Katupartiot Suomessa

Katupartioksi kutsutaan ulkona liikkuvaa vapaaehtoisten joukkoa, joka tarkkailee ympäristöä järjestyshäiriöiden varalta. Katupartio ilmoittaa tarvittaessa laittomuuksista poliisille tai puuttuu asioihin yleisen kiinniotto-oikeuden nojalla. Katupartion voi perustaa kuka tahansa siihen kykenevä. Katupartio on laillinen, jos sen yksittäiset jäsenet eivät riko lakia. Katupartiotoimintaa on ollut paljon Yhdysvalloissa ja se käynnistyi myös Kemissä joidenkin vanhempien väitettyä sosiaalisessa mediassa, että turvapaikanhakijat olisivat kuvanneet nuoria tyttöjä koulujen edustalla..

Äärioikeistolaiset, maahanmuuttoa vastustavat katupartiot nousivat Suomessa puheenaiheeksi vuoden 2016 alussa. Ne huomattiin myös ulkomailla. Nationalistien perustamat partiot ilmoittivat toimivansa lain puitteissa. Poliisi, muut viranomaiset ja monet poliitikot suhtautuivat kuitenkin niihin kielteisesti. Myös osa tavallisesta kansasta vastusti katupartioita. Vastustajat pelkäsivät ylilyöntejä ja väkivaltaa. Tämä johtui joidenkin katupartioiden jäsenten rikostaustoista ja äärinationalistien valtion vastaisesta jyrkästä ideologiasta ja toimintatavasta.

Oikeudet ja velvollisuudet

Katupartioiden toiminta on poliisiylijohdon mukaan laillista, elleivät sen jäsenet syyllisty rikoksiin. Poliisihallituksen mukaan laillisesti toimivan katupartion jäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kansalaisilla. Katupartion tulee ainoastaan tehdä havaintoja ja tukea viranomaisia.

Katupartion voi perustaa kuka tahansa ilman erityislupaa, ilman järjestyksenvalvojan tai poliisin pätevyyttä. Perustuslaki ei kiellä maahanmuuttokriittisen henkilön osallistumista katupartioon. Yhdistysten perustaminen ja liikkuminen on kaikille vapaata. Katupartio saa kävellä joukkona kaupungilla. Kiinniottotilanteessa katupartion jäsen saa käyttää mahdollisimman varovaisesti tilanteen vaatimia voimakeinoja, tarvittaessa esimerkiksi kaataa kiinniotettavan. Kiinniotettu on välittömästi luovutettava poliisille. Katupartion jäsenillä ei saa olla voimankäyttövälineitä. Myös toistuva ihmisten seuraaminen voi olla rikos. Jos katupartio esimerkiksi kysyy henkilön nimeä, sen voi kertoa, mutta sitä ei ole pakko kertoa.

Ylen haastattelemat kaksi oikeustieteen professoria katsoivat 14. tammikuuta 2016, että valtiovalta voi kieltää rasistiset katupartiot, eikä silloin voi vedota kokoontumisvapauteen.

Kansalaisten mielipide

Kansalaiset sekä puolustavat että vastustavat katupartioita. Suomen Kuvalehden 8.–11. tammikuuta 2016 tekemän internet-kyselyn mukaan noin neljäsosa vastanneista hyväksyi katupartioinnin, noin puolet vastusti niitä ja loput eivät ottaneet asiaan kantaa. 36 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi turvapaikanhakijoiden heikentäneen Suomessa turvallisuustilannetta. 62 prosenttia sanoi, etteivät turvapaikanhakijat ole muuttaneet Suomea turvattomammaksi. 57 prosenttia Iltalehden kyselyyn vastanneista sanoi 17. tammikuuta mennessä, ettei katupartioita tule kieltää. MTV:n 17. tammikuuta 2016 julkaiseman ajanjaksona 12.–15. tammikuuta 2016 toteutetun kyselyn mukaan 39 prosenttia suomalaisista hyväksyi katupartiot, jotka kertoivat suojaavansa kantasuomalaisia ja vastaajista 45 prosenttia ei hyväksynyt. Vastaajista 15 prosenttia ei ilmoittanut kantaansa; kyselyyn vastasi noin 1 400 täysi-ikäistä suomalaista verkkopaneelissa.

Poliitikkojen kanta

Poliitikot kiistelivät tammikuun alussa 2016 katupartioista ja kannanotoista niihin. He antoivat alussa epäselviä ja ristiriitaisia lausuntoja. Pääministeri Juha Sipilä sanoi 12. tammikuuta 2016, että keskustelu katupartioista on paisunut liikaa.

Puolueissa oltiin yhtä mieltä siitä, ettei katupartioilla ole poliisin valtuuksia. Puolueiden sisällä oli eriäviä näkemyksiä. Eniten katupartioita kannattavia ääniä kuului perussuomalaisten piiristä. Vasemmistopuolueet vastustivat jyrkimmin katupartioita. Myös kokoomuslaiset suhtautuivat niihin yleensä kielteisesti.

Perussuomalaistaustainen ulkoministeri Timo Soini puolsi katupartiointia, mutta tuomitsi rasismin ja maahanmuuttajiin kohdistuvan väkivallan jyrkästi. Silti perussuomalaisista monet puolsivat katupartioita, toiset olivat varauksellisempia. Perussuomalaiset Nuoret tukivat katupartioita.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb ilmoitti 13. tammikuuta 2016, että hallitus kokoontuu keskustelemaan siitä, missä oikeudellinen rajapinta on. Stubbin mukaan hallitus voi kieltää rasistiset katupartiot.

