 1963. Yrjö Laakkonen aloitti Veljekset Laakkosen toimitusjohtajana vuonna 1966. Hänen veljet Erkki ja Reino Laakkonen ostivat Karjalan Kirjapaino Oy:n samana vuonna, jonka nimi on nykyään PunaMusta Media Oyj. Yhtiöt kasvoivat huomattavalla tavalla Laakkosten aikana.[2]

1980-luvun puolivälissä Laakkonen sai yhdeksän kuukauden ehdottoman vankeustuomion, koska veljekset eivät olleet ilmoittaneet verottajalle talletusten korkotuottotietoja vuosilta 1970–1977. Hän kärsi puolet rangaistuksesta.[6][7]

Laakkosen suvun yhtiöt, Joensuun Autokaluston seuraajat, Autotalo Laakkonen ja Veljekset Laakkonen, toimivat eri puolilla Suomea 17 paikkakunnalla.

Laakkonen oli Suomen toiseksi suurin metsänomistaja vuonna 2017.[8]

Laakkonen omisti Kytäjän kartanon Hyvinkäällä. Hän osti kartanon vuonna 1994. Kytäjän kartanon päärakennus oli päätynyt niin huonoon kuntoon, ettei sitä voitu kunnostaa. Päärakennus ei ollut suojelun alainen. Laakkonen päätti purkaa kartanon päärakennuksen. Laakkonen myi kartanon metsät, mutta kartano keskittyi maatalous- ja matkailutoimintaan. Laakkonen perusti ja omisti Kytäjä Golfin.[2][9][10][11][12][13][14]

Vuoden 2005 verotilastojen mukaan Yrjö Laakkonen oli Pohjois-Karjalan rikkain henkilö. Verohallinnon säännöillä laskien hänen omaisuutensa oli 23,8 miljoonaa euroa. Suomen rikkaimpien tilastossa hän oli sijoilla 50–100.[15][16]

Laakkonen tunnettiin suorapuheisuudestaan. Vuonna 2016 hän totesi, että tulevaisuudessa Suomessa kannattaa vain apteekkitoiminta ja alkoholin myynti. Muu yritystoiminta lakkaa olemasta, koska se ei ole kannattavaa. [17]

Hän vastusti Sipilän hallituksen aktiivimallia.[18]

Laakkosen viimeisiä suurhankkeita oli Savonlinnan Oravin Puistoniemen kehittäminen matkailualueeksi. Oraviin rakennettiin huviloita. Hankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli edistää turismia Saimaalle ja saada Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.[19][20][21][22]

Kauppahuone Laakkosen autojen vähittäismyyntitoiminta kasvoi Suomen suurimpien autotalojen joukkoon. Laakkoset myivät autoliiketoiminnan ruotsalaiselle Hedin Mobility Groupille vuonna 2022. Tuolloin autoliiketoiminnan liikevaihto oli yli 600 miljoonaa euroa. Laakkosella oli 21 autotaloa 15 kaupungissa. Laakkonen toi maahan muun muassa BMW-autoja. Autotalo edusti 30 automerkkiä.[23][24][25]

Laakkonen osti Princess 72 MY -jahdin 2,5 miljoonalla eurolla Englannin Southamptonista vuonna 2012. Jahti tunnetaan nimellä Star of Saimaa.[26]

Laakkonen oli valtakunnallisesti tunnettu ja merkittävä taloushenkilö. Laakkosta on kuvailtu reheväksi ja humoristiseksi kansanmieheksi, joka oli sosiaalinen, tuttavallinen ja vieraanvarainen.[2][27]

Laakkonen lahjoitti 300 000 euroa Itä-Suomen yliopistolle vuonna 2018. Lahjoitus annettiin oikeustieteellisen tiedekunnan hyvinvointioikeuden ja lainsäädännön tutkimukseen. Lahjoituksen myötä perustettiin Yrjö Laakkonen professuuri.[28][29]

Hän harrasti karhumetsästystä. Metsästysmatkat ulottuivat Venäjälle asti.[27]

Hän asui Joensuun keskustassa apteekkari Olsonin rakennuttamassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa talossa osoitteessa Malmikatu 1.[30][31]

54 vuoden ajan hän äänesti kokoomusta ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hän tuki keskustaa.[32]

Laakkosen liikanimet olivat "Itä-Suomen kuningas" ja "Pohjois-Karjalan patriarkka".[4][33]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrjö Laakkonen oli kahdesti naimisissa, hänellä oli yhteensä viisi lasta, joista vanhimmat Jyrki Laakkonen (1966–2016) ja Reetta Laakkonen ovat olleet omistajina Laakkosten yhtiöissä.

