Karttulan työväentalo
| Karttulan työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Karttulan kirkonkylä, Karttula |
| Valmistumisvuosi | 1908 tai 1910 |
| Rakennuttaja | Karttulan Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
 |
|
Karttulan työväentalo oli Karttulan kunnan (vuodesta 2011 lähtien osa Kuopiota) kirkonkylässä sijainnut työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karttulan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906, ja yhdistys liittyi seuraavana vuonna Suomen Työläisliittoon. Perustavassa kokouksessa mukaan liittyi 75 henkilöä, enimmäkseen torppareita ja mäkitupalaisia. Mukana oli kuitenkin myös yksi kauppias, johtaja ja poliisi. Vuonna 1911 yhdistyksessä oli kirjoilla jo yli 150 jäsentä, mutta vain alle 20 oli maksanut jäsenmaksunsa.[1][2]
Vuonna 1908 yhdistys osti oman talon.[1] Toisen lähteen mukaan talo olisi valmistunut vuonna 1910. Tämä voi tarkoittaa vuotta, jolloin erikseen rakennettu juhlasali valmistui. Juhlasalin tarpeiksi yhdistys osti erään kartanon ja rakensi salin sen hirsistä.[3][4] Sisällissodan alettua yhdistyksen toiminta keskeytyi noin vuoden ajaksi, ja suojeluskunta takavarikoi työväentalon ja yhdistyksen pöytäkirjat. Sisällissodan jälkeen, vuonna 1920, yhdistys päätti liittyä Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen. Tiukan äänestyksen tuloksena yhdistys kuitenkin päätyi maksamaan piiriveronsa edelleen SDP:lle.[1] Yhden lähteen mukaan yhdistyksen omaisuus olisi takavarikoitu vuonna 1923, mutta jos näin oli, se sai omaisuutensa takaisin.[4]
1930-luvun alussa kirkonkylän työväenyhdistys oli ainoa Karttulan yhdistyksistä, jota ei lakkautettu kommunistilakien nojalla. Vuonna 1936 yhdistys purki talonsa niin sanotun Korven talon lisärakennuksen tarpeiksi. Korven talo sijaitsi Hirvijärven tien varrella, ja sitä käytti työväenyhdistyksen lisäksi urheiluseura Karttulan Kontio (aiemmalta nimeltään Korven Pojat).[1]
Sodan aikana yhdistys järjesti avustustoimintaa. Vuonna 1947 yhdistys päätti erota SDP:stä, ja seuraavana vuonna se liittyi vuonna 1945 perustetun SKDL:n jäseneksi. Tällöin yhdistyksen sosialidemokraatit perustivat oman yhdistyksen, Karttulan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen. Tämä yhdistys joutui kuitenkin toimimaan ilman taloa.[1] Talon vaiheista tästä eteenpäin ei ole tietoa. Yhdistyksen 60-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 1966 muualla, joten luultavasti omaa taloa ei tällöin enää ollut. Vuoteen 1966 mennessä Karttulan työväenyhdistys kuului myös jälleen SDP:en.[5]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen talon toimintaan kuului muun muassa näytelmäseura, puhujaseura sekä voimisteluosasto, joka tosin toimi vain parin vuoden ajan. Yhdistys piti kokouksia kerran kuussa ja julkaisi vuosina 1907–1910 käsinkirjoitettua lehteä nimeltä Raatajan apulainen.[1] Vuonna 1910 järjestettiin vappujuhlat, joiden ohjelmassa oli muun muassa viulunsoittoa, näytelmä, puheita ja tanssia.[6] Kesällä 1936 yhdistys vietti jo 30-vuotisjuhlaansa uudella talolla, jota nimitettiin ilmoituksessa "entiseksi Korven Poikain taloksi".[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Reinikainen, Lauri: Työväenyhdistykset. Teoksessa Karttulan kirja, toim. Kylmälä, Jussi. Jyväskylä: Karttulan kunta, 1987. ISBN 951-99865-5-3
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 28.3.1907, no 36. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ Suomen Sosialidemokraatti digi.kansalliskirjasto.fi. 1.9.1966, no 235. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ a b Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X
- ↑ Suomen Sosialidemokraatti digi.kansalliskirjasto.fi. 1.9.1966, no 235. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 23.4.1910, no 45. Viitattu 23.9.2022.
- ↑ Savon Työmies digi.kansalliskirjasto.fi. 14.7.1936, no 77. Viitattu 23.9.2022.