Katajanokan tulli- ja pakkahuone
| Katajanokanlaituri 5 | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Katajanokka, Helsinki, Suomi |
| Koordinaatit | 60°10′00″N 24°57′44″E / 60.1665872°N 24.9622116°E |
| Rakennustyyppi | Toimistorakennus (en) ja entinen varasto (d) |
| Rakennusmateriaali | Tiili |
| Tyylisuunta | Uusrenessanssi ja art nouveau -arkkitehtuuri (d) |
| Suunnittelija | Gustaf Nyström |
| Valmistumisvuosi | |
| Omistaja | Helsinki |
 Katajanokanlaituri 5 |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tulli- ja pakkahuone on Helsingin Katajanokalla sijaitseva historiallinen rakennus. Se valmistui vuonna 1901, ja kyseessä on Helsingin kolmas pakkahuone vanhan tulli- ja pakkahuoneen (1765) sekä uuden tulli- ja pakkahuoneen (1854) jälkeen. Rakennus sijoittuu Katajanokanlaiturin, Kanavakadun, Satamakadun ja Ankkurikadun väliin.
Tulli- ja pakkahuoneen huoneistopinta-ala on 6 268 neliömetriä.[1] Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla, mutta se on osa vanhaa Katajanokkaa, valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.[1][2] Vuonna 2023 Helsingin kaupunki käynnisti hintakilpailun rakennuksen myymiseksi ja kehittämiseksi.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennuksen suunnitteli Gustaf Nyström sen jälkeen, kun kaksi aikaisempaa tulli- ja pakkahuonetta oli todettu riittämättömiksi. Rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 1899.[4] Tyylillisesti rakennus edustaa uusrenessanssia yhdistettynä jugendiin.[5] Sommittelussa on yhtäläisyyksiä Nyströmin suunnitteleman Vanhan kauppahallin (1899) kanssa. Pääjulkisivu sisäänkäynteineen on eteläpuolella eli meren suunnassa.[6]
Rakennuksessa on kaksi kerrosta, ja siihen sijoitettiin alun perin sekä kylmää että lämmintä pakkahuone- eli tullivarastotilaa osana Eteläsatamaa. Rakennukseen kuuluivat myös tullikamari sekä liikennekonttorin työskentely- ja asiakastilat.[3] Se oli tullin käytössä vuoteen 1993 asti, jolloin tulli muutti Sörnäisiin.[4] Rakennus kunnostettiin vuonna 1994 ja peruskorjattiin vuosina 1999–2000.[7] Osa tiloista kunnostettiin toimistokäyttöön, ja rakennusta ovat käyttäneet esimerkiksi markkinointi- ja it-alan yritykset.[8][9] Vuosina 1994–2019 Helsinki vuokrasi rakennuksesta tiloja moskovalaisille yrityksille.[8][10][11]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Sisätiloja vuonna 1903. -
Helsingin satamarata tulli- ja pakkahuoneen edustalla vuonna 1970.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katajanokan Tulli- ja pakkahuone / Rakennushistoriaselvitys. Helsingin kaupunki, 2022. ISBN 978-952-7417-89-8 Verkkoversio (PDF) (viitattu 8.5.2023).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Rakennushistoriaselvitys, s. 7
- ↑ Rakennukset; RKY, alueet Helsingin karttapalvelu. Viitattu 9.5.2023.
- ↑ a b Helsinki järjestää kilpailun Tulli- ja pakkahuoneen myymiseksi ja kehittämiseksi 20.1.2023. Helsingin kaupunki. Viitattu 9.5.2023.
- ↑ a b Rakennushistoriaselvitys, s. 4
- ↑ Rakennushistoriaselvitys, s. 17
- ↑ Rakennushistoriaselvitys, s. 16
- ↑ Rakennushistoriaselvitys, s. 21–23
- ↑ a b Salomaa, Marja: Helsingin ja Moskovan välisestä ystävyydestä jäi jäljelle lattiaan pultattu kassakaappi Helsingin Sanomat. 20.3.2022. Viitattu 9.5.2023.
- ↑ Rakennushistoriaselvitys, s. 29
- ↑ Kivinen, Lasse: Koristeellinen jugendpalatsi tyhjeni Helsingin ydinkeskustan kupeessa – Kaupunki pyrkii eroon Helsingin Sanomat. 23.1.2023. Viitattu 9.5.2023.
- ↑ Salomaa, Marja: Helsingin kaupunki yritti monin tavoin eroon sopimuksesta Moskovan kanssa – turhaan Helsingin Sanomat. 4.3.2022. Viitattu 9.5.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katajanokan tulli- ja pakkahuone Wikimedia Commonsissa
