Katajiston kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katajiston kartanon päärakennus

Katajiston kartano (myös Kataisto[1], ruots. Katajisto gård[2]) on Aulangolla nykyisessä Hämeenlinnassa, aiemmassa Luhtialan kylässä Vanajassa[1] sijaitseva entinen kartano, joka nykyään toimii tapahtumatilana. Tilan nykyinen päärakennus rakennettiin 1800-luvun alussa ratsutilan päärakennukseksi.[3][4] Rakennuksen toinen kerros tuhoutui tulipalossa 1950-luvulla. Talo rakennettiin sen jälkeen uudelleen[5], ja sen nykyinen ulkoasu on peräisin siltä ajalta.[3]

Päärakennus ympäristöineen on vuodesta 2017 alkaen toiminut tapahtuma -, juhla- ja kokouskäytössä.[6] Toimintansa lopettanut Aulangon kesäteatteri esiintyi vuosina 2006–2007 Katajiston kartanon alueelle rakennetussa ulkoilmateatterissa. Kartanon puistossa kasvanut pihlaja tunnettiin Suomen suurimpana pihlajana.[7] Puistossa on sijainnut myös Aulangon leirintäalue.[5]

Katajiston tilan omistajat tunnetaan vuodesta 1539 alkaen.[3] Kartano on ollut muun muassa Sallmén- ja Klingstedt-sukujen hallussa.[8] Kartanon omisti 1800-luvun alussa everstiluutnantti J. H. af Enehjelm.[9] Hänen poikansa, Anders Otto af Enehjelm oli yksi Hämeenlinnan lukuseuran perustajista.[9] Kartanon viimeinen tilalla asuva omistaja oli eversti Fredrik Jonas Klingstedt, joka kuoli kartanossa 76-vuotiaana syksyllä 1883.[10][2] Klingstedtin lesken Natalian (o.s. Toropoff) kuoltua kesällä 1884,[11] myi perikunta kaksi vuotta myöhemmin kartanon Hugo Standertskjöldille 80 000 markan hintaan.[12] Standertskjöld yhdisti Katajiston viereiseen Karlbergin kartanoon, kutsuen kokonaisuutta nimellä Aulanko.[13] Standertskjöld käynnisti alueella suurisuuntaiset rakennus- ja maanmuokkaustyöt[13] ja rakensi alueelle mahtailevia kivilinnoja. Töiden yhteydessä sattui tilalla vuonna 1896 räjähdysonnettomuus, kun 2 kiloa kivien halkaisuun käytettyä dynamiittia räjähti, ja tuhosi sepän pajan.[14]

Standertskjöldin aikana kartano autioitui ja päärakennus lähes tuhoutui tulipalossa vuonna 1950.[3]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jutikkala, Eino & Nikander, Gabriel (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat III. Helsinki: Kivi, 1945.
  1. a b Rytkönen, Raili: Vanajan historia. 2, Vanajan ja Hämeenlinnan maaseurakunnan historia uuden ajan alusta kunnallishallinnon alkuun 1868. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1992. ISBN 952-9509-03-0
  2. a b Hämeenlinnasta – † Kuollut. Hämäläinen, 19.9.1883, nro 75, s. 1. Historiallinen sanomalehtikirjasto.
  3. a b c d Kartanot Muuka.com. Viitattu 3.11.2009.[vanhentunut linkki]
  4. Kartanon kartano aulanko.com. Arkistoitu 15.1.2009. Viitattu 5.11.2009.
  5. a b Vesa Mäkinen (toimittaja): Kaunis Suomi 3, s. 14, 31. WSOY, 1971. Google Books (viitattu 5.11.2009).
  6. Katajiston kartano katajistonkartano.fi. Arkistoitu 22.4.2006. Viitattu 3.11.2009.
  7. Luonnon tutkija, numero 37–40, s. 103. Suomalainen Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura Vanamo, 1933. Google Books (viitattu 8.11.2009). Lainaus: "Suurimpana pihlajana mainitaan kirjallisuudessa Katajiston kartanon mailla lähellä Hämeenlinnaa kasvava: korkeus 15,5 m, vahvuus 52 cm."
  8. Hämeenlinna ympäristöineen – Opas matkailijoille, s. 42. (Hämeenlinnan Matkailijasyhdistys) Hämeenlinna: Arvi A. Karisto, 1915. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.11.2009).
  9. a b Nurmio, Yrjö: ”F. A. von Platenin puhe Hämeenlinnan lukuseuran ensimmäistä vuosikokousta varten v. 1826”, Historiallinen aikakauskirja, s. 31–41. Suomen Historiallinen Seura, Historian Ystäväin Liitto, 1952. Google Books (viitattu 7.11.2009). Lainaus: Hänen isänsä everstiluutnantti J. H. af Enehjelm omisti aivan Hämeenlinnan liepeillä sijaitsevan Katajiston kartanon.
  10. Toimituksen Osasto – Kuollut. Suomalainen Wirallinen Lehti, 19.09.1883, nro 218, s. 1. Historiallinen sanomalehtikirjasto.
  11. Kuolinilmoitus: Natalia Klingstedt. Hämäläinen, 18.06.1884, nro 49, s. 1. Historiallinen sanomalehtikirjasto.
  12. Hämeenlinnasta – Maatilan kauppa. Hämeen Sanomat, 23.11.1886, nro 94, s. 2. Historiallinen sanomalehtikirjasto.
  13. a b Aulanko. Hämäläinen, 25.6.1890, nro 50, s. 3. Historiallinen sanomalehtikirjasto.
  14. Från hemlandet – En dynamitexplosion. Västra Finland, 11.4.1896, nro 29, s. 3. Historiallinen sanomalehtikirjasto.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.