Kasvihuonekirva
| Kasvihuonekirva | |
|---|---|
_circumflexum._Crescent-marked_lily_aphid_-_Flickr_-_gailhampshire.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Aphidoidea |
| Heimo: | Kirvat Aphididae |
| Alaheimo: | Putkikirvat Aphidinae |
| Tribus: | Macrosiphini |
| Suku: | Neomyzus |
| Laji: | circumflexus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Neomyzus circumflexus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Kasvihuonekirva (Neomyzus circumflexus) on kirvoihin kuuluva hyönteislaji. Se on maailmanlaajuisesti merkittävä kasvien tuholainen ja luetaan Suomessakin haitallisiin vieraslajeihin.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvihuonekirva on helposti tunnistettava kirvalaji. Siivettömät yksilöt ovat päärynänmuotoisia, hyvin kiiltäväpintaisia ja väriltään vaaleankeltaisesta tai lähes valkeasta kirkkaan vihreään. Keskiruumiin selkäpuolella on mustia poikkijuovia ja takaruumiin selkäpuolella on musta, eteenpäin avautuvan U-kirjaimen muotoinen kuvio. Raajat ovat vaaleat, nivelkohdista ja nilkoista tummat. Tuntosarvet ovat ruumista pidemmät. Takaruumiin kärjen cauda on lyhyt ja vaharauhasputket ruskehtavat, kärjestään tummat ja noin kaksi kertaa caudan pituiset. Ruumiin pituus 1,2–2,6 mm.[1][2]
Kromosomiluku 2n=8.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvihuonekirvan alkuperäistä levinneisyysaluetta ei tunneta, mutta laji saattaa olla peräisin Itä-Aasiasta. Se on levinnyt ihmisen mukana kaikkialle maailmaan ja on nykyisin levinneisyydeltään täysin kosmopoliitti.[1] Suomessa laji elää luultavasti ainoastaan sisätiloissa[3].
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvihuonekirva elää erittäin monilla erilaisilla kasvilajeilla. Viileämmän ilmanalan alueilla laji elää pääasiassa kasvihuoneissa kukilla ja vihanneksilla tai asunnoissa huonekasveilla. Laji on lisääntymiseltään täysin anholosyklinen eli naaraat lisääntyvät neitseellisesti synnyttäen eläviä poikasia. Koiraita tai munivia naaraita ei ole löydetty.[1][2]
Kasvinesteiden imemisen aiheuttaman haitan lisäksi kirvan arvellaan levittävän yli 31 kasvien virustautia.[4] Suomessa kasvihuonekirva on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.[5]
Ravintokasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji on äärimmäisen polyfagi ja ravintokasvivalikoima on kirvalajiston laajimpia kattaen lajeja yli 80 eri kasviheimosta. Se kelpuuttaa ravinnokseen paitsi tavanomaiset kukkakasvit, myös esimerkiksi havupuut ja jopa sanikkaiset.[1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Aphids on Worlds Plants (englanniksi)
- ↑ a b Aphid identification (englanniksi)
- ↑ Suomen kirva-atlas
- ↑ a b AphID
- ↑ Vieraslajit.fi: Kasvihuonekirva (Aulacorthum circumflexum)