Kaukausib
| Kaukausib | |
|---|---|
 Kaukausibin alkulähde (2016) |
|
| Alkulähde | ǁKarasin alue |
| Laskupaikka | Ei laske minnekään |
| Maat | Namibia |
| Pituus | 40 km |
| Alkulähteen korkeus | 375 m |
| Valuma-alue | 5 481[1] km² |
Kaukausib,[2] (saksaksi Kaukausib-Mulde)[3] on joki eteläisessä Namibiassa. Se on enimmäkseen kuiva eikä se laske minnekään, vaan se kuivuu Namibin aavikolle kohtalaisen lähellä Atlantin valtameren rantaa. Sen valuma-alue kuuluu Namibian eteläosien rajoitetulla timanttialueella, josta saksan kielellä on käytetty sanaa Sperrgebiet.[1][4]
Kaukausibin alkulähteenä on Kaukausib-lähde, jossa on vettä vuoden ympäri. Sitä käyttävät juomaveden lähteenä paikalliset eläimet, etenkin keihäsantiloopit ja strutsit. Se sijaitsee 62 km kaakkoon Lüderitzin kaupungista ja 40 km itään Atlantin rannasta 375 metrin korkeudessa merenpintaan nähden.
Siirtomaa-ajan varhaisina päivinä, kun kuljettiin härkävankkureilla Lüderitzistä Ausiin, härät juotettiin Kaukausib-lähteellä. Eräs saksalainen kirjoitti tästä:
»… ja pian Kaukausibin juomapaikka oli täynnä ääntä ja pölyä, kun härät polkivat maata ja mylvivät»
(Meno Holst)
Kirjassaan Diamonds in the Desert Olga Levinson kuvaa, kuinka August Stauch perusti 1900-luvun alussa yhtiön nimeltä Kaukausibtal Diamantengesellschaft eli Kaukausib-laakson timanttiyhtiön.[5]
Kuvia Kaukausibista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaukausib Wikimedia Commonsissa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ben J Strohbach: Mapping the major catchments of Namibia researchgate.net. Botanical Research Institute. Viitattu 10.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Kaukausib Rivier getamap.net. Viitattu 10.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Kaukausib Mulde: Namibia geographic.org. 12.1.1994. Viitattu 10.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Namibia Travel Map. München: Kunth-Verlag, 2017. ISBN 978-3-95504-578-4
- ↑ Olga Levinson: Diamonds in the Desert. Windhoek: Kuiseb Verlag, 2009. ISBN 978-99916-40-85-3
- ↑ Field report Anib and Arasab pan – southern Namib Desert 27.-31.10.2019, Dr. Henselowsky Felix, University Heidelberg