Yrjö Laakkosen omistuksia ja luottamustehtäviä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Koivumaa, Pasi: Yrjö Laakkonen on menehtynyt Karjalainen. 5.8.2023. Viitattu 5.8.2023.
    Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 13.8.2023, s. B 28.
  2. ↑ a b c d e Pasi Koivumaa: Kuolleet | Yrjö Laakkonen oli rehevä kansanmies ja piinkova liikemies Aamuposti. 13.8.2023. Viitattu 5.5.2024.
  3. ↑ HS Klassikko | Täällä päätän mie Helsingin Sanomat. 1.11.2015. Viitattu 7.5.2024.
  4. ↑ a b Anssi Miettinen HS, Markus Jokela HS: Pohjois-Karjalan patriarkka Yrjö Laakkonen myy autoja, kaataa karhuja ja tekee poikia Helsingin Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 7.5.2024.
  5. ↑ Karjalainen: 70 täyttävä Yrjö Laakkonen nauttii työnteosta Karjalainen. 4.1.2013. Viitattu 15.10.2024.
  6. ↑ Pohjois-Karjalan patriarkka Yrjö Laakkonen myy autoja, kaataa karhuja ja tekee poikia Helsingin Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 14.1.2021.
  7. ↑ Veljekset Laakkosen autoliikehistoria 1960–2000 Laakkonen. Viitattu 26.10.2010.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Elina Ranta: Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin Ilta-Sanomat. 18.11.2017. Viitattu 7.5.2024.
  9. ↑ Timo Myllyniemi: "Mission impossible!" - Kytäjän kartano aiotaan purkaa Ilta-Sanomat. 22.6.2014. Viitattu 7.5.2024.
  10. ↑ HS Hyvinkää | Laakkosen suku myi Kytäjän kartanon metsät Helsingin Sanomat. 26.5.2023. Viitattu 7.5.2024.
  11. ↑ Laakkosille ja Wahlroosille jättimäiset maataloustuet Ilta-Sanomat. 15.11.2006. Viitattu 7.5.2024.
  12. ↑ Heidi Vaalisto: Kytäjän ”kirotun” kartanon purkutyöt alkoivat Ilta-Sanomat. 27.1.2023. Viitattu 7.5.2024.
  13. ↑ Ajankohtaista Yrjö Laakkonen. Viitattu 7.5.2024.
  14. ↑ Pohjois-Karjalan mahtimies haluaa purkaa Kytäjän kartanon Helsingin Sanomat. 24.6.2014. Viitattu 10.5.2024.
  15. ↑ Vuoden 2005 verotilastot
  16. ↑ Suomen 100 suurituloisinta 2008 Ilta-Sanomat. 2.11.2009. Arkistoitu 1.3.2012. Viitattu 2.11.2009.
  17. ↑ Heidi Vaalisto: Kyösti Kakkonen ja Yrjö Laakkonen jyrähtivät Suomen tilanteesta: ”Kova kuri ja raaka meininki pitää saada” Ilta-Sanomat. 2.3.2016. Viitattu 12.5.2024.
  18. ↑ Karjalainen: Yrjö Laakkonen ei kannata aktiivimallia: "Piiskasta tulee vastaboikotti, ei suomalaista voi sillä johtaa" Karjalainen. 5.1.2018. Viitattu 21.11.2024.
  19. ↑ Puistoniemi Itä-Savo. 15.5.2020. Viitattu 12.5.2024.
  20. ↑ Katariina Hänninen: Yrjö Laakkosen matkailukohde etenee Savonlinnassa Projektiuutiset. 3.4.2020. Viitattu 12.5.2024.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Katariina Hänninen: Yrjö Laakkosen matkailukohde etenee Savonlinnassa Projektiuutiset. 3.4.2020. Viitattu 12.5.2024.[vanhentunut linkki]
  22. ↑ Jaana Hänninen: Katso kuvat | Oravin Kanava Resortin ensimmäiset yhdeksän huvilaa ottavat vastaan matkailijoita kesäkuun alusta alkaen Warkauden Lehti. 7.5.2023. Viitattu 12.5.2024.
  23. ↑ Liikemies Yrjö Laakkonen on kuollut Yle Uutiset. 5.8.2023. Viitattu 5.5.2024.
  24. ↑ Laakkonen on myynyt koko autoliiketoiminnan Ruotsiin – autotehtaat saattavat ottaa myös myynnin haltuunsa jatkossa Yle Uutiset. 17.5.2022. Viitattu 5.5.2024.
  25. ↑ Laakkosen autoliiketoiminnot ostanut ruotsalainen Hedin Automotive irtisanoo enintään 70 – toimipisteiden sulkeminen ei tapetilla Yle Uutiset. 28.9.2022. Viitattu 5.5.2024.
  26. ↑ toimitus: Matka: Luksusjahti – kuin juhlahuoneisto vetten päällä Moottori. 1.7.2018. Viitattu 10.5.2024.
  27. ↑ a b Näin Kyösti Kakkonen muistelee kuollutta Yrjö Laakkosta: "Karhua kaatui" www.iltalehti.fi. Viitattu 12.5.2024.
  28. ↑ Liikemies Yrjö Laakkoselta merkittävä lahjoitus Itä-Suomen yliopistolle Savon Sanomat. 28.2.2018. Viitattu 21.11.2024.
  29. ↑ Karjalainen: Yrjö Laakkonen lahjoituspuheessaan: On vaikea kuvitella, millainen Joensuu olisi ilman yliopistoa Karjalainen. 28.2.2018. Viitattu 21.11.2024.
  30. ↑ ”Näin asuu karhunkaataja yrjö laakkonen”. fi
  31. ↑ Olsonin talo Yle Uutiset. 12.10.2010. Viitattu 21.11.2024.
  32. ↑ 10 000 hehtaarin mies vaihtoi puoluetta Maaseudun Tulevaisuus. 18.2.2015. Viitattu 10.5.2024.
  33. ↑ Heidi Vaalisto: Joensuun bisneseliitti puhisee taistelutahtoa Ilta-Sanomat. 16.1.2007. Viitattu 7.5.2024.
  34. ↑ Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj:n pörssitiedote 20.3.2009

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yrjö_Laakkonen&oldid=22841575”