Viranomaisten mielipide

Poliisit antoivat katupartioista ristiriitaisia lausuntoja, useimmiten kielteisiä. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoi, että katupartiot ovat hyväksyttäviä, jos ne eivät leiki poliisia ja riko lakia. Oikeusministeri Jari Lindström ei pitänyt ongelmana joidenkin katupartioiden jäsenten väkivaltarikostaustaa. Näistä lausunnoista nousi kova väittely sosiaalisessa mediassa. Katupartioiden vastustajat katsoivat Kolehmaisen sietävän rasistisia katupartioita.

Muun muassa sisäministeri Petteri Orpo piti Kolehmaisen lausuntoa tulkinnanvaraisena. Orpo halusi tiukempaa linjaa, koska katupartiotoiminnassa on piirteitä, jotka eivät lisää yleistä turvallisuutta. Kolehmainen täsmensi kantaansa, että rasistiset tai rikolliset katupartiot ovat eri asia kuin vaikkapa nuorten toimintaa valvovat tai yleisestä turvallisuudesta huolehtivat katupartiot. Kolehmaisen mukaan turvattomuutta aiheuttavasta katupartiosta voi vaikkapa soittaa poliisille, ja että katupartiointi ei saa aiheuttaa enemmän ongelmia kuin hyötyä.

Suojelupoliisi huolestui katupartioista ja seurasi niitä. Joensuun poliisin mukaan yleinen turvallisuus ja järjestys kuului poliisille ja kaupungin johto tuomitsi katupartioinnin. Monet muutkaan poliisit eivät pitäneet katupartioita tarpeellisina tai toivoneet niitä ja suhtautuivat niihin negatiivisesti. Paikalliset poliisit myös pyrkivät seuraamaan katupartioita. Poliisi piti katupartiotoiminnan laajuutta liioiteltuna.

Katupartioiden puolesta

Katupartioita pidettiin tervetulleena, koska poliisin resurssit olivat pienet. Säästöt olivat pienentäneet niitä. Myös pakolaisten harjoittamaa rikollisuutta pelättiin. Tästä yksi esimerkki oli ulkomaalaisten harjoittama naisten ahdistelu. Jo vuosia toiminut Pihtiputaan ”Yöpyövelit”-vartiointi oli saanut paikkakunnalla tapahtuvaa omaisuusrikollisuutta vähennettyä.

Katupartioita vastaan

Katupartioiden sanottiin lisäävän poliisin töitä, kun poliisi joutuu valvomaan katupartioita. Lisäksi polisin työtaakkaa lisää se, että poliisi juoksee niiden antamien vihjeiden perässä.

Katupartioita arvosteltiin ammattitaidon puutteesta. Ylilyöntejä ja oikeuden ottamista omiin käsiin pelättiin. Katupartioihin osallistui paljon äärioikeistolaisina pidettyjä maahanmuuttovastaisia henkilöitä.

Lähinnä äärioikeistolaisten katupartioissa oli väkivaltarikostaustan omaavia henkilöitä. Itsenäiset paikallisryhmät olivat maltillisempia ja niissä oli vähemmän rikostaustan omaavia henkilöitä.

Niinpä äärioikeistoon kytkeytyvät katupartiot herättivät suuren yleisön keskuudessa myös huolta ja pelkoa. Katupartoita vastustavat naiset perustivat Joensuussa vuoden 2016 alussa ”Kyllikin siskot”.

Maahanmuuttoa vastustavat katupartiot

Pääartikkeli: Soldiers of Odin, Suomen vastarintaliike, Suomen Sisu, Combat-18

Suomessa on toiminut eri lähtökohdista erilaisia maahanmuuttoa vastustavia katupartioita.

Avoimen kansallissosialistinen Suomen vastarintaliike perusti ensimmäisenä Suomessa katupartioita. Lokakuussa 2015 SVL:n katupartio ja antifasistit ottivat yhteen Kiasman edustalla.

Äärioikeistolainen Soldiers of Odin loi katupartion Kemiin lokakuussa 2015, sitten Joensuuhun tammikuussa 2016. Tähän reagoiden tiedotusvälineissä palautettiin mieliin 1990-luvun Joensuun skinit, jotka hyökkäilivät ulkomaalaisten kimppuun muun muassa steroidien voimalla. Myös Suomen Sisun ja Combat 18:n jäsenet ovat osallistuneet Suomessa katupartitoimintaan, samoin kuin jotkut perussuomalaiset. Suomen Sisun katupartiointiin on osallistunut eri puolilla maata kymmeniä ihmisiä.

Soldiers of Odinin johtaja Mika Ranta on myös Suomen vastarintaliikkeen jäsen, ja hänellä on Pohjolan Sanomien ja Lapin Kansan mukaan taustassaan rikostuomio ulkomaalaiseen kohdistuneesta pahoinpitelystä.

Irakilainen mies kertoi, että Soldiers of Odinin asuihin pukeutuneet olivat pahoinpidelleet häntä kesällä 2016.

Alussa nationalistien katupartiot olivat Oulun poliisilaitoksen päällikön mukaan vain monikulttuurisuuden vastustajien trollausta, propagandaa. Eduskunnan hallintovaliokunnan jäsenen, keskustalaisen Antti Kurvisen mukaan poliittiset pienryhmät koettivat katupartioiden avulla värvätä uusia jäseniä.

Monien katupartioiden toiminta hiipui tai loppui keväällä-kesällä 2016. Kaduilla ei tapahtunut turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia. Street Patrol -katupartiosta hyppäsi väkeä Soldiers of Odiniin. Suurimman katupartion, Soldiers of Odinin toiminta supistui. Silti eri järjestöt perustivat vuoden 2016 lopuillakin uusia katupartioita joillekin paikkakunnille