Kauhajoen maatalousoppilaitos
Kauhajoen maatalousoppilaitos on Kauhajoella toiminut maatalousalan oppilaitos, joka aloitti toimintansa 1919 ja on nyt osa Suupohjan ammatti-instituuttia. Se sijaitsee joen rannalla Kauhajoen kaupungin keskustan tuntumassa.[1] Koulussa on 90 vuoden kuluessa opiskellut noin 5 000 nuorta ja aikuista.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauhajoen maamiesseura sai vuonna 1914 ajatuksen perustaa paikkakunnalle yksivuotinen maamieskoulu, jonka lukuvuosi alkaisi tammikuussa ja loppuisi jouluksi, ja huhtikuusta lokakuun puoleenväliin olisi harjoittelujakso. Maan sekasortoinen tila ja Suomen sisällissota kuitenkin lykkäsivät hanketta, kunnes Orismalan kaksitalvinen maamieskoulu Isossakyrössä päätettiin lopettaa. Lokakuussa 1918 ostettiin Emil Järviseltä Keski-Kokon ja Metsälän tilat, joihin kuului 10,6 hehtaaria peltoa, 0,2 hehtaaria luonnonniittyä ja 145 hehtaaria metsää. Orismalan kymmenen opiskelijaa siirtyivät uuteen Kauhajoen maamieskouluun lokakuussa 1919, jolloin koulun toiminta alkoi.[1]
Keski-Kokon vanha päärakennus muutettiin käsityön opetustilaksi ja ruokalaksi. Vuonna 1919 valmistui uusi päärakennus, johon tuli kaksi luokkahuonetta, johtajan ja puuopettajan asunnot sekä majoitus kuudelle oppilaalle. Uusi kotieläinsuoja käsitti navetan, sikalan, kanalan, tallin, rehuladon ja kalustovajan.[1]
Vuonna 1922 Kauhajoen maamieskoulun nimi muutettiin Suupohjan maamieskouluksi. 1920-luvun mittaan alueelle rakennettiin toinen ja kolmas päärakennus sekä monia talousrakennuksia. Vuonna 1932 nousi navetan yhteyteen AIV-torni.[1]
Sotavuosina ei opetusta ollut, vaan koulun tiloja käytettiin sotasairaalana, rautatiehallituksen konttorina ja majoituspaikkana kansanedustajille Eduskunnan toimiessa Kauhajoella.[1]
Sotien jälkeen 1946 Suupohjan maamieskoulussa aloitettiin maatalouskerhoneuvojan opistotasoinen koulutus 20 opiskelijalle, joka kuitenkin loppui jo 1951.[1]
Vuonna 1949 koululle hankittiin ensimmäinen traktori, harmaa Ferguson. Maatalouden nopea koneistuminen oli alkanut, ja vuonna 1955 otettiin maatalouskoneoppi Kauhajoella uudeksi oppiaineeksi. Vuonna 1961 aloitettiin aluksi yksivuotinen, sittemmin kaksi vuotta kestävä maatalousteknillinen linja. 1960-luvun puolivälissä koululle hankittiin vetopuimuri. 1970-luvun puolivälissä hankittiin kylvölannoitin ja ensimmäinen ajopuimuri.[1]
1960- ja 1970-luvuilla koulutilalta purettiin vanhimpia rakennuksia ja rakennettiin uusia opetus- ja tuotantotiloja sekä 50-paikkainen opiskelija-asuntola ja henkilökunnalle rivitalo.[1]
Vuodesta 1977 Suupohjan maamieskoulu siirtyi paikallisten yhdistysten, osuuskauppojen ym. omistaman kannatusyhtiön hallusta valtion omistukseen ja julkisen rahoituksen piiriin. Samalla alettiin noudattaa maatilateknisen koulun opetussuunnitelmaa, joka ensimmäisen vuoden perusjakson jälkeen jakautui viljelijä- ja tekniseen linjaan.[1]
Vuonna 1981 Kauhajoen Koti- ja laitostalousoppilaitoksen maatila yhdistettiin maatalousoppilaitoksen koulutilaan, ja maatalousoppilaitos ryhtyi huolehtimaan molempien koulujen maatalousopetuksesta. 1982 Kauhajoella aloitettiin ylioppilaiden yksivuotinen maatilatekninen linja ja keskiasteen uudistetun opetussuunnitelman mukainen maatilatalouden peruslinja, jonka vuoden kestävän yleisjakson jälkeen oli kesätyöjakso, toisena lukuvuonna erikoistumislinja ja päätteeksi erikoistumisharjoittelu. Opetussuunnitelmat muuttuivat 1980-luvulla jatkuvasti. Mukaan tuli kaksivuotinen kouluaste, ja vasta sen jälkeen voi hakeutua opistoon. Aikuiskoulutusta Kauhajoella on annettu vuodesta 1988 muun muassa maatalouslomittajille sekä erilaisten lyhytkurssien muodossa.[1]
Vuonna 1994 koulun nimi muuttui Suupohjan ammattiopistoksi, kun maatalousoppilaitos ja Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitos yhdistyivät. Koulu siirtyi valtiolta Suupohjan koulutuskuntayhtymän omistukseen 1995, ja yhdessä ammattioppilaitoksen ja kauppaoppilaitoksen kanssa siitä tuli osa Suupohjan ammatti-instituuttia.[2]
Koulutilan peltopinta-ala on vuodesta 1919 miltei kymmenkertaistunut, ja sen päätuotantosuunta nykyään on lypsykarjatalous. Kauhajoella toimii myös puutarhureita kouluttava viheralan koulutusohjelma. Muita nykyisiä tutkintonimikkeitä ovat maatalousyrittäjä ja eläintenhoitaja.[3]
Oppilaitoksen johtajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oskari Valanne 1919–1940
- Lauri Noppari 1941–1945
- Kaarlo Pere 1945–1970
- Ilkka Tommola 1970–1975
- Pentti V. Rantala 1975–1982
- Juhani Motti 1983–1985
- Juhani Kurjenluoma 1985–[1]
- Esko Lehtimäki[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Maatalousoppilaitoksen historiaa (Arkistoitu – Internet Archive), Kauhajoen kotiseutumuseo. Viitattu 16.7.2014.
- ↑ a b 90-vuotias maatalousoppilaitos katsoo luottavaisena tulevaisuuteen (Arkistoitu – Internet Archive), Kauhajoen kunnallislehti 19.8.2009. Viitattu 16.7.2014.
- ↑ Maatalousoppilaitos (Arkistoitu – Internet Archive), Suupohjan ammatti-instituutti. Viitattu 16.7.2014.
- ↑ Johtorymä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Työkokemusta käytännön töistä (Arkistoitu – Internet Archive)